Kysy kullasta, asiantuntija vastaa! #Kulta

Yleinen
135

Kultakannasta poistuminen johtui inflaatiosta, joten taustalla oleva syy oli inflaatio, ei kultakannasta poistuminen.

Britannian osakemarkkinan seuranta ei alkanut 1984. Se että FTSE100 data oli vain vuoteen 1984 ei tee 35 vuoden vertailukaudesta sen vertailukelpoisempaan kuin mitä 3, 10, 19 tai 24 vuoden vertailujakso on. Tasapuolisuuden nimissä vertailun tulisi alkaa siitä kun kullasta tehtiin kansainvälisesti kelluva valuutta eli 1971. Jos joku löytää dataa lontoon pörssitä ennen vuotta 1984, olisi mukava nähdä kullan ja Britannian osakemarkkinoiden vertailu. Olen luottavainen että lontoon osakemarkkina ei noussut 2000% 70-luvulla. Tosin miksi edes vertailla, koska kulta ei ole luonteeltaan todellisuudessa sijoituskohde.

Mistä tällaisen ajatuksen sait? Uskon että hyvin hajautetussa salkussa tulisi olla aina mahdollisimman montaa omaisuusluokkaa, joiden painotusta kannattaa vaihdella suhdanteiden mukaan. Historian valossa kulta on ollut hyvä osa hajautettua portfoliota.

Totta kai! Enkä ole muuta väittänytkään.

136

Tämä ei tarkoita että kulta on hyvä mekanismi inflaatiosta suojautumiseen, koska yksittäinen tapaus on vain poikkeus. Tämä poikkeus johti tuohon 2000% hinnan nousuun, eli täysin irrelevantti argumentti kullan jatkuvan hinnan nousun puolesta.

Eh, jos vertailukelpoista FTSE100 dataa on maksimissaan 35 vuoden ajalta, niin eihän silloin ole mitään järkeä ottaa mitään muuta ajanjaksoa vertailukohteeksi. Ihan näin tilastotieteen pohjalta. Voit sitten argumentoida, että ehkä FTSE100 ei ole se oikea vertailukohde, mutta briteille se on. Vaihtoehtoisesti voit löytää jonkun oikeasti hyvän syyn käyttää jotain muuta vuotta vertailuun, mutta epäilen ettet sellaista löydä. Suomalaisille voidaan sitten myös vertailla OMXH25 dataa ja kullan hintaa.

Minun argumenttini on, että kullan hinnan nousun vertailuun ei pitäisi käyttää poikkeustilanteita, kuten tämä sinun mainostamasi 2000% nousu. Eihän tälläistä ole 70-luvun jälkeen nähty.

Siellähän se on sinun kirjoituksissasi:

  1. Kuluttajainflaatio. Inflaatiota on monenlaista. Omaisuusluokkainflaatio on ollut erityisen rajua viimeisen 10 vuoden aikana ympäri maailman ja tätä ei olla diskontattu kullan hintaan - vielä. Markkinat eivät ole tehokkaat.

  2. Kultaa pidetään virheellisesti osakemarkkinasuojana, jota se ei ole

Vaan onko se ollut oikeasti tuottoisa? Jos ei ota huomioon tuota sinun kovasti mainostamaasi 70-luvun anomaliaa.

137

Esimerkkejä on lukuisia. Viimeisen 20 vuoden kulta on toiminut hyvänä inflaatiosuojana Iranissa, Argentiinassa, Brasiliassa, Turkissa ja tietenkin Venezuelassa, joissa inflaatio on ollut suuri ongelma. Esimerkiksi Argentiinan pesosta suli dollarissa mitattuna yli 30% yhdessä yössä kun vaalitulos oli epäsuotuisa. Samalla osakemarkkinasta suli dollareissa mitattuna liki puolet, mutta kullassa ostovoima säilyi lähes muuttumattomana.

image
image1113×712 97.1 KB

Kulta on hyvä inflaatiosuoja, kun inflaatio on ongelma.

Aikahorisonttisi on liian lyhyt. Vastaavia nousuja on kullan 5000 vuoden historiassa nähty lukuisia. Minulle on irrelevanttia miten kulta kehittyy 10 tai 30 vuoden aikana. Tärkeintä on tietää missä kohdassa valuuttasykliä ollaan. Kaikki on perspektiivistä kiinni ja lyhyissä vertailuajoissa ei ole järkeä, koska valuuttasyklit ovat pitkiä - joskus jopa satoja vuosia kuten esim. Britannian punnalla.

Selvennetään: Ymmärsit väärin. Kultaa ei tule verrata sijoituskohteisiin, joissa on lukuisia riskikerroksia.

Tätä en ole missään vaiheessa sanonut. Kulta ei ole osakemarkkinasuoja.

Kullan ei kuulu olla tuottoisa. Kullan tarkoituksena on säilyttää ostovoimaa heikkeneviä valuuttoja vastaan ja tarjota systemaattisen riskin suojaa. Viimeisen 100 vuoden ja viimeisen 5000 vuoden aikana kulta on tästä tehtävästä suoriutunut hyvin.

138

Selventääkseni vielä omaa taustaani. Olen sijoittanut viimeisen 8 vuoden aikana osakkeisiin, ETF:iin, rahastoihin, velkakirjoihin, P2P lainoihin, valuuttoihin, raaka-aineisiin, futuureihin, optioihin, strukturoituihin tuotteisiin, listaamattomiin yhtiöihin sekä jalometalleihin. Isommassa kuvassa näen, että kullalla on tällä hetkellä paljon potentiaalia monesta syystä ja siksi olen 100% jalometallimarkkinassa kiinni. Tulevaisuudessa (5-20 vuoden sisällä) tulee hetki, jolloin allokaationi tulee muuttumaan radikaalisti. En ole täällä myymässä kultaa, koska työnkuvani ei ole B2C. Olen täällä perustelemassa kantani, miksi minä olen sitä mieltä, että kullan hinta tulee nousemaan seuraavan 5-20 vuoden aikana merkittävästi, koska kullasta puhutaan yleisesti todella vähän vaikka taustalla on valuutat eli jokaista koskettava aihe. Lisäksi kultaan liittyy paljon vääriä & vanhoja mielikuvia, joissa ei ole perää. Näitä on mukava purkaa, koska aihe on itselleni mieluinen :ok_hand:

1 tykkäys
139

Tänään Ulkolinja dokkari kullasta yle tv1 klo 22

3 tykkäystä
140

Kuuntelin tuon viimeisen bodin ja päätin vilkaista tänne, mutta ne jaksanut lukea koko ketjua.

Kysymys @SamLaakso Voima gold Oy on tehnyt 2018 1,2 milj tappiota, liittyykä tämä yrityksen perustamiseen vai miten ja jos menette konkurssiin, niin mitä tapahtuu teidän holvin kullalle?

Mikä on taloudellinen tilanteenne?

141

Itse myös podin perusteella tutkailin ketjua.

Jos täällä saa keskustella muustakin kuin Voima Goldin tuotteista, niin mikä on järkevä (luotettava, pienet kulut) tapa ostaa esim. tuhannella eurolla fyysistä laadukasta kultaa kotiin toimitettuna noin 300km etäisyydelle pk-seudusta?

142

Liittyvät yrityksen perustamiseen. Ekana vuonna ostettiin muun muassa Rovaniemen kiinteistö reilulla 700 000 eurolla ja loppuosassa oli muun muassa Bulevardin holvin rakentaminen sekä ensimmäisen generaation softan tekemiseen liittyviä kuluja.

Voiman holvissa on vain asiakkaittemme kultaa, joka ei kuulu Voiman taseeseen. Mikäli Voima menisi nurin, asiakkaiden kulta on saatavissa fyysisesti. Tähän ollaan luomassa erinäisiä varmennuskeinoja, joilla voidaan todentaa kullan saatavuus riippumatta siitä mikä maailman/Voiman tilanne on.

Tänä vuonna on nostettu lisää rahaa ja saimme Business Finlandilta R&D rahoitusta ja niillä on menty taas hurjasti eteenpäin. Ensi vuonna tavoitteena kassavirran kääntäminen :slight_smile:

1 tykkäys
143

Voimalla tosiaan pienin nostettava harkko on tällä hetkellä 100g (noin 4 400 EUR) eli pienemmät summat joutuu säilömään Voiman holvissa digipalvelun kautta.

Muita fyysisen kullan välittäjiä Suomessa on muun muassa K.A. Rasmussen, Jalonom sekä Tavex. En tiedä heidän kuljetusmahdollisuuksista.

144

Oli ihan hyvä dokkari. Toki agendana tuntui olevan kaivosalan negatiivisten puolten esiin tuominen, eikä niinkään alan kehitys ja tulevaisuuden mahdollisuudet.

Olisin kaivannut ehkä enemmän keskustelua kierrätyksestä, jonka merkitys kultamarkkinassa on kasvanut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Kulta on luonnollisessa tilassa tuhoutumatonta eli se kulta mikä kerran kaivetaan kiertää käytössä uudelleen ja uudelleen jopa tuhansia vuosia. Etenkin ns. E-waste mining eli mikrosirujen ja muun elektroniikkajätteen jälleenkäsittely on ala, jossa on varmasti paljon potentiaalia.

Tulevaisuuden isot kultakaivokset voivat hyvinkin löytyä vanhoilta kaatopaikoilta.

Tässä vielä linkki tuohon dokkariin: Vaarallinen kulta | Yle Areena

1 tykkäys
145

Mites muuten esim Voiman tai muiden toimijoiden myymän kullan alkuperä ja eettisyys, seurataanko näitä asioita?

Sinänsä Voiman ambitio jalostaa (suomalaista?) kultaa itse ja siten myös mahdollisesti pystyä täysin träkkäämään alkuperä kuulostaa hienolta

1 tykkäys
146

Voimalla ja länsimaissa yleisesti seurataan. Voima ostaa suurimman osan kullastaan Sveitsiläiseltä Metalor Technologiesilta ja he esimerkiksi ovat lopettaneet kullan ostamisen afrikkalaisilta pienkaivoksilta eli Metalor keskittyy suurempiin kaivoksiin, joissa riskit ovat pienemmät.

Loput Voiman kullasta on Suomesta ostettua kierrätyskultaa ja kuten mainitsit, Voiman jalostamo mahdollistaa sen, että harkkoihin voi jatkossa laittaa vaikka kyseisen harkon alkuperän, jos sikseen päätetään. Olisihan se makeeta jos kilon kultaharkossa lukisi From Kittilä, Refined in Rovaniemi :sunglasses:

2 tykkäystä
147

“Tosiäijät” käy hakemassa kultahippunsa Lemmenjoelta :smiley:

13 tykkäystä
148

Meille on itseasiassa pari kertaa tuotu huuhdottua kultaa, joka oli kuulemma Lemmenjoelta :wink:

4 tykkäystä
149

Tässä muuten linkki tuohon viimeisimpään Inderesin Podiin. Malisella on melko negatiiviset näkemykset maailmantaloudesta

1 tykkäys
150

Moi,

Lueskelin tätä viestiketjua sillä silmällä että itseänikin kiinnostaisi tietää miten voisi ostettua fyysistä kultaa hieman tyynyn alle jemmaan. Tässä olisin toivonut kysyjälle hieman kattavampaa vastausta. Selkeästi foorumille on aiheen tiimoilta asiantuntevuutta joten pelkästään oman palvelun tarkat tiedot hieman haiskahtaa. Olisiko mahdollista avata hieman tarkemmin mitkä on vaihtoehdot ostaa fyysistä kultaa Suomessa ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon? Esim vaihteleeko hinta palvelutarjojien välillä kuinka paljon.

2 tykkäystä
151

Itse päädyin ostamaan Jalonomilta, kun vertailin Samin mainitsemia vaihtoehtoja.

Yli 2000€ tilaus tuli parissa päivässä Matkahuollolla vakuutettuna ja toimituskuluitta pakettiautomaattiin.

Kaikki meni odotusten mukaan, luottokorttia ei kuitenkaan pystynyt käyttämään maksutapana, joten siitä jäi prosentit tulematta.

152

Moro!

En sinänsä halua kommentoida toisten toimijoiden hintoja tai palveluja, kun muiden hinnoittelu ei omalle lautaselle sinällään kuulu, mutta kullan ostamista voin yleisellä tasolla kommentoida.

Käytännössä fyysisen kullan ostamisessa on muutama tärkeä seikka, jotka kannattaa pitää mielessä.

1) Sijoituskultaa ostettaessa, preemio on merkitsevässä roolissa

Kun kyse on sijoituskullasta, on sijoittajan edun mukaista maksaa mahdollisimman vähän preemiota. Usein tarjolla on monia eri harkkoja ja kolikkoja, joiden preemio (hinta yli kullan markkina-arvon) vaihtelee paikoin rajustikin. Esimerkiksi American Eaglen tai Krugerrandin preemio on usein monta prosenttia korkeampi kuin mitä vastaavan kokoisen harkon preemio on.

Jotkin kultakauppiaat sanovat, että kannattaa silti ostaa se Krugerrand, koska yleensä Krugerrandista saa paremman hinnan myös myynnissä. Todellisuudessa myyntihintojen erot ovat usein pienet ja pääasiassa kolikoista ja harkoista saa maksun vain puhtaan kullan osalta.

Sijoituskultaa ostettaessa kannattaa valita matalimman preemion tuote eli se missä hinta/grammat on paras.

2) Kannattaa ostaa vain tunnetuilta välittäjiltä

Kullan hinta ja arvo tiedetään piireissä erittäin hyvin eli jos vastaan tulee tarjous ostaa sijoituskultaa alle maailmanmarkkinahinnan, jotain on pielessä. Sijoituskultaa ostettaessa kannattaakin kääntyä tunnettujen välittäjien puoleen.

Suomessa liikkuu paljon vähemmän väärennöksiä kuin mitä maailmalla. Mitä tulee sijoituskullan ostamiseen ulkomailta: yleensä sijoituskullan hinnoissa ei ole suuria maakohtaisia eroja, joten en itse lähtisi tilaamaan sijoituskultaa ulkomailta muutaman kympin säästön vuoksi vaan ostaisin kullan suosiolla Suomesta.

3) Huomioi säilytys ennen ostoa

Pienet määrät sijoituskultaa voi hyvin säilöä kotona, jos on sinut arvoesineiden säilömisen kanssa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kotivakuutus ei useimmiten kata sijoituskultaa ja yksityishenkilön on muutenkin liki mahdotonta saada vakuutusta kullalle.

Yksi vaihtoehto suurempien määrien säilömiseen on pankkien tallelokerot. Myönnettäköön että Suomessa riski siihen että pääsy pankin tallelokerolle estettäisiin on pieni, mutta koska kulta on systemaattisen riskin suoja, ei pankin tallelokero ole välttämättä paras paikka säilöä kultaa. Suomessa on muutamia pankkisektorin ulkopuolisia tallelokero-/holvioperaattoreita kuten Jalonom sekä Voima.

4 tykkäystä
153

Moro!

Pari käytännön kysymystä fyysisen kullan ostamisesta ja myymisestä

1.) Mainitsit aiemmin preemiosta, mikä on kultaa ostaessa hyvä preemio? Katsoin yhden toimijan hinnan, ja laskin ~2,7%, 100g harkosta. Onko tuo hyvä vai huono preemio? Kuulostaa osakesäästäjän korvaan todella korkealta hinnalta.

2.) Onko kullan myyminen vaikea prosessi? Miten myydä ja kenelle? Miten paljon myyntihinta eroaa ostohinnasta, eli paljonko myymisvaiheessa tulee kuluja? Voiko olettaa, että ostaessa maksetusta preemiosta saisi suurimman osan takaisin myydessä? Kiinostaisi tietää nämä “välitysmaksut” fyysisessä kullassa.

3 tykkäystä
154

Moro!

  1. Preemio on usein riippuvainen ostettavasta määrästä. 100g kohdalla 2,7% on mielestäni hyvä. Voimalla tuo preemio on 2,25% +20EUR mahd. nostokulu per harkko eli 100g kohdalla tällä hetkellä noin 2,7%

Et ole ainut, jonka mielestä muutaman prosentin komissio kuulostaa kovalta. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseessä on fyysinen esine eikä digitaalibitti kuten esimerkiksi osakkeet. Tuon 100g kultaharkon preemion taustalla on suunnilleen seuraava ketju: 1) jalostamo hankkii ison määrän kultaa markkinahinnalla tai hieman sen alle 2) jalostamo usein puhdistaa kullan markkinastandardia (99,5%) puhtaammaksi (->99,99%) 3) jalostamo valmistaa itse harkon tai kolikoiden tapauksessa toimittaa puhdistetun kultamaterian kolikkopainolle vakuutettuna turvalähetyksenä 4) valmiit harkot/kolikot toimitetaan vakuutettuna turvalähetyksenä jakelijalle eli välittäjälle (jonka on myös saatava leipänsä pöytään) Suomessa, joskus niinkin kaukaa kuin Australiasta.

Ottaen huomioon, että nykyään osakevälittäjän suurin kulu henkilöstön jälkeen on mallia serverimaksut, olisi 2,7% preemio Nokian osakkeille melko kohtuuton. Siihen nähden miten paljon työtä fyysiselle kullalle tehdään vielä sen jälkeen, kun se ostetaan Lontoon spot-markkinalta ja toimitetaan jalostamolle, on 2,7% preemio on melko edullinen.

Kun puhutaan yksityishenkilöiden kultaostoista, fyysisen kullan preemio elää. Alla oleva kuvaaja kertoo yhden maailman suosituimman kultakolikon American Eaglen preemion ja kullan hinnan. Kuten kuvaajasta voidaan nähdä, kun kullan hinta dippasi osakkeiden mukana vuonna 2008, preemio nousi aina kahdeksaan prosenttiin asti. Tämä johtuu siitä, että retail kysyntä pääasiassa nousee hinnan laskiessa. 2008 kullan markkinahinnan lasku puolestaan oli todennäköisesti melko Margin Call vetoista, koska lasku osui samoille viikoille kun osakemarkkinoidenkin lasku.

image
image760×575 55.6 KB

Kuvaajasta voidaan myös nähdä, että kun kullan hinta on pitkään laskutrendissä, kuten 2018 syksyllä, preemiot voivat myös laskea, jos sijoittajien kiinnostus kultaa kohtaan laskee merkittävästi ja markkinoille tulee ylitarjontaa.

  1. Ei. Suomesta löytyy lukuisia kullanostajia ja helpoin tapa päästä kullasta eroon hyvällä hinnalla on myydä se kultavälittäjille kuten Voima, Rasmussen, Tavex tai Jalonom. Voima ostaa kaiken sijoituskullan 2,25% alle spot. Toinen vaihtoehto on myydä netin kautta toimiville ostajille, kuten Verkkokulta, Nettikulta, Suomen Jalometallikierrätys tms. Lisäksi lähes jokainen korukauppias on halukas ostamaan kultaa. Hinta toki vaihtelee näillä toimijoilla melko paljon. Parhaan hinnan saa todennäköisimmin myymällä suoraan P2P toiselle yksityissijoittajalle, mutta tämä saattaa olla melko haastavaa, jos ei tiedä valmiiksi muita kultasijoittajia. Vaivattomin tapa on kääntyä välittäjän puoleen.
3 tykkäystä