Moi @Keepitcoming!
Transaktiokulu on 1,99% + 2,99 EUR eli nelisen prosenttia tulee verovähennettäviä olettaen ettei kullan hinta liiku tuona aikana.
2 tykkäystä
Kyllä ja ei.
Suurin osa “uudesta kullasta” tuotetaan pörssilistattujen yhtiöiden isoissa kaivoksissa, joissa vastuullisuusaspektit otetaan huomioon. Toki kaivostoiminnassa virheitä ja kriisejä sattuu, eikä sitä sovi kiistää.
Kulta on itsessään tuhoutumaton luonnonvara eli kaikki maailmanhistorian saatossa kaivettu kulta on edelleen olemassa ja kierrossa. Tämän vuoksi asian voi nähdä myös siten, että kultahan on ideaali kohde kierrätykselle. Kierrätyskullan merkitys onkin kultamarkkinalla merkittävä, sillä vuotuinen kaivostuotanto on noin 3 500 tonnia, siinä missä vuosittain kultaa kierrätetään noin 1 300 tonnia.
Kierrossa olevan kullan määrä kasvaa noin prosentin vuodessa kaivostuotannon kautta, joten ekologinen kustannus per gramma kokonaiskuvassa on myös erittäin pieni ottaen huomioon, että kullalla käydään päivässä kauppaa suunnilleen yhtä paljon mitä koko vuodessa kultaa maasta kaivetaan. Lisäksi kultakaivostoiminnan absoluuttiset päästöt suhteessa maailman koko kaivostuotantoon ovat melko minimaaliset.
Fun fact, Voimalla aloittaa oma ESG spesialisti tässä kuussa, joka tulee tarkkailemaan ja dokumentoimaan toimintamalleja, sekä luomaan materiaaleja sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön, muun muassa myös sijoittajille. Suomessa ollaan tässäkin asiassa jälleen kärjessä 
8 tykkäystä
Kylläpä vain. Monelle tulee yllätyksenä, että Suomen Lapissa toimii Euroopan suurin kultakaivos ja, että Suomessa tuotetaan Euroopan eniten kultaa heti Venäjän jälkeen.
Suomesta tuo kaikki kulta valitettavasti valuu pois, vaikka Suomessa olisi enemmän kuin tarpeeksi pääomaa ostamaan, vaikka kaikki Suomen kullantuotanto.
3 tykkäystä
Itse en ole koskaan sijoittanut kultaan mutta viime aikoina on alkanut tuntua siltä että voisin sitä harkita. Eniten minua houkuttaa ajatus ostaa fyysistä kultaa joko kolikoiden tai harkkojen muodossa. Ehkä minussa asuu vielä se pieni poika, joka merirosvoelokuvia katsoessa unelmoi kultaisista kolikoista jota voisi salaa hypistellä.
Kysynkin nyt sinulta että kumpaan sinä rahasi laittaisit? Vai onko se ihan sama kumpaa ostaa, jos haluaa saada parhaan mahdollisen hinnan vaikkapa 10 vuoden kuluttua?
1 tykkäys
Olisiko niin, että kolikoille pitää löytyä keräilijä tai muu ostajataho, joka osaa ymmärtää sen korkeamman hintaodotuksen ja tuntee alaa? Eli siis esim. kriisissä vaikeampaa, ja saattaa saada vain ei-kolikkokullan hinnan. “Kilokulta” liikkuu nopeammin, koska hinta on aina ajan tasalla, pitää vain valita preemioiltaan/kuluiltaan edullisin vastapuoli, joka ostaa sen.
Vastatkoot asiantuntjat paremmin. 
Jos sijoituksena mietit niin en näe järkeä maksaa ekstraa kolikon ulkonäöstä.
2 tykkäystä
Tänään 27.7. julkaistiin tämä perustavaa asiaa kertaava ihan kelpoinen artikkeli kullasta, kyseessä 1/3 osa, eli jatkoa seurannee.
3 tykkäystä
Nyt kova kysymys @SamLaaksolle 
Kaikki keskustelu ja kirjoitukset pyörivät lähes kokonaan kullan hintarajan rikkoutumisesta, ja raja on USD 2000.
Mutta mitä sen jälkeen? Eihän kullan stoori siihen lopu!
Kysyn myös, mitä mieltä olet Sam Elliot Wave -teorian (EW theory) käytöstä kullan hinnan ennustamisessa?
SeekingAlfa-sivustollekin kirjoittava Avi Gilbert on onnistunut soveltamaan teoriaa ostojen ja myyntien ajoituksessa
harmillisenkin hyvin. Tuolla hän kertoo ja käyttää sitä enemmänkin: [### ElliottWaveTrader.net with Avi Gilburt]
(https://www.elliottwavetrader.net/)
Muuta: minua hämää lähes kaikessa käyrien ja kaavioiden piirtelemisessä se, miten pitäisi valita mitattavat jaksot - onko kenelläkään samanlaista hämmennystä ja miten olette ratkaisseet asian? Näin aloittelijana kaikki on ihmeellistä.
Kiinnostavaa;
Sovereign funds see gold as an inflation hedge with a low correlation to other financial assets, and they use exchange-traded funds, gold futures and gold swaps as investment vehicles, the Invesco report says. Central banks view the metal more as an alternative to the $14 trillion of global debt with negative yields and as a way of reducing their reserves’ exposure to the dollar. They use mostly physical gold holdings.
Eli kysyntää riittää vähän joka kulta-tuotteelle. Lisäksi muut sijoittajat hamuavat kaivosfirmoja…
Lähde: Sovereign Wealth Funds Favor Gold Over Stocks - Bloomberg
2 tykkäystä
Pannaan päivitystä
Sori en nyt pysty hienosti ja tarkasti laittamaan tätä, mutta kuitenkin, kuitenkin
Lakisääteiset kesälomat on lusittu ja on aika palata kullan bull markkinan äärelle.
Fyysinen kulta on ainoa omaisuuserä, joka ei kanna vastapuoliriskiä. Näin on todennut muun muassa IMF sekä BIS, ja tämä väite sisältää myös muut valuutat, kuten euron ja dollarin. Jotta tästä kullan poikkeuksesta ominaisuudesta voi nauttia, tulee siis omistaa fyysistä kultaa, eikä esim. ETF:ää, joka voi olla todellisuudessa velkapaperi.
Sijoittajan tulisi aina hakea parasta hintaa. Myydessä tulet saamaan tuon kullan sulatusarvon mukaisen hinnan, riippumatta siitä onko kulta kolikkoina, harkkoina tai vaikka kenkälusikkoina. Toisin sanottuna ei ole järkevää maksaa ns. preemiota kolikoista, jos harkkoja saa samaan hintaan.
3 tykkäystä
Kultavälittäjät kyllä ostavat kolikoita, harkkoja ja vaikka kultapinssejä. Näistä tulisi saada sama hinta, joka perustuu kullan sulatusarvoon. Toisin sanottuna ei ole väliä missä muodossa kultaa omistaa ja lisäksi “perus” kultakolikot (American Eagle, Krugerrand, Maple Leaf yms.) ovat niin tyypillisiä, ettei niistä juurikaan keräilyarvoa löydy. Jos haluaa sijoittaa kultaan, ei kannata keräilyarvosta maksaa.
3 tykkäystä
Nostin juuri julkista tavoitehintaani 4000 - 5000 EUR → 6000 - 7000 EUR per unssi, 5-10 vuoden aikavälille, johtuen keskuspankkien ja valtioiden viime aikaisista toimista. Kun kierrossa olevan rahan määrää kasvatetaan, nousee kullan tavoitehinta samalla mitalla. Vuoden kuluttua tuskin puhutaan enää 2000 USD rajasta.
Lähde, Kauppalehti: Kannattaako nyt sijoittaa kultaan? – Näin asiantuntijat ennakoivat kultamarkkinoiden kehitystä | Kauppalehti
En ole EW asiantuntija, mutta sen verran olen teoriaan tutustunut, etten juurikaan näe EW:llä ennustearvoa. EW:ssä halutaan tunkea sama kuvio, joka aikavälille ja joka hetkeen, aina samanlaisena ja kun kuvio ei oikein tunnu toteutuvan se pakotetaan käppyrälle. Itse liputan joustavamman syklianalyysin puolesta. Markkinat kehittyvät ja samalla tulee myös omien analysointimetodien kehittyä.
“Muuta: minua hämää lähes kaikessa käyrien ja kaavioiden piirtelemisessä se, miten pitäisi valita mitattavat jaksot - onko kenelläkään samanlaista hämmennystä ja miten olette ratkaisseet asian? Näin aloittelijana kaikki on ihmeellistä.”
→ Kannattaa tarkastella useita aikavälejä ristiin. Aloita isosta kuvasta ja liiku kohti pienempää.
5 tykkäystä
EW:stä tulin samansuuntaiseen päätelmään. Sille tuli vahvistus, kun seuraamani Abi Gilburt palasi satavarman kuvaajansa ja ennustuksensa pieleen menon takia korjaamaan julistustaan. Siinä ilmestyi kuin tyhjästä mainitsemasi käyrän väkisin vääntö ja jokin “näinkin voi sattua joskus harvoin, jne…” - ja uskomatonta löpinää saatteeksi. 
1 tykkäys
Tämän ketjun perustaja, kulta- ja makroasiantuntija @SamLaakso vierailemassa Trader’s Clubissa:
7 tykkäystä
Vaikka kulta ei sijoituskohteena kiinnostaisikaan, niin kuuntelusuositus. Ei mitään hypeä, vaan hyviä näkemyksiä ja perusteluita näkemyksille Samilta!
6 tykkäystä
Samilla oli aika negatiivinen käsitys keskuspankkien toiminnasta. Tarkoitus on kai luoda rahapolitiikalla puitteet investoinneille. Inflaatio on liikkeellä olevan rahan määrä suhteessa tuotettujen tavaroiden määrään ja investoinneilla lisätään tätä tavaran määrää. On huomattava, että arvonnousu kohdistuu ainakin tällä hetkellä vain finanssihyödykkeisiin. Osakkeet, korkopaperit, asunnot, metsäpalstat ym. ovat siis rahallisesti arvokkaampia nyt kuin ennen. Paradoksaalisesti niitä hamutaan enemmän kuin koskaan (ylen uutinen).
Miten siis saataisiin kuluttajahyödykkeiden kysyntä räjähtämään tuotannon pysyessä samana, eli inflaatioefekti? Kaikkialla puhutaan, että vähittäiskauppa, kauppakeskukset, risteilijät, turismi, tapahtumat, ym. ovat vaikeuksissa asiakaskadon vuoksi. Kysyntä on romahtanut koronan takia, ei tarjonta. En näe mekanismia, jolla tästä inflaatio seuraisi. Saat vain rahoillasi vähemmän osakkeita, mutta finanssihyödykkeiden hintojen nousuja ei lasketa mukaan inflaatiomittaukseen.
2 tykkäystä
Kyllä. Jalo tarkoitus, mutta jakamalla rahaa valtioille (ostamalla valtioiden velkakirjoja) ei saavuteta haluttua tulosta. Valtiot kun ovat tunnetusti todella tehottomia ostovoiman välittäjiä.
Hyvä pointti. Itse olen kyseistä dilemmaa myös pureskellut useamman vuoden. Monet kuluttajahinnathan itsessään ovat nousseet, mutta koska kuluttajahintaindeksit ovat keskiarvottavia indeksejä ääripäät tasapainottavat toisiaan.
Asian tiimoilta on ilmestynyt uusia termejä, kuten flagshipflation eli lippulaivatuotteiden hintojen nousu. Kymmenen vuotta takaperin hienoimmasta Applen, Nokian tai Samsungin puhelimesta ei olisi kukaan maksanut edes villeimmissä kuvitelmissaan tuhatta, saati kahta tuhatta euroa, mutta nyt tuollaisen summan puhelin löytyy jo useammalta firmalta. Vasta-argumenttina voi sanoa, että komponentit maksavat enemmän, mutta sekään ei selitä koko tarinaa. Pikemminkin teknologiayhtiöiden kassat ovat paisuneet ennätystahtia. Asiaan ei ole yksiselitteistä argumenttia.
Rikkailla on enemmän rahaa käytettävänä kuin koskaan. Samaan aikaan 60% amerikkalaisista on vähemmän kuin 1000 dollaria pankkitilillä (Lähde: CNBC). Voisin kuvitella, että tilanne on melko samanlainen myös Suomessa. Tästä huolimatta monet ekonomistit väittävät, ettei keskuspankeilla ole osaa eikä arpaa ihmisten taloudelliselle eriarvoistumiseen. Rikkaille on tarjolla nollakorkoista lainaa, joilla ostaa keskuspankkien pumppaamia finanssituotteita samaan aikaan, kun ylivelkaantuneiden ja köyhien kuluttajien luottokorttien kulut ovat korkeimmillaan yli 20 vuoteen (kirjoitin aiheesta Osakeliitolle viime syksyllä: Linkki).
Palatakseni asiaan, uskon, että varsinainen kuluttajahintainflaatio alkaa nostaa päätään dollarin valta-aseman rapistumisen, sekä talouspolitiikan myötä.
1) Talouspolitiikka: Yhdysvalloissa jaettiin keväällä 1200 dollarin koronashekki kaikille kansalaisille ~ 400 Mrd dollaria. En usko, että tämä oli viimeinen tai suurin elvytysshekki, joka jenkeissä jaetaan suoraan kansan käteen. Miksi? Koska tämänhetkinen taantuma ei ole ohi vielä mahdollisesti pitkään aikaan. Itse uskon, että shokki ja konkurssiaalto on vasta edessä, vaikka nyt jo jenkeissä on rekisteröity miljardiyhtiöiden konkursseja ennätystahtia. Syksy on tulossa, flunssakausi alkaa, mielenosoitukset jatkuvat ja Yhdysvalloissa on vielä kaiken lisäksi presidentinvaalit. Koronan toinen aalto (vaikken itse kyseisestä taudista ole huolissani) voi olla isompi kuin ensimmäinen aalto ja taloudellinen tuho on ensimmäistä aaltoa isompi, joka tapauksessa, koska yritysten pienetkin kassavarat on nyt pitkälti käytetty. Voi olla, että dollareita tullaan painamaan syksyllä enemmän kuin keväällä.
2) Dollarin valta-asema: Kuluttajille jaetaan suoraan rahaa valtion kassasta. Kyse ei ole virallisesti helikopterirahasta, koska raha kulkee valtion taseen kautta, mutta käytännössä raha tulee keskuspankilta. Samaan aikaan keskuspankit tekevät toinen toistaan isompia elvytystoimia, niin julkisella, kuin myös yksityisellä sektorilla. Käytännössä rahaa luodaan tyhjästä lisää kiihtyvällä tahdilla. Toistaiseksi Yhdysvallat on johtanut rahan luomista suhteessa talouden kokoon. Uskon, että tämä asetelma pysyy ja Yhdysvallat on syksyllä suurin rahan printtaaja.
Tämä asettaa painetta dollarille suhteessa muihin valuuttoihin. Samaan aikaan kun amerikkalaisten ostovoima laskee suhteessa muuhun maailmaan, kaduilla mellakoidaan ja äänestetään jälleen huonon ja huonomman välillä presidentinvaaleissa. Kaikki tämä laittaa kasvavaa painetta dollarin reservivaluutta-asemalle. Kuten lopputyössäni mainitsin, Aasiassa valtiot ovat kovaa tahtia vähentämässä riippuvuutta dollarista. Euroopassa on tehty samaa luomalla Euroopan sisäisiä maksuverkkoja. Kaikki tämä on vielä pientä, mutta paine muutokselle kasvaa jatkuvasti.
Selitin tätä dynamiikkaa myös lopputyöni kolmannessa skenaariossa kappaleessa 4.3. Toistaiseksi kullan hinta on reagoinut odotetulla tavalla keskuspankkien ja valtioiden toimiin. Vanha viisaus kertoo, että kulta on tulevan inflaation mitta. Näin oli muun muassa 1970-luvulla kuluttajahintojen kohdalla ja 2000-luvun alussa omaisuusluokkien hintojen kohdalla. Saa nähdä mihin inflaatio seuraavaksi kohdistuu.
Käytän tietoisesti hintojen noususta sanaa inflaatio, vaikka virallisesti hintojen nousu on inflaation, eli rahavarantojen (eng. money supply) kasvun, seuraus.
19 tykkäystä
Aamu lähtee aina hyvin käyntiin, kevyellä rahapolitiikkapostauksella 
2 tykkäystä
Köyhän maan (tai köyhän ihmisen) kuluttajakori on erilainen kuin rikkaan. Mitä rikkaampi, sitä enemmän kuluttajakori muodostuu teknisistä laitteista ja korkean tuottavuuden palveluista. Niiden hinnat tuppaavat laskemaan kilpailun ja tuottavuuden kohenemisen ansiosta. Köyhän kuluttajakori taas muodostuu välttämättömyyksistä, joiden hinnat eivät laske.
Inflaatiomittarit pyrkivät nykyään laskemaan hinnan tietylle elintasolle. Esimerkiksi tämän päivän pyykkikone on kokolailla kehittyneempi vehje kuin 1970-luvulla, mutta sen vaihtotiheys on moninkertainen. Inflaatio ei ota huomioon, että pyykkikone uusitaan nykyään muutaman vuoden välein, kun ennen se uusittiin 20 tai jopa 30 vuoden välein. Sen sijaan se tilastoidaan talouskasvuna.
Mitä rikkaampi, sitä korkeampi on myös kuluttajakorin kiertonopeus.
Siksi inflaatiota ei saada kiihtymään rikkaissa maissa, vaikka köyhissä maissa kyllä.
4 tykkäystä