Riskistä tuntuu olevan erilaisia käsitteitä.
Videon mies ei missään vaiheessa puhunut osakkeen omistajan riskistä. Jos yhtiö on luvannut maksaa 6% osinkoa, mutta konkurssin todennäköisyys on 90% seuraavan vuoden aikana, onko järkevää diskontata tulevia kassavirtoja seuraavan 10 vuoden ajalta ja maksaa osakkeesta sen mukaan? Tuskin.
Tämä on ns. total loss -skenaario, jossa sijoittaja menettää sijoitetun pääoman kokonaan. Total loss -skenaario on kullan kohdalla käytännössä mahdoton, koska kullalle on paljon hyötykäyttöä, jota videon mies ei selvästikään tiennyt.
Videossa sanottiin, että kullalle ei voida asettaa hintaa perinteisen (ja pelkistetyn) hinnoittelukaavan mukaan ja tämä on totta. Jos käytetään ala-asteen matematiikkaa ja sovelletaan sitä maailmaan, jossa ei ole reaalimaailman systemaattista riskiä, niin kullalla ei ole muuta kuin raaka-ainearvo. Kullan hintaan liittyy paljon spekulointia, mutta kukaan selväjärkinen ei voi katsoa esimerkiksi Nordean kurssikäyrään ja todeta, että Nordean hintaan ei liity spekulaatiota. Kullan hinnan määritykseen voidaan käyttää sen raaka-ainearvoa, M0 suhdetta kullan hintaan (ns. kultakantalasku) tai jotain muuta. Tämäkään ei toki ole välttämättä korkeampaa matematiikkaa. Todellisuudessa finanssimarkkinat ovat kompleksi ja dynaaminen järjestelmä, jonka tulkitsemiseen kassavirtojen diskonttauslaskut ovat melko avuttomia.
Mies myös mainitsi, että inflaatiosuojana kulta on huono valinta, mutta tämä ei pidä paikkansa. Matalan inflaation aikana taloudella menee pääasiassa hyvin, omaisuusluokat ovat stabiileja ja inflaatiosuojalle ei ole tarvetta. Korkean inflaation aikana kuten 1970 luvulla, kullan hinta nousee selvästi - 1970-luvulla yli 2000%, siinä missä S&P500 nousi välillä 1971 - 1980 noin 30% ja välissä oli yli 33% drawdown.
Perspektiivin voima on merkittävä. Videon mies käytti kullan ja FTSE100 vertailun alkuvuotena vuotta 1984. Tätä ennen kulta oli kuitenkin noussut dollareissa mitattuna yli 2000% 70-luvulla. Kultaa pidetään virheellisesti osakemarkkinasuojana, jota se ei ole. Todellisuudessa kulta on systemaattisen riskin suoja.
Ironisesti video on julkaistu elokuussa 2018, josta kullan hinta on noussut yli 35% ja on kaikkien aikojen huipussa myös videolla mainitussa Britannian punnassa.
Jos tykkää kassavirrasta, kulta on huono valinta, koska kassavirtaa ei ole. On kuitenkin muistettava, että kassavirran mukana tulee monta riskiä, joita kulta ei kanna. Se että nämä riskit eivät ole realisoituneet ei tarkoita etteikö niitä olisi. En pidä itse kultaa sijoituksena, vaan vakuutuksena systemaattista riskiä vastaan, jonka näen olevan tällä hetkellä koholla.
Ootko kuullut tämmöisestä empiirisestä kokeesta, jossa kysytään usealta ihmiseltä kuinka monta karkkia on purkissa? Yksi ihminen on tuskin oikeassa, mutta kun kaikkien vastauksien keskiarvo otetaan huomioon niin päästään todella lähelle oikeaa vastausta. Omasta mielestäni sama pätee myös pörssikursseihin, mutta kysymyksenä on, että mikä pitäisi osakkeen hinta olla, jos otetaan historiallinen data ja tulevaisuuden odotukset huomioon. Oma näkemykseni siis on, että nykyinen osakkeen hinta ei ole oikeastaan koskaan se nykyinen hinta, vaan se mikä sen pitäisi olla tulevaisuudessa, koska siihen on lisätty tulevaisuuden odotukset (joskus tosin myös ryhmät voivat tehdä virhearvioita).
Videolta tuli myös selväksi, että hinnan nousu 70-luvulla johtui dollarin kultakannasta irtoamiseen, eikä liity oikeastaan inflaatioon.
Ja jälleen, sama pointti kuin yllä pitää paikkaansa. Lisäksi, hän käytti vuotta 1984, koska ilmeisesti dataa aikaisemmilta vuosilta ei ole Britanniasta ja brittinä FTSE100 on ihan luonnollinen valinta.
ja
Nythän on inflaatio matanut alle kahdessa prosentissa suuressa osassa Eurooppaa ja kullalle ei pitäisi olla siis sinun mielestäsi tarvetta, mutta kullan hinta on kuitenkin noussut 35%. Pitäisikö tästä siis ajatella, että kun kultaa joka tapauksessa käytetään osakemarkkinasuojana, vaikka sitä ei pitäisi tehdä, tämä johtaa kullan hinnan nousuun, mikä tekee tämän hetken kullan hinnasta kuplan!?
Kyllä, ja historia on täynnä tapauksia joissa massat olivat väärässä. 2000 vuonna teknologia osakkeet, 2008 asunnot Yhdysvalloissa, joulukkuu 2017 bitcoin, tulppaanit… Onko Nordean reaaliarvo puolittunut vuodessa? Ei. Markkinat ovat spekulatiiviset ja fundamentteja diskontataan mielipiteiden mukaan.
Tämä ei pidä paikkansa. Yhdysvalloissa oli 1960 ja 1970-luvuilla inflaatio-ongelma, joka johti kultakannasta poistumiseen. Videossa oli asiavirhe.
Samalla logiikalla voidaan käyttää vuotta 2000. Tästä kulta on noussut punnassa mitattuna yli 600% siinä missä FTSE100 on plussalla 6%. Perspektiivillä on suuri merkitys.
Kuluttajainflaatio. Inflaatiota on monenlaista. Omaisuusluokkainflaatio on ollut erityisen rajua viimeisen 10 vuoden aikana ympäri maailman ja tätä ei olla diskontattu kullan hintaan - vielä. Markkinat eivät ole tehokkaat.
Ei. 
Nyt kyllä sekoitat monta eri asiaa ja syy-seurausyhteyttä, eli tällä argumentilla ei ole oikeastaan mitään arvoa, eikä sitä voi lähteä avaamaan käyttämättä koko loppuviikkoa.
Argumenttisi oli, että kullan hinta nousi 70-luvulla 2000%, ja tuosta kultakannasta poistuminen aiheutti kullan hinnan nousun. Jos kultakannasta poistumiseen syynä oli inflaatio, niin se ei sinänsä auta argumenttiasi, että olisi jokin syy-seuraussuhde inflaation ja kullan hinnan välillä. Yksittäinen tapaus on vain poikkeus ja jatkuva syy-seuraussuhde pitäisi todistaa.
Miksi samalla logiikalla voidaan käyttää vuotta 2000? Minkä markkinan seuraus alkoi vuonna 2000?
Eli ymmärränkö oikein, että väität, että omaisuusluokkainflaatio (osakkeiden ja velkakirjojen arvonnousu) on niin ripeää, että nyt pitäisi kultaa alkaa ostamaan? Tämähän taas tekee kullasta osakemarkkinasuojaukseen käytettävän mekanismin, mitä itse juuri sanoit että se on virheellinen tulkinta!? Ja eikö osakesijoittajat juuri halua, että osakkeiden hinnat nousevat ja silloin juuri kannattaa olla mukana nimenomaan osakesijoittajana? En ymmärrä logiikkaasi.
Kultakannasta poistuminen johtui inflaatiosta, joten taustalla oleva syy oli inflaatio, ei kultakannasta poistuminen.
Britannian osakemarkkinan seuranta ei alkanut 1984. Se että FTSE100 data oli vain vuoteen 1984 ei tee 35 vuoden vertailukaudesta sen vertailukelpoisempaan kuin mitä 3, 10, 19 tai 24 vuoden vertailujakso on. Tasapuolisuuden nimissä vertailun tulisi alkaa siitä kun kullasta tehtiin kansainvälisesti kelluva valuutta eli 1971. Jos joku löytää dataa lontoon pörssitä ennen vuotta 1984, olisi mukava nähdä kullan ja Britannian osakemarkkinoiden vertailu. Olen luottavainen että lontoon osakemarkkina ei noussut 2000% 70-luvulla. Tosin miksi edes vertailla, koska kulta ei ole luonteeltaan todellisuudessa sijoituskohde.
Mistä tällaisen ajatuksen sait? Uskon että hyvin hajautetussa salkussa tulisi olla aina mahdollisimman montaa omaisuusluokkaa, joiden painotusta kannattaa vaihdella suhdanteiden mukaan. Historian valossa kulta on ollut hyvä osa hajautettua portfoliota.
Totta kai! Enkä ole muuta väittänytkään.
Tämä ei tarkoita että kulta on hyvä mekanismi inflaatiosta suojautumiseen, koska yksittäinen tapaus on vain poikkeus. Tämä poikkeus johti tuohon 2000% hinnan nousuun, eli täysin irrelevantti argumentti kullan jatkuvan hinnan nousun puolesta.
Eh, jos vertailukelpoista FTSE100 dataa on maksimissaan 35 vuoden ajalta, niin eihän silloin ole mitään järkeä ottaa mitään muuta ajanjaksoa vertailukohteeksi. Ihan näin tilastotieteen pohjalta. Voit sitten argumentoida, että ehkä FTSE100 ei ole se oikea vertailukohde, mutta briteille se on. Vaihtoehtoisesti voit löytää jonkun oikeasti hyvän syyn käyttää jotain muuta vuotta vertailuun, mutta epäilen ettet sellaista löydä. Suomalaisille voidaan sitten myös vertailla OMXH25 dataa ja kullan hintaa.
Minun argumenttini on, että kullan hinnan nousun vertailuun ei pitäisi käyttää poikkeustilanteita, kuten tämä sinun mainostamasi 2000% nousu. Eihän tälläistä ole 70-luvun jälkeen nähty.
Siellähän se on sinun kirjoituksissasi:
-
Kuluttajainflaatio. Inflaatiota on monenlaista. Omaisuusluokkainflaatio on ollut erityisen rajua viimeisen 10 vuoden aikana ympäri maailman ja tätä ei olla diskontattu kullan hintaan - vielä. Markkinat eivät ole tehokkaat.
-
Kultaa pidetään virheellisesti osakemarkkinasuojana, jota se ei ole
Vaan onko se ollut oikeasti tuottoisa? Jos ei ota huomioon tuota sinun kovasti mainostamaasi 70-luvun anomaliaa.
Esimerkkejä on lukuisia. Viimeisen 20 vuoden kulta on toiminut hyvänä inflaatiosuojana Iranissa, Argentiinassa, Brasiliassa, Turkissa ja tietenkin Venezuelassa, joissa inflaatio on ollut suuri ongelma. Esimerkiksi Argentiinan pesosta suli dollarissa mitattuna yli 30% yhdessä yössä kun vaalitulos oli epäsuotuisa. Samalla osakemarkkinasta suli dollareissa mitattuna liki puolet, mutta kullassa ostovoima säilyi lähes muuttumattomana.
Kulta on hyvä inflaatiosuoja, kun inflaatio on ongelma.
Aikahorisonttisi on liian lyhyt. Vastaavia nousuja on kullan 5000 vuoden historiassa nähty lukuisia. Minulle on irrelevanttia miten kulta kehittyy 10 tai 30 vuoden aikana. Tärkeintä on tietää missä kohdassa valuuttasykliä ollaan. Kaikki on perspektiivistä kiinni ja lyhyissä vertailuajoissa ei ole järkeä, koska valuuttasyklit ovat pitkiä - joskus jopa satoja vuosia kuten esim. Britannian punnalla.
Selvennetään: Ymmärsit väärin. Kultaa ei tule verrata sijoituskohteisiin, joissa on lukuisia riskikerroksia.
Tätä en ole missään vaiheessa sanonut. Kulta ei ole osakemarkkinasuoja.
Kullan ei kuulu olla tuottoisa. Kullan tarkoituksena on säilyttää ostovoimaa heikkeneviä valuuttoja vastaan ja tarjota systemaattisen riskin suojaa. Viimeisen 100 vuoden ja viimeisen 5000 vuoden aikana kulta on tästä tehtävästä suoriutunut hyvin.
Selventääkseni vielä omaa taustaani. Olen sijoittanut viimeisen 8 vuoden aikana osakkeisiin, ETF:iin, rahastoihin, velkakirjoihin, P2P lainoihin, valuuttoihin, raaka-aineisiin, futuureihin, optioihin, strukturoituihin tuotteisiin, listaamattomiin yhtiöihin sekä jalometalleihin. Isommassa kuvassa näen, että kullalla on tällä hetkellä paljon potentiaalia monesta syystä ja siksi olen 100% jalometallimarkkinassa kiinni. Tulevaisuudessa (5-20 vuoden sisällä) tulee hetki, jolloin allokaationi tulee muuttumaan radikaalisti. En ole täällä myymässä kultaa, koska työnkuvani ei ole B2C. Olen täällä perustelemassa kantani, miksi minä olen sitä mieltä, että kullan hinta tulee nousemaan seuraavan 5-20 vuoden aikana merkittävästi, koska kullasta puhutaan yleisesti todella vähän vaikka taustalla on valuutat eli jokaista koskettava aihe. Lisäksi kultaan liittyy paljon vääriä & vanhoja mielikuvia, joissa ei ole perää. Näitä on mukava purkaa, koska aihe on itselleni mieluinen 
1 tykkäys
Tänään Ulkolinja dokkari kullasta yle tv1 klo 22
3 tykkäystä
Kuuntelin tuon viimeisen bodin ja päätin vilkaista tänne, mutta ne jaksanut lukea koko ketjua.
Kysymys @SamLaakso Voima gold Oy on tehnyt 2018 1,2 milj tappiota, liittyykä tämä yrityksen perustamiseen vai miten ja jos menette konkurssiin, niin mitä tapahtuu teidän holvin kullalle?
Mikä on taloudellinen tilanteenne?
Itse myös podin perusteella tutkailin ketjua.
Jos täällä saa keskustella muustakin kuin Voima Goldin tuotteista, niin mikä on järkevä (luotettava, pienet kulut) tapa ostaa esim. tuhannella eurolla fyysistä laadukasta kultaa kotiin toimitettuna noin 300km etäisyydelle pk-seudusta?
Liittyvät yrityksen perustamiseen. Ekana vuonna ostettiin muun muassa Rovaniemen kiinteistö reilulla 700 000 eurolla ja loppuosassa oli muun muassa Bulevardin holvin rakentaminen sekä ensimmäisen generaation softan tekemiseen liittyviä kuluja.
Voiman holvissa on vain asiakkaittemme kultaa, joka ei kuulu Voiman taseeseen. Mikäli Voima menisi nurin, asiakkaiden kulta on saatavissa fyysisesti. Tähän ollaan luomassa erinäisiä varmennuskeinoja, joilla voidaan todentaa kullan saatavuus riippumatta siitä mikä maailman/Voiman tilanne on.
Tänä vuonna on nostettu lisää rahaa ja saimme Business Finlandilta R&D rahoitusta ja niillä on menty taas hurjasti eteenpäin. Ensi vuonna tavoitteena kassavirran kääntäminen 
1 tykkäys
Voimalla tosiaan pienin nostettava harkko on tällä hetkellä 100g (noin 4 400 EUR) eli pienemmät summat joutuu säilömään Voiman holvissa digipalvelun kautta.
Muita fyysisen kullan välittäjiä Suomessa on muun muassa K.A. Rasmussen, Jalonom sekä Tavex. En tiedä heidän kuljetusmahdollisuuksista.
Oli ihan hyvä dokkari. Toki agendana tuntui olevan kaivosalan negatiivisten puolten esiin tuominen, eikä niinkään alan kehitys ja tulevaisuuden mahdollisuudet.
Olisin kaivannut ehkä enemmän keskustelua kierrätyksestä, jonka merkitys kultamarkkinassa on kasvanut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Kulta on luonnollisessa tilassa tuhoutumatonta eli se kulta mikä kerran kaivetaan kiertää käytössä uudelleen ja uudelleen jopa tuhansia vuosia. Etenkin ns. E-waste mining eli mikrosirujen ja muun elektroniikkajätteen jälleenkäsittely on ala, jossa on varmasti paljon potentiaalia.
Tulevaisuuden isot kultakaivokset voivat hyvinkin löytyä vanhoilta kaatopaikoilta.
Tässä vielä linkki tuohon dokkariin: Vaarallinen kulta | Yle Areena
1 tykkäys
Mites muuten esim Voiman tai muiden toimijoiden myymän kullan alkuperä ja eettisyys, seurataanko näitä asioita?
Sinänsä Voiman ambitio jalostaa (suomalaista?) kultaa itse ja siten myös mahdollisesti pystyä täysin träkkäämään alkuperä kuulostaa hienolta
1 tykkäys
Voimalla ja länsimaissa yleisesti seurataan. Voima ostaa suurimman osan kullastaan Sveitsiläiseltä Metalor Technologiesilta ja he esimerkiksi ovat lopettaneet kullan ostamisen afrikkalaisilta pienkaivoksilta eli Metalor keskittyy suurempiin kaivoksiin, joissa riskit ovat pienemmät.
Loput Voiman kullasta on Suomesta ostettua kierrätyskultaa ja kuten mainitsit, Voiman jalostamo mahdollistaa sen, että harkkoihin voi jatkossa laittaa vaikka kyseisen harkon alkuperän, jos sikseen päätetään. Olisihan se makeeta jos kilon kultaharkossa lukisi From Kittilä, Refined in Rovaniemi 
2 tykkäystä
“Tosiäijät” käy hakemassa kultahippunsa Lemmenjoelta 
13 tykkäystä
Meille on itseasiassa pari kertaa tuotu huuhdottua kultaa, joka oli kuulemma Lemmenjoelta 
4 tykkäystä
Tässä muuten linkki tuohon viimeisimpään Inderesin Podiin. Malisella on melko negatiiviset näkemykset maailmantaloudesta
1 tykkäys