Kiitos, olipa harvinaisen selkeästi kirjoitettu katsaus. Avasi todella hyvin tämän hetken tilannetta taloudessa ja eteenpäin jopa minunlaiseni keskinkertainen tallaajalle, lisää tällaista jatkossakin. 
3 tykkäystä
Ja tuohon lisätään tällä hetkellä vahva $ vs.€, nythän kulta mörnii suht alhaalla.
Mikä voisi olla se triggeri mikä muuttaisi tilanteen, inflaatio, US/EU korkopolitiikka ja näiden korrelaatio, valuuttojen keskinäiset suhteet ( vahva dollari), venäjän aloittaman sodan jatkumo ja lopputulos?
1 tykkäys
Euron heikkous on tosiaan tukenut viimeisen 12 kk aikana kaikkia euroalueen ulkopuolisia sekä globaaleja sijoituksia - kuten kultaa. Toki maailmalta löytyy vielä euroa huomattavasti heikompiakin valuuttoja ja hyperinflaatiot ovat viime vuosina yleistyneet maailmalla. Kulta on noussut euroissa mitattuna tänä vuonna noin 8,7 % siinä missä dollarissa mitattuna kulta on laskenut noin 4,7 %. Euroalueen sijoittajille lopulta vain euroilla on väliä, joten kullan dollarikurssia tuijottamalla helposti huijaa itseään.
Dollarihärille hekoteltiin 2015-2021, mutta dollari taitaa kuitenkin olla “puhtain paita likaisten joukossa”, kun verrataan keskuspankkien valuuttoja keskenään. Fundamenteillä on aina lopulta väliä ja euroalueen rakenteelliset ongelmat alkavat näkymään euron kurssissa.
3 tykkäystä
Tuolta lopputyöstäsi pongattu tuollainen pätkä:
If the US dollar entered another cyclical bear market in 2017 it is likely that the dollar will not find a final bear market low before 2024 or even 2027. This should provide the neces- sary conditions for gold to break the all time highs which hold at roughly 1 900 USD. The eight year cycle in gold could stretch a bit further as the previous eight year cycle was a little shy in terms of length. This means that the next major multiyear cycle low in gold is due sometime in late 2024 or even a few years later.
Vieläkö tämä pitää ajallisesti vai onko lähiajan tilanteet muuttaneet tuon kullan syklin pituutta suuntaan tai toiseen?
1 tykkäys
Kiitos kysymyksestä! Pitkästä aikaa pääsee pohtimaan tilannetta pitkien syklien näkökulmasta.
Kysymys on kieltämättä mielenkiintoinen. Sanoisin, että paljon riippuu dollarin nousun rajuudesta. DXY teki kolmen vuoden syklin pohjan melko kellontarkasti 01/2021, siinä missä edellisen 3 v syklin pohja tuli 02/2018. Nykyisen 3 v syklin pohja pitäisi tulla 2023 H2 ja 2025 H1 välillä - tätä ennen sykli saavuttaa huippunsa.
Jos dollarin nykyisen 3 v syklin nousu jatkuu yhtä rajuna mitä se on ollut viimeiset 12 kk, kullan hinnalla on dollareissa mitattuna selvää vastatuulta. Toisaalta vaikka DXY onkin nyt noussut lukuihin, joita ei ole nähty sitten vuoden 2002, kulta on pärjännyt dollareissa mitattuna melko hyvin. Todennäköisesti tämä vastatuuli siis johtaisi kullan dollarihinnassa lähinnä 2020 syksyllä alkaneen konsolidoinnin jatkumiseen, eikä varsinaisesti pitempään laskutrendiin.
On myös mahdollista, että dollarin sykli toppaakin nopeasti, mikä pitkittäisi kullan 8 v sykliä (yksi kokonainen DXY 3 v sykli vielä ennen kullan nykyisen 8 v syklin pohjaa). Tämänhetkisen tiedon valossa, mielestäni todennäköisin skenaario näyttäisi olevan kullan konsolidoinnin jatkuminen dollareissa mitattuna toistaiseksi, kunnes dollarin 3 v sykli saavuttaa huippunsa. Kullan nykyisen 8 v syklin pohjan ajankohta riippuu tällä hetkellä vahvasti dollarista.
Jos tarkastellaan kullan seuraavaa 8 v sykliä, fundamentit ovat keskuspankkien toimesta varsin positiiviset kullalle tai siis lähinnä negatiiviset valuuttojen ostovoimalle. Riippumatta kullan nykyisen syklin pohjasta, seuraava sykli tuo siis mukanaan todennäköisesti uudet ATH:t kullan dollarihinnalle.
Kulta muissa valuutoissa
Dollari-indeksi DXY muodostuu valuuttakorista, josta löytyy muita suuria valuuttoja (EUR, JPY, GBP, CAD, SEK ja CHF). Näihin suhteessa dollari on etenkin viimeisen vuoden aikana vahvistunut merkittävästi. Jos puolestaan tarkastellaan kultaa näissä valuutoissa, kulta on tehnyt kuluvan vuoden aikana uudet kaikkien aikojen huiput kaikissa paitsi Kanadan dollareissa mitattuna, jossa edellinen ATH tehtiin 2020. Jos dollarin raju nousu jatkuu ja kullan hinta dollareissa konsolidoi, kullan hinta todennäköisesti jatkaa nousuaan muissa valuutoissa.
4 tykkäystä
Kiitoksia vastauksistasi langassa. Näitä on aina hyvin mielenkiintoista lukea ja peilailla maailman makrotalouteen ja tulevaisuuden näkymiin.
Puhdasta kultaa hieman sivuten, mitä mieltä olet juuri nyt gold/silver minereihin sijoittamisesta? Oletan että goldbugina olet kiinnostunut myös tuottajista.
Entä näetkö gold royalty/streaming yhtiöllä paljon pudotuksen varaa, jos puhutaan suhteessa kullan arvoon? Markkinatöyssyjen myötä arvostus voi tietty laskea hetkellisesti, vaikka fundamenteissa ei olisi tapahtunut mitään.
Sitten vielä arvoesineiden talletuksesta. Onko Suomessa olemassa muita tapoja tallettaa luotettavasti arvoesineitä, kuin pankkien tallelokerot ja Jalonomin säilytys?
1 tykkäys
Moi! Pahoittelut viipyneestä vastauksesta.
Tämä vuosi on ollut erinomainen esimerkki siitä, miksi kultakaivosyhtiöihin sijoittaminen ei ole kultaan sijoittamista. Osake on osake ja kulta on kultaa. Osakkeissa omaisuusluokkana on ollut merkittävästi myyntipainetta tänä vuonna, ja tämä on painanut myös kultakaivososakeyhtiöiden osakkeita merkittävästi. GDX on tänä vuonna euroissa mitattuna -18 %, siinä missä kulta on noussut noin 6 %.
Jos joku sanoo, että kultaan voi sijoittaa ostamalla kaivosyhtiöiden osakkeita, olisi hänellä varaa opetella hieman omaisuusluokkien eroista.
Mitä tulee näkemykseeni näistä yhtiöistä sijoittajana, inflaatio on todennäköisesti sijoittajien teemana tulevina vuosina ja ne firmat, jotka kykenevät tähän sopeutumaan ja pyörivät kullan ympärillä, tulevat todennäköisesti menestymään pitkällä aikavälillä. Voisi jopa sanoa, että nyt voi löytyä hyviä kaivostoimintaan keskittyviä yhtiöitä alennuksesta.
Toisaalta makrokenttä näyttää osakkeille niin vahvasti punaista seuraavat 9-12 kk, että osakkeilla on todennäköisesti vielä melko reilusti laskunvaraa. Tämä tulee vetämään likviditeettiä reunamarkkinoita, kuten näistä kultayhtiöistä.
Disclaimerina: en tällä hetkellä omista kaivos-, royalty- tai streaming-yhtiöitä.
Mitä tulee arvoesineiden tallelokeroihin, mieleeni ei tule juuri mainitsemiesi lisäksi pankkien ulkopuolisia palveluntarjoajia, jotka tarjoaisivat tallelokeropalveluita Suomessa. Kaippa täällä Suomessa on vaan niin vähän kysyntää yksityisille tallelokeroille 
4 tykkäystä
Sam Laakso vieraana uusimmassa RAHA-ASIAA podissa.
"Nyt puhutaan kullasta! Yleensä sanotaan, että jos taloudella menee huonosti ja ilmoilla on paljon epävarmuutta, monet ihmiset siirtyvät ostamaan kultaa. Tässä maailman- ja taloustilanteessa kullasta kannattaa tietää ainakin perusteet. Tässä jaksossa käymme läpi lyhyesti kullan historiaa sekä sijoittamista kultaan. Vieraana jaksossa on Suomen oma kulta-asiantuntija Sam Laakso.
Tässä jaksossa opit:
- Lyhyt kullan historia
- Miksi monet maailman vanhat sivilisaatiot ovat suurinpiirtein samaan aikaan kaikki päätyneet käyttämään juuri kultaa arvonsäilyttäjänä?
- Onko Bitcoin digitaalista kultaa?
- Bitcoinia kritisoidaan energian suuresta kulutuksesta, paljonko energiaa kullan louhinta kuluttaa?
- Onko kulta sijoitus?"
3 tykkäystä
Podcastin perusajatuksen mukaan, tässä jaksossa käytiin läpi perusteita kullasta. Jakso sopii hyvin, niille joille kulta on uusi juttu. 
2 tykkäystä
Kiitos @SamLaakso, että jaat tietoa kultaan liittyen täällä. Mukavaa vaihtelua osakekeskustelujen seuraamisella.
Yksi kysymys kultaan liittyen nousi mieleeni eilisen FED:n korkopäätöksen seurauksena. Miten kullan hinta on historiallisesti käyttäytynyt tilanteissa, joissa korkoa määrätietoisesti ja asteittain nostetaan inflaation hillitsemiseksi?
Mikäli oikein tulkitsin, niin FED vaikuttaa hyvin päättäväiseltä koronnostojen suhteen, ja tavoittelee kahden prosentin inflaatiota ja hintavakautta. Mikäli inflaatio jossain aikaikkunassa palaisi tuohon kahteen prosenttiin, niin miten arvioisit kullan hinnan kehitystä siinä skenaariossa. Nythän kullan hinta (dollareissa) on ollut laskutrendissä helmi/maaliskuun vaihteesta alkaen. Näetkö todennäköisenä, että kullan hinnan laskutrendi dollareissa jatkuisi, mikäli päättäväiset koronnostot jatkuisivat siihen asti, että kahden prosentin inflaatio saavutettaisiin? Näetkö kullan hinnan tällä hetkellä yli- vai aliarvostetuksi?
2 tykkäystä
Moi Juha,
Kiitos palautteesta. Palastellaas hieman kysymyksiäsi.
Miten kullan hinta on historiallisesti käyttäytynyt tilanteissa, joissa korkoa määrätietoisesti ja asteittain nostetaan inflaation hillitsemiseksi?
Lähihistoriasta löytyy yksi vuosikymmen, jolloin inflaatio oli korkealla ja korkoja nostettiin aggressiivisesti inflaation hillitsemiseksi - 1970-luku. Tiivistetysti: 70-luvulla inflaatio oli kovaa, koska 50- ja 60-luvuilla rahaa oli luotu etenkin Yhdysvalloissa enemmän kuin mihin maalla oli varaa (vertaa nykypäivä). Muut isot valuutat olivat sidottuna dollariin, joten inflaatio levisi myös Eurooppaan. 1971 Yhdysvallat purki Bretton Woods järjestelmän, jossa dollari oli sidottu kultaan.
70-luvulla kullan hinta nousi moninkertaisesti, samalla kun yleinen hintataso nousi myös pysyvästi moninkertaisesti korkeammalle tasolle (Yhdysvaltalaiset osakkeet olivat muuten samalla tasolla vuonna 1980 kuin 1970 eli vuosikymmenen reaalituotto oli -92 %). Vuonna 1970 talokauppojen keskihinta Yhdysvalloissa oli 27 000 USD eli noin 800 unssia kultaa. 1980 talokauppojen keskihinta Yhdysvalloissa oli 80 000 USD, mutta vain noin 110 unssia kultaa. Tämä on yksi esimerkki siitä miten yleinen hintataso ja kulta ovat historiassa käyttäytyneet korkean inflaation ja koronnostojen aikana. Kulta nousee tavallisesti yleistä hintatasoa enemmän.
Huomionarvoista on, että 70-luvulla Yhdysvaltojen keskuspankki laski koronnostojen välissä ohjauskorkoaan useaan otteeseen, tukeakseen Yhdysvaltojen taloutta, joka kipuili jatkuvasti taantuman kanssa läpi 70-luvun. Palataan tähän kohta.
Mikäli inflaatio jossain aikaikkunassa palaisi tuohon kahteen prosenttiin, niin miten arvioisit kullan hinnan kehitystä siinä skenaariossa.
En tiedä osaanko vastata tähän kysymykseen kovin hyvin, koska tähän liittyy aika monta muuttujaa, kuten tuo aikaväli, talouskasvu, korkotaso ja tätä edeltänyt markkinoiden hintakehitys. En itse myöskään usko, että inflaatio palaa ihan lähiaikoina pysyvästi 2 % tuntumaan, koska en usko, että keskuspankit pysyvät koronnostojen linjalla, kun talous alkaa (viimein myös heidän indikaattoreissa) sakata.
Kuuntelen mieluusti itseäni viisaampia, kuten Ray Daliota. Dalio on argumentoinut, että tulevan vuosikymmenen aikana inflaatio pysyisi 4,5 - 5,0 % tuntumassa. Tämä on toki pitkän aikavälin ennustamista, ja väliin mahtuu aina muuttujia, mutta hän kommentoi tulevaa tämän hetken tiedon valossa.
Tilanteessa, jossa keskuspankit saisivat inflaation tasaisesti 2 % vuositasolle en usko, että talouskasvu olisi kovin hyvällä tasolla, koska ainakin nykytilanteessa korkojen tulisi olla aikaisempia vuosia huomattavasti korkeammalla. Yritykset, valtiot ja kuluttajat ovat tottuneet huomattavasti matalampaan korkotasoon, joten kulutus todennäköisesti laskisi merkittävästi. On hyvin mahdollista, että voimme nähdä lyhyellä aikavälillä jopa tämän alittavia inflaatiolukuja, mutta vain hetkellisesti. Vuotuinen inflaatio on aina historiallinen eikä ennustava indikaattori. Tässä ympäristössä olisi paljon epävarmuutta aiheuttavia muuttujia, joten on hyvin mahdollista, että kullan kysyntä kasvaisi ja kullan hinta nousisi. Kannattaa pitää mielessä, että kullan hinta voi nousta myös talouskasvun ja matalan inflaation aikana kuten kävi esimerkiksi 2003-2007.
Näetkö todennäköisenä, että kullan hinnan laskutrendi dollareissa jatkuisi, mikäli päättäväiset koronnostot jatkuisivat siihen asti, että kahden prosentin inflaatio saavutettaisiin?
Koronnostot itsessään eivät ole kullan hinnalle myrkkyä - koronnostot ovat myrkkyä markkinoiden likviditeetille. Voisi argumentoida, että markkinoilla on ollut viime vuosina liikaa likviditeettiä, johtuen ensin keskuspankkien määrällisestä elvytyksestä 2008-2019 ja koronakriisin reaktiona tehdystä valtavasta likviditeetti-injektiosta. Nyt kun ohjauskorkoa nostetaan, markkinoilta viedään likviditeettiä pois - marginaalilla ja luotolla (eli vivulla) tapahtuvaa kaupankäyntiä supistetaan kulujen noustessa samalla, kun tuottovaatimukset nousevat koronnostojen kanssa.
Kuten aiemmin totesin, Yhdysvaltojen keskuspankki laski ohjauskorkoaan korkeasta inflaatiosta huolimatta useaan otteeseen 70-luvulla, tukeakseen Yhdysvaltojen taloutta. Uskon, että tulemme näkemään vastaavaa seuraavien vuosien aikana - korkoa nostetaan, talous sakkaa, korkoa lasketaan, inflaatio laukkaa.
Kuulun itse siihen leiriin, joka ei usko, että Fed tai EKP voivat jatkaa koronnostoja niin pitkään, että vuotuinen inflaatio palaisi pysyvästi 2 % tasolle. Nyt jo näemme, että talous sakkaa todella pahasti etenkin euroalueella ja historiassa keskuspankit ovat kuitenkin aina taipuneet talouden mukana. Jos talous sakkaa niissä luvuissa, joita keskuspankki seuraa, koronnostot lopetetaan ja on elvyttävän rahapolitiikan vuoro.
Lyhyellä aikavälillä likviditeettihaasteet tuovat volatiliteettia kaikille markkinoille, kuten myös kultamarkkinalle. Toisaalta jos tarkastellaan mitä isot pelurit kuten keskuspankit tekevät, aasialaiset keskuspankit ostavat kultaa ennätystahtia - 55 vuoden vuositason ennätys saavutettiin jo syyskuussa. Tästä lisää viimeisimmässä Voima Markets -uutiskirjeessä.
Näetkö kullan hinnan tällä hetkellä yli- vai aliarvostetuksi?
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kullan hinta tulee nousemaan merkittävästi tulevien vuosien aikana. Näin sanoin jo 2019, eikä tilanne ole mielestäni muuttunut.
Viimeisimmäst uutiskirjeestä: Tulevat kuukaudet ovat kuitenkin kullalle todennäköisesti haastavia, mutta jos sijoitushorisonttisi yltää yli tämän tai jopa seuraavan vuoden, sanoisin, että kannattaa seurata, mitä Aasian keskuspankit tekevät - ja ovat tehneet jo vuodesta 2008.
18 tykkäystä
Lämmin kiitos perusteellisesta ja yksityiskohtaisesta vastauksesta. Hienoa, että jaat asiantuntemukseesi perustuvaa tietoa täällä.
Seuraan kullan arvonmuutoksia epäsuorasti Barrick Gold osakkeen kautta. Se on ollut viime aikoina myös laskutrendissä, mikä on sikäli yllättänyt, että olisin olettanut sen nousevan korkean inflaation jyllätessä.
3 tykkäystä
Osake on osake ja kaivosyhtiöosakkeet eivät ole likvideimmästä päästä. Kun osakemarkkinoilla on laajemmin laskutrendiä, osakkeita myydään salkuista ja ETF:istä juustohöylällä, jolloin myös muuten hyvien yhtiöiden kurssit usein laskevat. Toki näiden yhtiöiden kulut ovat myös nousseet merkittävästi infaation myötä, joten kaivosyhtiöiden johdon tulee olla herkkänä ja hereillä nyky-ympäristössä.
3 tykkäystä
kullan hinta otti nyt ison loikan. Itse jännään Barrick ja kulta long salkussa mihin mennään. Arvauksia anyone?
3 tykkäystä
Olen tässä viikonlopun aikana kahlannut ketjun kokonaisuudessaan läpi, ja ihmettelen, miksi kukaan ei ole vielä pyytänyt @SamLaakso perustelemaan, miksi kannattaisi valita Voima Gold sen sijaan, että ostaisi kultansa BullionVaultilta? Omassa vertailussa kaikki kriteerit tuntuvat lopulta puoltavan jälkimmäistä:
- Pienemmät kaupankäynti- ja säilytyskulut
- Halvempi säilytys (0,12% jos volyymi riittävä, vs. Voiman kiinteä 0,99%)
- Hajautettu säilytys matalamman maariskin maihin ilman lisämaksua (Tällä hetkellä näen ydinasevaltiot kaukana Venäjän maaperästä turvallisempina, kuin Rovaniemen)
- Myös 100 % kulta-vakuus holvissa, samoin auditoituna ja toisin kuin Voimalla, yksittäiset harkot on nimetty sijoittajille.
Ihan kuin olisin missannut tässä jotakin? Mitkä ovat Voima Goldin kilpailuedut vrt. ja vakiintuneet isot toimijat?
Olen pitkän aikaa miettinyt kullan ottamista osaksi (5-10%) portfoliota ihan vain hajautushyötyjen valjastamiseksi. Usein dipissä, tai dipin dipin dipin dipin dipissä toivoisi, että olisi joku reservi, josta lapioida rahaa poikkeuksellisen loistaviin sijoitusmahdollisuuksiin. 10% kultapositio voisi toimia tällaisena.
P.S. Vähän niskakarvat nousi pystyyn, kun useamman kerran ketjussa sanottiin “kulta on valuutta” tai vastaavaa. Kullalla on sekä hyödykkeen että valuutan ominaisuuksia, mutta näistä vaihtoehdoista se täyttää vain hyödykkeen kaikki kriteerit. Itseasiassa se epäonnistuu täyttämään mielestäni tärkeimmän rahan/valuutan määritelmän, eli vaihdon välineenä toimimisen. Ottamatta sen enempää kantaa kryptovaluuttoihin, tai mitä ne ovat, itseasiassa jopa bitcoineilla voisi ostaa kaikennäköistä nettikaupoista (toissijaista on se, jos kauppias sitten myöhemmin muuntaa ne välittömästi fiat valuutaksi), mutta yhdessäkään kaupassa tai nettikaupassa en ole tähän mennessä nähnyt hintoja kullassa mitattuna. Sekin on ihan toissijaista, että kulta kuuluu instikoilla monesti FX allokaatioon. Se lähinnä muistuttaa vaan siitä faktasta, ettei omaisuusluokalla ole varsinaisia fundamenttejä tai kassavirtoja.
7 tykkäystä
Kiitos hyvistä kysymyksistä ja onnittelut lukumaratoonista
Hyvin maun rajoissa, voin kommentoida asiaa omalla suullani Voiman näkökulmasta - näitä voi sitten verrata muihin toimijoihin.
Mielestäni suurin ero
Mikä erottaa meidät monista muista kultatilitarjoajista (ja monista muista firmoista laajemmin) on se, että pyrimme tekemään mahdollisimman paljon talon sisällä, siinä missä muut toimijat ulkoistavat palvelun kaikki oleelliset komponentit - kullan säilytyksen, kaupankäynnin toteutuksen, sekä kullan hankinnan. Ulkoistaminen luo vastapuolien ketjuja, jossa lopulta palveluntarjoaja ei ole kontrollissa - vertaa osakevälittäjän kyky vaikuttaa ETF:n toimivuuteen.
Voimalla uskotaan vahvasti itse tekemiseen, koska näin voimme olla varmoja siitä, että palvelu toimii tarkoitetulla tavalla ja on varmasti sitä mitä haluamme tarjota. Toimintavarmuus on meille ensisijainen arvo ja mietimme jatkuvasti, miten voimme parantaa asiakkaan turvallisuutta ja asemaa. Tämän vuoksi meillä on oma holvi, oma turvaosasto, oma IT-tiimi, oma hajautettu kullan hankintaketju (LBMA kaupankäyntikumppanit + Voima Miners -yksikkö) sekä muut liiketoiminnan oleelliset osat omassa hallussa. Esimerkkinä omasta tekemisestä, tulemme lähivuosien aikana perustamaan oman jalostusyksikön, jotta voimme jalostaa ja tuottaa joustavasti niitä tuotteita, joita asiakkaamme haluavat nostaa. Näin lisäämme toimintavarmuuttamme poikkeustilanteissa, emmekä ole riippuvaisia edes LBMA jalostamoiden palveluista.
Joku voi nähdä tämän ulkoistusketjun mm. kustannusten puolesta parempana vaihtoehtona, mutta itse arvostan tämän päivän maailmassa varmuutta ja lyhyitä sekä selviä toimitusketjuja. Näin on valinnut tällä hetkellä noin 63 miljoonaa euroa = Voiman asiakkaiden kultavarojen arvo tänään.
Sanoisin myös, että Voiman pitkän aikavälin tarkoitus, missio ja visio poikkeavat paljonkin muista kultatilitoimijoista. Esimerkiksi Voiman Missio on “Luoda turvallisin pankki johtamalla muutosta kohti kultapohjaisia pankkipalveluita” ja tähän liittyy paljon muutakin kuin pelkästään kultatilien tarjoaminen. Paljon on vielä rakennettava, mutta sanoisin, että Voimalla tehdään asioita poikkeuksellisen laajalla perspektiivillä.
Kulut ja ulkoiset varmennukset
Voimalla uskotaan myös vahvasti läpinäkyvyyteen ja tämän vuoksi olemme pyrkineet pitämään kulut selkeinä. Monilla kultatilitarjoajilla on käytössä spread + transaktiokulu hinnoittelu, jossa tuo transaktiokulu saadaan näyttämään erittäin matalalta, mutta todellisuudessa transaktion “markkinahinta” ei ole markkinoiden keskihinta, vaan bid/offer + markup. Voimalla käytössä on yksi hinta (mid market rate), johon kulut lisätään eli spreadia ei ole ja näin ollen hinta on selkeä.
Voimalla säilytyskuluun sisältyy vakuutus, auditoinnit sekä puhtaustarkastukset. Voiman track record on näiden suhteen avoin - kaikki dokumentit ja niiden historia löytyvät vapaasti täältä.
Kullan saatavuus
Voimalla asiakkaat voivat 24 tunnin varoitusajalla nostaa kultansa tililtään Helsingin holviltamme. Voin myös kertoa, että tulemme pian mahdollistamaan Voima Store -tuotteiden nostamisen Voima Accountilta, jonka jälkeen asiakkaat voivat halutessaan nostaa vaikka jokaisen gramman tililtään. Muilla toimijoilla kulta saattaa olla nostettavissa vain “Good Delivery” eli 12,5 kg harkoissa, joka ei ole kovin saatavilla useimmille asiakkaille. Voimalla pienin nosto on tällä hetkellä 100 g ja pian 1 g. Palveluumme kuuluu se, että asiakas saa halutessaan kultansa helposti omiin käsiinsä, jos näin haluaa ja vajaa 10 % asiakkaistamme onkin tähän mennessä nostanut kultansa omaan säilykseen.
Likviditeetti
Voimalla käymme kauppaa kahden LBMA jalostamon ja sekä StoneX Financial Ltd:n kanssa (joka on myös LBMA jäsen). Näin voimme taata päivän sisäisen likviditeetin myös isommille useamman miljoonan euron kertamyynneille ja -ostoille. Likviditeetti muutamalle sataselle tai tonnille on varmaankin samaa luokkaa kaikilla toimijoilla, mutta Voima tarjoaa syvää likviditeettiä laajan kaupankäyntiverkostonsa kautta.
Maantieteellinen hajautus
Osa asiakkaistamme ei luota Suomen valtioon tai Suomen kykyyn puolustaa suvereniteettiaan ja tämä kysyntä on noteerattu tuotekehityksessämme. Asiakkaistamme yli 90 % on tällä hetkellä suomalaisia ja olemme toistaiseksi valinneet oman säilytyksen varmuuden sekä kullan saatavuuden ulkoistetun säilytyksen yli. Suomessa on myös suhteessa moniin muihin maihin todella korkea omaisuudensuoja ja kunnioitus yksilön vapauksiin, mikä on myös vaikuttanut nykypalvelun muotoiluun.
Muuta
Etenkin suomalaiset asiakkaamme arvostavat Voimassa kullan saatavuutta, nopeaa ja syvää likviditeettiä sekä palvelumme läpinäkyvyyttä. Tällä hetkellä Voima Account on muotoiltu palvelemaan juuri tätä kysyntää.
Jokainen tekee oman valintansa oman vertailunsa perusteella. Mikäli kulut ovat #1 asia ja pelkkä altistus kullan hinnalle riittää, varmaan kannattaa valita ETF, ETC tai joku muu kultatilitarjoaja.
Kulta valuuttana
Martin Enlund kirjoitti vastikään hyvän artikkelin rahan ominaisuuksista. Tuossa artikkelissä hän toteaa, että mikäli rahan määritelmänä käytetään 1) Means of payment (vaihdon väline), 2) Unit of account (laskentayksikkö) ja 3) Store of value (arvonsäilyttäjä) sekä euro, kulta, että Bitcoin toimivat huonosti rahana. Kultaa ei juuri käytetä vaihdon välineenä, paitsi BRICS ja muiden kehittyvien maiden välisessä kaupassa toimesta toisinaan, siinä missä euro on huono arvonsäilyttäjä ja Bitcoin puolestaan täyttää osittain näitä määritelmiä, mutta ei täysin mitään näistä. Itse määrittelisin mm. Venezuelan bolivarin rahaksi, mutta ei se mielestäni täydellinen/hyvä raha ole - kuten ei ole kultakaan tällä hetkellä.
Kullan mieltäminen puhtaasti hyödykkeeksi on myös mielestäni harhaanjohtavaa, koska miksi keskuspankeilla olisi sitten kultaa? Kullalla on kaikista muista hyödykkeistä poiketen, erittäin vähän teollista-/käyttökysyntää. Kultaa ei säilötä öljyn tapaan valtioiden strategisissa varannoissa, jotta sitä voitaisiin myöhemmin käyttää polttoaineena. Kultaa säilötään osana valtioiden valuuttavarantoja, osin hajautuksena, mutta myös kriisitilanteen maksuvälineenä. Esimerkiksi Suomen valtiolla kultaa on muun muassa siksi, että mikäli Suomeen tulisi sotatila, voisi Suomi vaihtaa kultaa sen ajan valuuttaan ja käyttää tuota valuuttaa sotakaluston ostamiseen - Suomi voisi käyttää kultaa välillisesti vaihdannan välineenä.
Kulta ei itsessään tuota mitään, joten “sijoitus” on myös mielestäni kullan kohdalla hieman harhaanjohtava määritelmä - itse haen sijoitukselta aina kassavirtaa tai tuottoa suhteessa euroihin. “Vakuutus”, ehkä - kullalla on ollut tapana toimia hyvin häntäriskin suojana eli ikään kuin vakuutuksena.
Itse kuitenkin kategorioisin kullan valuutaksi, siinä missä eurot, dollarit, Bitcoinit sekä SDR:t. Nollatuotto-omaisuuserä, joka säilyttää arvoaan ja jota voi helposti vaihtaa tarpeen vaatiessa paikalliseen valuuttaan ja käyttää välillisesti maksamiseen. Määrittelykysymys siis. Kultaa on käytetty vaihdannan välineenä viimeiset 6 000 vuotta ja historian valossa pidän itse erittäin todennäköisenä, että kultaa tullaan lähitulevaisuudessa (17 vuoden sisällä) käyttämään jälleen laajemmin vaihdon välineenä - joko laajemmin valtioiden välillä tai välillisesti/suoraan myös yksityishenkilöiden toimesta.
6 tykkäystä
Olen myös yrittänyt pohtia rahaa viimeaikoina niin fiat-valuuttojen, kryptovaluuttojen ja nyt myös kullan näkökulmasta. Fiat-valuuttojen toimivuutta arvonsäilyttäjänä on kyseenalaistettu, mutta mielestäni se toimii fiateissa parhaiten, jos otetaan viitekehykseksi “vaihdannan väline”. Eli fiat-valuuttojen arvo toki laskee pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä ne ovat kahta muuta vakaampia. Arvon tasainen laskuhan ei edes tee rahasta huonoa, sillä se on ennakoitavaa. Volatilitetti taas heikentää rahan käyttöarvoa.
Mielestäni ensisijaisen vaihdannan välineen ei edes tarvitse säilyttää arvoaan pitkiä aikoja, sillä nykyiset (pankki-)palvelut mahdollistavat käytännössä kaikille mieluisan säästämismuodon oli se sitten osakkeet, velkakirjat, säästötilit, taide, viinit, kellot you name it. Vaikka tilisäästämisessä inflaatio syö talletuskorosta huolimatta pääomaa, niin tilisäästämisen voi ajatella vakuutuksena pienten henkilökohtaisten kriisien varalta.
Minä en myöskään tituleeraisi “sijoituskultaa” hyödykkeeksi tai sijoitukseksi mainitsemistasi syistä. Sillä erotuksella, että kulta voi olla joillekin toimijoille myös hyödyke. Sijoittamisen näkökulmasta pitäisin sitä juurikin arvonsäilyttäjänä tai vakuutuksena, kuten sinäkin.
Minä en puolestani oikein usko skenaarioon (tai pidän todennäköisyyttä hyvin hyvin pienenä), jossa kultaa alettaisiin käyttämään yksilöiden välisessä kaupassa. Alla syyt:
-
Kulta on tavalliselle ihmiselle hyvin vieras konsepti. Ilman internettiä harva pystyy tarkistamaan leimojen merkitsemiä pitoisuuksia tai osaa laskea edes gramman arvoa. Minkä arvoinen on omistamani kaulaketju?
-
Jos ostan dystopiassa esimerkiksi lihaa ja vihanneksia, niin hinnan määritteleminen sopiviksi yksiköiksi on hyvin hankalaa. Jompi kumpi kaupan osapuoli häviää, koska kullan lohkominen kaupankäyntitilanteessa hankalaa. Pidänkin todennäköisempänä päihteiden käyttöä valuuttana.
-
Jos emme etene dystopiaan asti, vaan esimerkiksi Ukrainan kaltaiseen paikalliseen konfliktiin, niin Punainen Risti ym organisaatiot pyrkivät täyttämään perustarpeet, vaikka paikallinen valuutta häviäisi. Rahaa ei siis varsinaisesti tarvita.
Pidän tätä huonona argumenttina myös kryptojen puolella, sillä oikeastaan mikä tahansa fyysinen asia täyttää tuon “välillisesti maksamisen” kriteerin. Suurinosa toki huonommin kuin kulta. Jos omistan esimerkiksi lehmän, niin voin maidolla “maksaa välillisesti” lainani. Jotta kulta olisi oikeasti vaihdannan väline, niin kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta pitäisi määritellä grammoina tai unsseina kultaa. Tai maitolitrana jne.
Vaikka siis Voima perustaisi kultapohjaisen pankkitilin, niin käytännössä se olisi vain hyvin pitkälle automatisoitu kullan säilytyspalvelu, koska maksukorttia käytettäessä yksikkö olisi edelleen Euro. Vaikka tekisin Mobilepay-siirron omalta kultatililtäni kaverini kultatilille, niin silti kulta muutettaisiin euroiksi, siirrettäisiin kaverin tilille, jossa muutetaan taas kullaksi. Ei se cryptocomin luottokorttikaan ole kryptopohjainen, jos varat käännetään maksutapahtumassa fiatiksi. Sisäisissä tilisiirroissa kulta voisi toki olla vaihdonnäline, kun kultaa siirretään yhdeltä asiakkaalta toiselle. Olisiko kulta kuitenkaan arvonmitta (tai laskentayksikkö), koska todennäköisesti asiakas haluaisi nähdä myös euro-määräisen arvon siirrolleen?
4 tykkäystä
Minusta kullan kiinnostavuutta juuri lisää sen monipuolinen luonne oivana instrumenttina täydentämään eri tavoin rahoitusmarkkinoita. Se on omilla tavoillaan niin valuutta, sijoitus, hyödyke, arvonsäilyttäjä, vakuutus kuin laskentayksikkö. Kulta toimii eri tilanteissa ja aikoina eri painotuksin.
Jos esim. Voima Gold lanseeraa maksukortin, jonka kautta buriton ostaja Mexico Cityssä tai Pho -keiton ostaja Hanoissa viilaavat korttia ja kultatililtä automaattisesti tekoälyn avulla veloittuu kullan kurssin mukainen määrä kultatalletusta, voi minusta puhua kultamääräisestä veloituksesta -veloituksen voi laskea kultana ennakkoon, sen voi arvioida melko osuvasti tai nähdä kultatililtä. Kun tällaiset veloitukset yleistyvät, kulta alkaa tulla tutuksi myös laskentayksikkönä muuallakin kuin kullankaivuuta koskevissa ohjelmissa, kuten Kultakuume. Kullan hinta on kuitenkin melko vakaa vaikkapa osakekursseihin nähden. Ja kulta on ainoa globaalisti kaikkien tuntema ja arvostama tuote sekä sitä voi vaihtaa kymmenissä miljoonissa paikoissa maailmassa, vaikkapa espanialaisella kultasepällä.
Kulta on minusta myös sijoitus -en näe jatkuvaa kassavirta -velvoitetta pakollisena sijoituksille. Kullan hinta on vuoden 1971 jälkeen kehittynyt melkein osakesijoitusten tuotolla -tosin välillä merkittävästi hedgaten osakkeisiin tai dollarin arvoon nähden -erittäin merkittäviä asioita positioita ajatellen -hedge -rahastothan käyttävät kultaa juuri näistä syistä. Tähän liittyen ja vielä huomioiden suhdanteet kulta on siis myös arvonsäilyttäjä -on kiva ostaa pelon aikana nousseella kullan hinnalla romahtaneita osakkeita. Näistäkin syistä kulta on sijoitustuote. Kullan hinta on myös noussut aina pidempänä ajanjaksona inflaatiota nopeammin.
Jenkkiartikkeleissa viitataan usein kullasta “Last standing” -sanonnalla -eli kulta on kautta aikojen toiminut ainakin jollakin viiveellä viimeisenä arvonsa säilyttävänä instrumenttina, kun osakkeet, kryptot ja tulppaanisipulit, kiinteistöt, asunnot,…menettävät merkittävästi arvoa. Eli kulta toimii tässä arvonsäilyttäjänä, sijoituksena, valuuttana, vakuutuksena sekä hyödykkeenäkin.
Tosiasiahan on myös, että vaikka Suomessa perinteisesti köyhänä maana kulta on vieras ja vierastettu tuote, se ei ole enää Keski- tai Etelä-Euroopassa -puhumattakaan Intiasta ja Kiinasta, jossa ihmiset omistavat korujen muodossa yhteensä neljäsosan kaikesta maailmalla löydetystä kullasta -ja jossa kulta toimii perinteisesti suoremmin myös valuuttana, sijoituksena, vakuutuksena, hyödykkeenä, arvonsäilyttäjänä ja laskentayksikkönä.
Eli itse pyrin pitämään ainakin 10-15 prosenttia sijoitussalkusta jalometalleissa, lähinnä kullassa. On tosi mielenkiintoista seurata, miten kulta kehittyy eri tilanteissa ja aikoina 
4 tykkäystä
Toinen ylläri muuten ketjun selattuani oli se, että vaikka puhutaan kullasta ja vertaillaan osakkeisiin, kukaan ei ole jättänyt fiat-valuuttaa välistä pois. Harmillisesti en löytänyt osinkokorjattua (ymmärtääkseni) indeksointia S&P500 kehityksestä kullassa mitattuna, mutta kyllä tästäkin jotain omia peukkusääntöjä voisin vetää: Pörssi on törkyhalpa silloin, kun indeksin saa alle unssilla kultaa ja kohtalaisesti hinnoiteltu, kun saa alle kahdella. Mutta milloin se on kallis? 2,2-2,5 unssin kohdalla? Ainakin lopettaisin ostot kun hinta ylittää 2,5 unssia ja siirtyisin aggressiivisesti myyntilaidalle, sano, 4 unssin kohdalla?
Onko jotain palvelua, mistä saman datan saisi esim. päivätasolla?
4 tykkäystä
Kullan käyttö vakuutena esimerkiksi asuntolainassa, miten pankit suhtautuu ja mitä tulisi ottaa huomioon verrattuna käteiseen?
Jos kullan arvo laskee vakuutena ollessaan, voiko pankit vaatia lisävakuuksia?