Osakesijoittaminen

Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Olen lukenut vero.fistä monta kertaa nämä verot, mutta tarvitsen silti tarkennusta. Jos minulla on 29,5 k€ osinkotuloja ja myyntivoittoja 0,8 k€, niin ylittyykö tuo 30 k€ määrä pääomatuloja ja joudun maksamaan 28,9% veroa? Siis onko osinkotulo+myyntivoitto = pääomatulo, jolla on tuo 30 k€ raja?

Listatuista saatavista osingoistahan on ”vain” 85 % verotettavaa pääomatuloa eli jäisi alle tuon 30 k€. Jos osingoilla + myyntivoitoilla tarkotit veronalaista pääomatuloa, eikö tuosta 300 € menisi tuolla korkeammalla veroprosentilla (ja siis 30 k€ saakka alemmalla)?

Tuo veroprosenttilaskuri on kyllä paras konsultti näiden pyöritykseen.

1 tykkäys

29500€ x 85% + 800€ = 25875€ verotettavia po-tuloja.

6 tykkäystä

Kiitos vastauksista.

miksiköhän jotkut jänkkiyhtiöt pitävät hankitut omat osakkeet treasury shares kirjanpidossa (esim Pepsico), kun taas jotkut canseloivat ne (esim Apple)? sama määrä lähtenyt rahaa taseessa ja treasury shares ovat negatiivisena taseessa. seeking alpha palstalla joku piti pepsicon tasetta vahvana, koska voisi maxaa omilla osakkeilla kaikki nettovelat pois, mutta eihän se näin mene. eihän ole eroa lasketko liikkeelle uusia osakkeita tai omia osakkeita sama dilutaatio tulee.ainut ero on mun mielestä, että johto voi ilman eri valtuuksia käyttää omia osakkeita harkinnan mukaan, kun taas uusien osakkeiden laskeminen vaatii halituksen hyväksynnän.

Aikanaan sain pankiltani ohjeen, että jos erisuuntaisten transaktioiden välillä on kaksi pörssipäivää, verottaja ei puutu asiaan.

Minulla on hölmö kysymys: pitääkö Nordnetin palvelumaksut ilmoittaa jotenkin omatoimisesti verottajalle? Vai ilmoittaako Nordnet ne? Vai tuleeko ne muuten jotenkin automaattisesti huomioitua?

Minä en ehkä ole fiksu, mutta minulla on sentään pakeneva hiusraja ja huonot polvet.

6 tykkäystä

Osto/myyntitapahtumien kulut ovat mukana 9A raportin setissä (luovutusvoitosta on ne jo vähennetty) eli niistä ei tarvitse enää välittää verokarhulle, menevät mukana.

Maksatko jotain muita maksuja jotka ovat sijoitustoiminnan kuluja? Niistä sitten pitää kaivaa kuitit talteen ja pistää vähennyksiin. Esim jos maksaa jostain tilauspalvelusta (kurssidataa, pääsyä johonkin ohjelmistoon tai uutispalveluun jne)

Koroista tms. velkajutuista en osaa sanoa, en ole käyttänyt. Joku viisaampi voi täydentää noista.

3 tykkäystä

Paljon on lähiaikoina ollut puhetta inflaation ja korkojen noston vaikutuksesta osakemarkkinoihin, ja se saadaan vaikuttamaan hyvinkin negatiiviselta. Kuitenkin historiallisesti indeksi on performoinut hyvin ja osakkeet ovat tuottaneet hyvin koronnostojen aikana. Miksi se nyt siis olisi negatiivinen juttu? Johtuuko se siitä että korkojen nousun myötä osakemarkkinoilta siirtyisi pääomaa velkakirjoihin sunmuihin korkotason ollessa korkeampi, ja täten sillä olisi negatiivinen vaikutus osakemarkkinaan kun pääomaa vedetään pois vai mistä se johtuu? Osakkeet kun kuitenkin ovat (ainakin oman näkemyksen mukaan) hyviä suojia pääomalle inflaatiolta.

Laiskana miehenä laitan vastaukseksi videon mikä havainnollistaa hyvin mm. mihin koronnostot vaikuttaa (vastasit tosin jo itse osittain omaan kysymykseesi), mutta jos sisäistät tämän lyhyen videon sisällön niin ymmärrät taloudesta jo todella paljon:

Itse tuijotellut tämän pari kertaa. Taidan laittaa nyt kolmannen kerran pyörimään kun eihän sitä voi muilta vaatia jotain mihin itsekään ei pysty…

2 tykkäystä

Miten nuo surullisen kuuluisat IFRS-16 vuokravastuut lasketaan? Diskontataan nykyinen sopimuskanta nykypäivään? Eli jos vaikka aiemmin on ollut 5 vuoden soppareita, niin näyttäytyykö nämä velat pienempinä jos sopimuksia uusittaessa otetankin 4 vuoden soppareita (vaikka hintalappu nousisikin vähän)?

2 tykkäystä

Ei diskontata, vaan summataan vain. Eli esim tuolla 5v sopparilla taseeseen tulee vuokrat 5v ajalta vuokravastuina ja toiselle puolelle sama summa käyttöoikeutena (tai mikä tarkka termi nyt olikaan). Kun aikaa menee tuo sitten poistetaan molemmilta puolilta samaan tahtiin.

Eli taseessa olevat vuokravastuut tulevat sen mukaan paljonko vuokrasopimusta on jäljellä, ei alkuperäisen keston mukaan.

3 tykkäystä

Kun sitten joku vuosi tämä hulluus loppuu ja velkaa ei nosteta enää, miten markkina reagoi? Toki eka on kyykkäys niinkuin pelkäävien keskuudessa mutta esim seuraavat 5v, nähdäänkö valoisa tulevaisuus nousevilla kursseilla jo 2v siitä kun nostaminen lopetettu valoisamman velattoman tulevaisuuden myötä. Toki siihen menee vuosikymmeniä ellei jopa satoja USA:n kohdalla. En edes usko sen olevan näin yksinkertaista mutta voiko se olla kuinka paljon monimutkaisempaa?

USAn velkakattomalli lienee ainutlaatuinen maailmassa ja muodostunut jatkuvaksi ongelmaksi. Onhan siellä silloin tällöin tämän ongelman takia lopetettu palkanmaksu liittovaltion työntekijöille.

Se on vähän monimutkaista ja asiaa voi katsoa monella tapaa.

Yksi vinkkeli, ehkäpä itse säästävien sijoittajien keskuudessa yleinen, on että velkaantuminen on aina pahasta.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että toisen meno on aina toisen tuloa. Jos joku säästää, joku toinen menettää tuloja. Siksi on loogista, että taloudessa eri osat (yritykset, kotitaloudet ja julkinen sektori) vetävät kelkkaa vuoronperään eli joku on aina ylijäämäinen, toinen alijäämäinen.

Äkillinen velkaantumisen lopettaminen voisi siis aiheuttaa kankkusen muille sektoreille, ellei ne sitten taas velkaannu.

Toisekseen, velka on aina toisen varallisuutta. Keskuspankkien omistama velka on toki melkein kuin itselleen ”velkaantuisi”, mutta edelleen iso osa jenkkien velasta on ihan säästäjien taskuissa.

Olen aiemmilla Varteilla käynyt läpi mm. tutkimuksia siitä, miten rikkaiden korkeampi säästämisaste heijastuu julkisen sektorin velkaantumiseen. :sweat_smile: Jonnekin ne säästöt pitää änkeä.

Kolmas näkökulma on globaali. Dollari on reservivaluutta ja Yhdysvalloilla on maailman isoin pääomamarkkina mikä on syvä, likvidi ja turvallisesti säädelty. Seuraus —> se on muiden maailman maiden dumppauspiste säästöille. Yhdysvallat on väkisin alijäämäinen ”borrower of last resort” kun mm. euroalue ja Kiina eivät pysty kuluttamaan kaikkea, mitä tuottavat.

Toisin sanoen, jos liittovaltion päättäisi huomenna lopettaa velkaantumisen seinään, joku muu sektori saisi velkaantua ja imeä muiden säästöt. Tai jos ei, niin vientitaloudet joutuvat adjustoitumaan kun Yhdysvaltojen kysyntä putoaisi ja työttömyys nousisi talouden mukaisessa uuteen tasapainoon.

Huom. velkahan ei koskaan itsessään ole ongelma. Panostaminen koulutukseen, infraan yms. on tärkeää. Toki liittovaltio heittelee rahaa vähän sinne ja tänne, mutta kuitenkin.

Lisäys: tästä on Michael Pettisillä hyviä kirjoituksia just systeemitason perspektiivistä mitkä olen itse havainnut freesiksi vaihteluksi perus velkakeskusteluun.

Tässä esim. vanhempi mutta hyvä (pitkä ja vaikea tosin😅) kirjoitus reservivaluutta-aseman ”etuoikeuksista”.

9 tykkäystä

Muutamia nimimerkkejä tullut vastaan, jotka avoimesti pelaavat pienemmällä salkulla (yksi ahkera kirjoittelija @Datamonni ). Tämä on mahtavaa, ja kuten me kaikki, jostain se on lähdettävä liikkeelle! “Oppirahat” ja muut sijoitusvirheet kannattaakin tehdä sillä pienemmällä salkulla, kunhan niistä ottaa aina onkeensa, ja parhaansa mukaan välttelee jatkossa.

Datamonni ahkerasti postailee ostojansa ja myyntejänsä, joita onkin mukava seurailla. Kuitenkin pienellä salkulla pelatessa, toimeksiantokulut saattavat nousta melko suuriksi, ja nopealla vilauksella katsoin, että salkussa on tehty elokuun jälkeen 20 toimeksiantoa. Nordnetin asiakkaana kustannukset ovat minimissään sen 3e/ toimeksianto. Eli 3x20e=60e /noin kolmessa kuussa. Jos kulut ovat jotain muuta kuin minimi, on se vieläkin enemmän.

Salkun koon olet jossain ilmoittanut n. 3000e suuruiseksi, ja tämä tarkoittaa pelkästään toimeksiantoihin menneen vähintään n. 2% salkkusi koosta.

Tämä nyt ei ole kysymys, eikä mitään nälvimistä, vaan ihan puhdas huomio, jonka tarkoituksena auttaa itsereflektiota ja oman toiminnan tarkastelua :slight_smile: . Aloittelijaksi lasken itsenikin, ja aivan liian monta euroa olen omasta taskustani antanut Nordnetille ihan vain, koska kaupankäynti on jännittävää.

ps. Tämä ei kohdistu kuitenkaan vain yhteen nimimerkkiin, vaan ihan yleisenä huomiona, kun aloittelevia sijoittajia keskuudessa pyörii! Datamonni pääsi esimerkiksi, kun rohkeasti ja julkisesti salkkuaan avaa!

pps. Jottei vain ole huutelua, oma ohjenuora ostoihin on, että pyri pitämään toimeksiantokulut maksimissaan 1% ostohintaan nähden. Esim. 5e kuluilla ostat vähintään 500eurolla.

ppps. Ja koska jokainen pelaa sillä omalla salkullaan, saa myös jokainen tehdä täysin kuten parhaakseen näkee!

E. @Wondadog On ! :slight_smile:

19 tykkäystä

Kaikki pienellä salkulla aktiivisesti toimivat (tai muuten vaan pieniä toimeksiantoja tekevät) harkitkaa nyt ainakin siirtymistä halvempiin välittäjiin. Suomalaisia smallkäppejä ei niistä saa, mutta muunmaalaiset yleensä kyllä. Vaihtoehtoja on muitakin kuin se oma pankki ja ännällä alkavat. Rahat siirtyvät SEPA-maksuina ihan yhtä nopeasti Irlantiin tai Hollantiin kuin Ruotsiinkin.

(PS: Itse tuhosin aloittaessani, mistään mitään tajuamattomana, pienestä potistani noin 4% Nordnetin ulkomaanvälityskuluihin muutamassa viikossa.)

Tämä nyt ei ollut kysymys eikä vastaus, vaan lisäkommentti, eli liputtakaa viisaammat jos tuli sopimatonta tekstiä.

6 tykkäystä

Kaupankäyntikulujen lisäksi kannattaa miettiä spredejä, jotka saattavat olla yllättävän pirullinen menoerä treidailtaessa pienyhtiöitä. Usein kaupankäyntikuluja mietitään mutta spredien merkitys sivuutetaan. Tätä voi haluamillaan yhtiöillä koittaa mallintaa vaikka näin: “Jos ostaisin tätä pienyhtiötä nyt summalla X ja myisin heti samat osakkeet, paljonko häviäisin spredin vuoksi vaikka kaupankäyntikuluja ei olisi ollenkaan?”

11 tykkäystä

En muista, onko @Datamonni näyttänyt kuvia, joista näkee välittäjän, mutta esim OP:n arvo-osuustilille on edelleen max 1% kulu pienissäkin ostoksissa. Muistaakseni Nordealla myös.

Mutta hyvä pointti ylipäätään tuo kulujen huomiointi.

5 tykkäystä

Pienyhtiöiden suhteen tämä pitää todellakin ottaa huomioon… huolimattomasti asetetulla market- toimeksiannolla saattaa ottaa takkiin todella rajusti.

Allekirjoittanut vastaa tänään yhdellä toimeksiannollaan 75,4 % erään ruotsalaisen yhtiön volumesta, eikä toimeksiantoni ole toteutunut vielä puoliksikaan… pitäisiköhän vaihtaa pimeälle puolelle :thinking:

Markettina olisin ottanut 10 % luokkaa pataan sekunnin murto-osassa, koska laidat yksinkertaisesti ovat niin ohuet ja spread lavea.

T. Market Maker

6 tykkäystä