Kaupankäyntikulujen lisäksi kannattaa miettiä spredejä, jotka saattavat olla yllättävän pirullinen menoerä treidailtaessa pienyhtiöitä. Usein kaupankäyntikuluja mietitään mutta spredien merkitys sivuutetaan. Tätä voi haluamillaan yhtiöillä koittaa mallintaa vaikka näin: “Jos ostaisin tätä pienyhtiötä nyt summalla X ja myisin heti samat osakkeet, paljonko häviäisin spredin vuoksi vaikka kaupankäyntikuluja ei olisi ollenkaan?”
En muista, onko @Datamonni näyttänyt kuvia, joista näkee välittäjän, mutta esim OP:n arvo-osuustilille on edelleen max 1% kulu pienissäkin ostoksissa. Muistaakseni Nordealla myös.
Mutta hyvä pointti ylipäätään tuo kulujen huomiointi.
Pienyhtiöiden suhteen tämä pitää todellakin ottaa huomioon… huolimattomasti asetetulla market- toimeksiannolla saattaa ottaa takkiin todella rajusti.
Allekirjoittanut vastaa tänään yhdellä toimeksiannollaan 75,4 % erään ruotsalaisen yhtiön volumesta, eikä toimeksiantoni ole toteutunut vielä puoliksikaan… pitäisiköhän vaihtaa pimeälle puolelle
Markettina olisin ottanut 10 % luokkaa pataan sekunnin murto-osassa, koska laidat yksinkertaisesti ovat niin ohuet ja spread lavea.
T. Market Maker
Tähän jälleen huomiona se, että aina ei jää kulut siihen 1%:iin. Esim. Nordeassa tarvitaan se maksullinen(voi toki olla alennuksia) tili kaveriksi AOT:lle. Vuosikustannus jotain 24€ luokkaa ja siihen päälle ne 1% kulut.
Oletko varma tuosta tilin hinnasta? Ainakin itselleni kaikki Nordean peruspalvelut (tilit, verkkopankki, luottokortti yms.) on maksuttomia. Voi tietysti olla että jos pankissa ei ole lainaa tms. niin peruspalvelutkin alkavat maksamaan.
Tiedoksi, että välittäjille on oma keskusteluketju.
Hei!
Erittäin jännä nonnerokysymys mutta kun en ole lyhyen sijoittajaelämäni aikana löytänyt tähän vastausta. En netistä, en pankin asiantuntijoilta, en niiltä kavereilta jotka on ”treidaajia 4 L1F3” (mitä se ikinä meinaakaan).
Eli: mitä hyötyä yksittäiselle firmalle on osakkeiden kaupankäynnistä?
Otetaan esimerkiksi vaikkapa Harvia.
Mitä harvia hyötyy siitä että joku myy 20 osaketta ja minä ne ostan? Eihän mikään osa kauppasummaa päädy firmalle. Kurssi laskee ja nousee mutta eihän firmassa mikään muutu.
Kiitos! Toivottavasti oikea ketju.
Yksittäisestä kaupasta ei mitään. Pörssinoteeraus ja likvidi kauppa omalla osakkeella on puolestaan hyödyllistä yritykselle mikäli kauppaa käydään lähellä yrityksen käypää arvoa.
Evlillä hyvä juttu aiheesta joka on paremmin argumentoitu kuin oma vastaus.
https://www.evli.com/blog/sijoittaja-miksi-yhtiöt-listautuvat
Muutama esimerkki:
-
Firmat voi käyttää omia osakkeitansa esimerkiksi yrityisostoissa tai muissa kaupoissa. (Mitä korkeammalle pörssissä yhtiön osake arvioidaan, sitä vähemmän osakkeita pitää kauppaan käyttää saman rahamäärän kattamiseen jne.)
-
Mahdollisen lainan ehdot ovat todennäköisesti paremmat, jos pörssissä osakkeen arvo määritellään korkeammaksi. (Juuri ne kaupat määrittävät hinnan)
-
Isossa kuvassa myös “hostile takeover” eli vihamielinen yritysvaltaus vaikeutuu, jos osakkeiden hinta on korkeampi. (Samasta määrästä osakkeita potentiaalinen ostaja joutuukin pulittamaan isomman hinnan)
Meidän pienten pelaajien kaupoilla ei käytännössä pahemmin merkitystä isossa kuvassa ole.
Osakeyhtiön julkisuus myös edesauttaa rekrytointia. Ja siis en tarkoita julkisuudella mainetta, vaan sen osakkeen julkista kaupankäyntiä Listatut yhtiöt ovat suurennuslasin alla eri tavalla kuin listautumattomat ja niistä on myös paljon enemmän tietoa saatavilla sekä myös velvoite tiedonantoon.
Muutamaan edelliseen viestiin liittyen kysyisin, kuinka paljon yhtiöillä on yleensä (esim. Inderesillä tai Harvialla) on omistuksessaan omia osakkeitaan? Siis prosentteina kaikista osakkeista.
Aikaisemmin tätä jossain ketjussa pohdittiin, ja lopputulos oli että vähän, koska firmalle ei ole hyötyä pitää niitä. Esim antamalla vanhoja osakkeita joutuisi maksamaan varainsiirtoveron, mutta uusien osakkeiden antamisessa veroa ei ilmeisesti ole. Toiseksi yritys ei maksa hallussaan oleville osakkeille osinkoa, eikä niillä ole äänioikeutta yhtiökokouksessa, joten ne ovat jo käytännössä kuolleita. Laki myös rajoittaa omien omistuksen 10 prosenttiin.
Miksi SPACit ovat laillisia? Normaalilla tavalla listautumaan pyrkiviltä yhtiöiltä vaaditaan lain nimissä aikamoista läpinäkyvyyttä. Käsittääkseni SPACin avulla mikä tahansa hämärä viritys voi tulla takaoven kautta pörssiin.
Yritysostoyhtiö tekee yritysoston ja firmat yhdistyvät jolloin yhteistaival pörssissä toisella jatkuu ja toisella alkaa. Teknisesti ottaen ei siis listautuminen joten samat säännöt ei kai sitten päde. Millä tuota sitten suitsisi? Kielletään yritysostot yhtiöiltä joilla ei ole varsinaista omaa toimintaa? Sitten ne värkkää seuraavaksi jotain pienimuotoista rahastotoimintaa jotta voi kiertää sen säännön. Ei kai noille mitään voi…
Tulkoon vaan hämärät viritykset pörssiin. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan joka maksaa
Edit: Ainoa keino voisi olla kieltää spac-yhtiöiden listautuminen! Kieltämättä pelkän rahakasan listautuminen on hieman outoa
Jos kaksi yksityishenkilöä haluaa tehdä keskenään kauppaa listaamattoman osakeyhtiön osakkeilla niin miten tämä käytännössä tapahtuu? Tuleeko mistään kuluja?
Tehdään kauppakirja ja luovutetaan mahdolliset osakekirjat. Kaupan jälkeen rekisteröidään osakesiirto. Varainsiirtovero täytyy maksaa.
Lisäksi saattaa olla osakassopimus, jonka pykälät joutuu ottamaan huomioon omistajan vaihtuessa.
Luovutusrajoitukset voivat olla myös yhtiöjärjestyksessä kirjattuna eli tarkistaisin myös tämän.
@Kale1 samoilla linjoilla Seligsonin Anders Oldenburgin kanssa.
Toisaalta… jos tällainen hämärä viritys tulee pörssiin SPAC:n kautta, niin onko se yhdistymisen jälkeen sittenkään enää niin hämärä viritys lisääntyneen tiedonantovelvollisuuden myötä?
Miten tuo loppuhuutari.
Meneekä sillain, että viimeisen viiden minuutin ( vai mikä aikaraja siinä on ) toimeksiantoja ei toteuteta millään hinnalla, ennenkuin hinta määräytyy loppuhuutarissa.
Siinä tavallaan voi yrittää saada halvemmalla osakkeita.
Onko vaarana, että vain osa toimeksiannosta toteutuu.