Ei diskontata, vaan summataan vain. Eli esim tuolla 5v sopparilla taseeseen tulee vuokrat 5v ajalta vuokravastuina ja toiselle puolelle sama summa käyttöoikeutena (tai mikä tarkka termi nyt olikaan). Kun aikaa menee tuo sitten poistetaan molemmilta puolilta samaan tahtiin.
Eli taseessa olevat vuokravastuut tulevat sen mukaan paljonko vuokrasopimusta on jäljellä, ei alkuperäisen keston mukaan.
Kun sitten joku vuosi tämä hulluus loppuu ja velkaa ei nosteta enää, miten markkina reagoi? Toki eka on kyykkäys niinkuin pelkäävien keskuudessa mutta esim seuraavat 5v, nähdäänkö valoisa tulevaisuus nousevilla kursseilla jo 2v siitä kun nostaminen lopetettu valoisamman velattoman tulevaisuuden myötä. Toki siihen menee vuosikymmeniä ellei jopa satoja USA:n kohdalla. En edes usko sen olevan näin yksinkertaista mutta voiko se olla kuinka paljon monimutkaisempaa?
USAn velkakattomalli lienee ainutlaatuinen maailmassa ja muodostunut jatkuvaksi ongelmaksi. Onhan siellä silloin tällöin tämän ongelman takia lopetettu palkanmaksu liittovaltion työntekijöille.
Se on vähän monimutkaista ja asiaa voi katsoa monella tapaa.
Yksi vinkkeli, ehkäpä itse säästävien sijoittajien keskuudessa yleinen, on että velkaantuminen on aina pahasta.
Kuitenkin on hyvä muistaa, että toisen meno on aina toisen tuloa. Jos joku säästää, joku toinen menettää tuloja. Siksi on loogista, että taloudessa eri osat (yritykset, kotitaloudet ja julkinen sektori) vetävät kelkkaa vuoronperään eli joku on aina ylijäämäinen, toinen alijäämäinen.
Äkillinen velkaantumisen lopettaminen voisi siis aiheuttaa kankkusen muille sektoreille, ellei ne sitten taas velkaannu.
Toisekseen, velka on aina toisen varallisuutta. Keskuspankkien omistama velka on toki melkein kuin itselleen ”velkaantuisi”, mutta edelleen iso osa jenkkien velasta on ihan säästäjien taskuissa.
Olen aiemmilla Varteilla käynyt läpi mm. tutkimuksia siitä, miten rikkaiden korkeampi säästämisaste heijastuu julkisen sektorin velkaantumiseen. 
Jonnekin ne säästöt pitää änkeä.
Kolmas näkökulma on globaali. Dollari on reservivaluutta ja Yhdysvalloilla on maailman isoin pääomamarkkina mikä on syvä, likvidi ja turvallisesti säädelty. Seuraus —> se on muiden maailman maiden dumppauspiste säästöille. Yhdysvallat on väkisin alijäämäinen ”borrower of last resort” kun mm. euroalue ja Kiina eivät pysty kuluttamaan kaikkea, mitä tuottavat.
Toisin sanoen, jos liittovaltion päättäisi huomenna lopettaa velkaantumisen seinään, joku muu sektori saisi velkaantua ja imeä muiden säästöt. Tai jos ei, niin vientitaloudet joutuvat adjustoitumaan kun Yhdysvaltojen kysyntä putoaisi ja työttömyys nousisi talouden mukaisessa uuteen tasapainoon.
Huom. velkahan ei koskaan itsessään ole ongelma. Panostaminen koulutukseen, infraan yms. on tärkeää. Toki liittovaltio heittelee rahaa vähän sinne ja tänne, mutta kuitenkin.
Lisäys: tästä on Michael Pettisillä hyviä kirjoituksia just systeemitason perspektiivistä mitkä olen itse havainnut freesiksi vaihteluksi perus velkakeskusteluun.
Tässä esim. vanhempi mutta hyvä (pitkä ja vaikea tosin😅) kirjoitus reservivaluutta-aseman ”etuoikeuksista”.
Muutamia nimimerkkejä tullut vastaan, jotka avoimesti pelaavat pienemmällä salkulla (yksi ahkera kirjoittelija @Datamonni ). Tämä on mahtavaa, ja kuten me kaikki, jostain se on lähdettävä liikkeelle! “Oppirahat” ja muut sijoitusvirheet kannattaakin tehdä sillä pienemmällä salkulla, kunhan niistä ottaa aina onkeensa, ja parhaansa mukaan välttelee jatkossa.
Datamonni ahkerasti postailee ostojansa ja myyntejänsä, joita onkin mukava seurailla. Kuitenkin pienellä salkulla pelatessa, toimeksiantokulut saattavat nousta melko suuriksi, ja nopealla vilauksella katsoin, että salkussa on tehty elokuun jälkeen 20 toimeksiantoa. Nordnetin asiakkaana kustannukset ovat minimissään sen 3e/ toimeksianto. Eli 3x20e=60e /noin kolmessa kuussa. Jos kulut ovat jotain muuta kuin minimi, on se vieläkin enemmän.
Salkun koon olet jossain ilmoittanut n. 3000e suuruiseksi, ja tämä tarkoittaa pelkästään toimeksiantoihin menneen vähintään n. 2% salkkusi koosta.
Tämä nyt ei ole kysymys, eikä mitään nälvimistä, vaan ihan puhdas huomio, jonka tarkoituksena auttaa itsereflektiota ja oman toiminnan tarkastelua 
. Aloittelijaksi lasken itsenikin, ja aivan liian monta euroa olen omasta taskustani antanut Nordnetille ihan vain, koska kaupankäynti on jännittävää.
ps. Tämä ei kohdistu kuitenkaan vain yhteen nimimerkkiin, vaan ihan yleisenä huomiona, kun aloittelevia sijoittajia keskuudessa pyörii! Datamonni pääsi esimerkiksi, kun rohkeasti ja julkisesti salkkuaan avaa!
pps. Jottei vain ole huutelua, oma ohjenuora ostoihin on, että pyri pitämään toimeksiantokulut maksimissaan 1% ostohintaan nähden. Esim. 5e kuluilla ostat vähintään 500eurolla.
ppps. Ja koska jokainen pelaa sillä omalla salkullaan, saa myös jokainen tehdä täysin kuten parhaakseen näkee!
E. @Wondadog On !
Kaikki pienellä salkulla aktiivisesti toimivat (tai muuten vaan pieniä toimeksiantoja tekevät) harkitkaa nyt ainakin siirtymistä halvempiin välittäjiin. Suomalaisia smallkäppejä ei niistä saa, mutta muunmaalaiset yleensä kyllä. Vaihtoehtoja on muitakin kuin se oma pankki ja ännällä alkavat. Rahat siirtyvät SEPA-maksuina ihan yhtä nopeasti Irlantiin tai Hollantiin kuin Ruotsiinkin.
(PS: Itse tuhosin aloittaessani, mistään mitään tajuamattomana, pienestä potistani noin 4% Nordnetin ulkomaanvälityskuluihin muutamassa viikossa.)
Tämä nyt ei ollut kysymys eikä vastaus, vaan lisäkommentti, eli liputtakaa viisaammat jos tuli sopimatonta tekstiä.
Kaupankäyntikulujen lisäksi kannattaa miettiä spredejä, jotka saattavat olla yllättävän pirullinen menoerä treidailtaessa pienyhtiöitä. Usein kaupankäyntikuluja mietitään mutta spredien merkitys sivuutetaan. Tätä voi haluamillaan yhtiöillä koittaa mallintaa vaikka näin: “Jos ostaisin tätä pienyhtiötä nyt summalla X ja myisin heti samat osakkeet, paljonko häviäisin spredin vuoksi vaikka kaupankäyntikuluja ei olisi ollenkaan?”
En muista, onko @Datamonni näyttänyt kuvia, joista näkee välittäjän, mutta esim OP:n arvo-osuustilille on edelleen max 1% kulu pienissäkin ostoksissa. Muistaakseni Nordealla myös.
Mutta hyvä pointti ylipäätään tuo kulujen huomiointi.
Pienyhtiöiden suhteen tämä pitää todellakin ottaa huomioon… huolimattomasti asetetulla market- toimeksiannolla saattaa ottaa takkiin todella rajusti.
Allekirjoittanut vastaa tänään yhdellä toimeksiannollaan 75,4 % erään ruotsalaisen yhtiön volumesta, eikä toimeksiantoni ole toteutunut vielä puoliksikaan… pitäisiköhän vaihtaa pimeälle puolelle 
Markettina olisin ottanut 10 % luokkaa pataan sekunnin murto-osassa, koska laidat yksinkertaisesti ovat niin ohuet ja spread lavea.
T. Market Maker
Tähän jälleen huomiona se, että aina ei jää kulut siihen 1%:iin. Esim. Nordeassa tarvitaan se maksullinen(voi toki olla alennuksia) tili kaveriksi AOT:lle. Vuosikustannus jotain 24€ luokkaa ja siihen päälle ne 1% kulut.
Oletko varma tuosta tilin hinnasta? Ainakin itselleni kaikki Nordean peruspalvelut (tilit, verkkopankki, luottokortti yms.) on maksuttomia. Voi tietysti olla että jos pankissa ei ole lainaa tms. niin peruspalvelutkin alkavat maksamaan.
Tiedoksi, että välittäjille on oma keskusteluketju.
Hei!
Erittäin jännä nonnerokysymys mutta kun en ole lyhyen sijoittajaelämäni aikana löytänyt tähän vastausta. En netistä, en pankin asiantuntijoilta, en niiltä kavereilta jotka on ”treidaajia 4 L1F3” (mitä se ikinä meinaakaan).
Eli: mitä hyötyä yksittäiselle firmalle on osakkeiden kaupankäynnistä?
Otetaan esimerkiksi vaikkapa Harvia.
Mitä harvia hyötyy siitä että joku myy 20 osaketta ja minä ne ostan? Eihän mikään osa kauppasummaa päädy firmalle. Kurssi laskee ja nousee mutta eihän firmassa mikään muutu.
Kiitos! Toivottavasti oikea ketju.
Yksittäisestä kaupasta ei mitään. Pörssinoteeraus ja likvidi kauppa omalla osakkeella on puolestaan hyödyllistä yritykselle mikäli kauppaa käydään lähellä yrityksen käypää arvoa.
Evlillä hyvä juttu aiheesta joka on paremmin argumentoitu kuin oma vastaus. 
https://www.evli.com/blog/sijoittaja-miksi-yhtiöt-listautuvat
Muutama esimerkki:
Firmat voi käyttää omia osakkeitansa esimerkiksi yrityisostoissa tai muissa kaupoissa. (Mitä korkeammalle pörssissä yhtiön osake arvioidaan, sitä vähemmän osakkeita pitää kauppaan käyttää saman rahamäärän kattamiseen jne.)
Mahdollisen lainan ehdot ovat todennäköisesti paremmat, jos pörssissä osakkeen arvo määritellään korkeammaksi. (Juuri ne kaupat määrittävät hinnan)
Isossa kuvassa myös “hostile takeover” eli vihamielinen yritysvaltaus vaikeutuu, jos osakkeiden hinta on korkeampi. (Samasta määrästä osakkeita potentiaalinen ostaja joutuukin pulittamaan isomman hinnan)
Meidän pienten pelaajien kaupoilla ei käytännössä pahemmin merkitystä isossa kuvassa ole.
Osakeyhtiön julkisuus myös edesauttaa rekrytointia. Ja siis en tarkoita julkisuudella mainetta, vaan sen osakkeen julkista kaupankäyntiä 
Listatut yhtiöt ovat suurennuslasin alla eri tavalla kuin listautumattomat ja niistä on myös paljon enemmän tietoa saatavilla sekä myös velvoite tiedonantoon.
Muutamaan edelliseen viestiin liittyen kysyisin, kuinka paljon yhtiöillä on yleensä (esim. Inderesillä tai Harvialla) on omistuksessaan omia osakkeitaan? Siis prosentteina kaikista osakkeista.
Aikaisemmin tätä jossain ketjussa pohdittiin, ja lopputulos oli että vähän, koska firmalle ei ole hyötyä pitää niitä. Esim antamalla vanhoja osakkeita joutuisi maksamaan varainsiirtoveron, mutta uusien osakkeiden antamisessa veroa ei ilmeisesti ole. Toiseksi yritys ei maksa hallussaan oleville osakkeille osinkoa, eikä niillä ole äänioikeutta yhtiökokouksessa, joten ne ovat jo käytännössä kuolleita. Laki myös rajoittaa omien omistuksen 10 prosenttiin.
Miksi SPACit ovat laillisia? Normaalilla tavalla listautumaan pyrkiviltä yhtiöiltä vaaditaan lain nimissä aikamoista läpinäkyvyyttä. Käsittääkseni SPACin avulla mikä tahansa hämärä viritys voi tulla takaoven kautta pörssiin.
Yritysostoyhtiö tekee yritysoston ja firmat yhdistyvät jolloin yhteistaival pörssissä toisella jatkuu ja toisella alkaa. Teknisesti ottaen ei siis listautuminen joten samat säännöt ei kai sitten päde. Millä tuota sitten suitsisi? Kielletään yritysostot yhtiöiltä joilla ei ole varsinaista omaa toimintaa? Sitten ne värkkää seuraavaksi jotain pienimuotoista rahastotoimintaa jotta voi kiertää sen säännön. Ei kai noille mitään voi…
Tulkoon vaan hämärät viritykset pörssiin. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan joka maksaa
Edit: Ainoa keino voisi olla kieltää spac-yhtiöiden listautuminen! Kieltämättä pelkän rahakasan listautuminen on hieman outoa 