Osakesijoittaminen

Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Oletko varma tuosta tilin hinnasta? Ainakin itselleni kaikki Nordean peruspalvelut (tilit, verkkopankki, luottokortti yms.) on maksuttomia. Voi tietysti olla että jos pankissa ei ole lainaa tms. niin peruspalvelutkin alkavat maksamaan.

1 tykkäys

Tiedoksi, että välittäjille on oma keskusteluketju.

2 tykkäystä

Hei!

Erittäin jännä nonnerokysymys mutta kun en ole lyhyen sijoittajaelämäni aikana löytänyt tähän vastausta. En netistä, en pankin asiantuntijoilta, en niiltä kavereilta jotka on ”treidaajia 4 L1F3” (mitä se ikinä meinaakaan).

Eli: mitä hyötyä yksittäiselle firmalle on osakkeiden kaupankäynnistä?

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Harvia.

Mitä harvia hyötyy siitä että joku myy 20 osaketta ja minä ne ostan? Eihän mikään osa kauppasummaa päädy firmalle. Kurssi laskee ja nousee mutta eihän firmassa mikään muutu.

Kiitos! Toivottavasti oikea ketju.

4 tykkäystä

Yksittäisestä kaupasta ei mitään. Pörssinoteeraus ja likvidi kauppa omalla osakkeella on puolestaan hyödyllistä yritykselle mikäli kauppaa käydään lähellä yrityksen käypää arvoa.
Evlillä hyvä juttu aiheesta joka on paremmin argumentoitu kuin oma vastaus. :grinning:
https://www.evli.com/blog/sijoittaja-miksi-yhtiöt-listautuvat

9 tykkäystä

Muutama esimerkki:

  • Firmat voi käyttää omia osakkeitansa esimerkiksi yrityisostoissa tai muissa kaupoissa. (Mitä korkeammalle pörssissä yhtiön osake arvioidaan, sitä vähemmän osakkeita pitää kauppaan käyttää saman rahamäärän kattamiseen jne.)

  • Mahdollisen lainan ehdot ovat todennäköisesti paremmat, jos pörssissä osakkeen arvo määritellään korkeammaksi. (Juuri ne kaupat määrittävät hinnan)

  • Isossa kuvassa myös “hostile takeover” eli vihamielinen yritysvaltaus vaikeutuu, jos osakkeiden hinta on korkeampi. (Samasta määrästä osakkeita potentiaalinen ostaja joutuukin pulittamaan isomman hinnan)

Meidän pienten pelaajien kaupoilla ei käytännössä pahemmin merkitystä isossa kuvassa ole. :slight_smile:

11 tykkäystä

Osakeyhtiön julkisuus myös edesauttaa rekrytointia. Ja siis en tarkoita julkisuudella mainetta, vaan sen osakkeen julkista kaupankäyntiä :grinning_face_with_smiling_eyes: Listatut yhtiöt ovat suurennuslasin alla eri tavalla kuin listautumattomat ja niistä on myös paljon enemmän tietoa saatavilla sekä myös velvoite tiedonantoon.

3 tykkäystä

Muutamaan edelliseen viestiin liittyen kysyisin, kuinka paljon yhtiöillä on yleensä (esim. Inderesillä tai Harvialla) on omistuksessaan omia osakkeitaan? Siis prosentteina kaikista osakkeista.

Aikaisemmin tätä jossain ketjussa pohdittiin, ja lopputulos oli että vähän, koska firmalle ei ole hyötyä pitää niitä. Esim antamalla vanhoja osakkeita joutuisi maksamaan varainsiirtoveron, mutta uusien osakkeiden antamisessa veroa ei ilmeisesti ole. Toiseksi yritys ei maksa hallussaan oleville osakkeille osinkoa, eikä niillä ole äänioikeutta yhtiökokouksessa, joten ne ovat jo käytännössä kuolleita. Laki myös rajoittaa omien omistuksen 10 prosenttiin.

2 tykkäystä

Miksi SPACit ovat laillisia? Normaalilla tavalla listautumaan pyrkiviltä yhtiöiltä vaaditaan lain nimissä aikamoista läpinäkyvyyttä. Käsittääkseni SPACin avulla mikä tahansa hämärä viritys voi tulla takaoven kautta pörssiin.

5 tykkäystä

Yritysostoyhtiö tekee yritysoston ja firmat yhdistyvät jolloin yhteistaival pörssissä toisella jatkuu ja toisella alkaa. Teknisesti ottaen ei siis listautuminen joten samat säännöt ei kai sitten päde. Millä tuota sitten suitsisi? Kielletään yritysostot yhtiöiltä joilla ei ole varsinaista omaa toimintaa? Sitten ne värkkää seuraavaksi jotain pienimuotoista rahastotoimintaa jotta voi kiertää sen säännön. Ei kai noille mitään voi…

Tulkoon vaan hämärät viritykset pörssiin. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan joka maksaa :grinning_face_with_smiling_eyes:

Edit: Ainoa keino voisi olla kieltää spac-yhtiöiden listautuminen! Kieltämättä pelkän rahakasan listautuminen on hieman outoa :smiley:

6 tykkäystä

Jos kaksi yksityishenkilöä haluaa tehdä keskenään kauppaa listaamattoman osakeyhtiön osakkeilla niin miten tämä käytännössä tapahtuu? Tuleeko mistään kuluja?

Tehdään kauppakirja ja luovutetaan mahdolliset osakekirjat. Kaupan jälkeen rekisteröidään osakesiirto. Varainsiirtovero täytyy maksaa.

3 tykkäystä

Lisäksi saattaa olla osakassopimus, jonka pykälät joutuu ottamaan huomioon omistajan vaihtuessa.

1 tykkäys

Luovutusrajoitukset voivat olla myös yhtiöjärjestyksessä kirjattuna eli tarkistaisin myös tämän.

2 tykkäystä

@Kale1 samoilla linjoilla Seligsonin Anders Oldenburgin kanssa. :sweat_smile:

Toisaalta… jos tällainen hämärä viritys tulee pörssiin SPAC:n kautta, niin onko se yhdistymisen jälkeen sittenkään enää niin hämärä viritys lisääntyneen tiedonantovelvollisuuden myötä?

1 tykkäys

Miten tuo loppuhuutari.
Meneekä sillain, että viimeisen viiden minuutin ( vai mikä aikaraja siinä on ) toimeksiantoja ei toteuteta millään hinnalla, ennenkuin hinta määräytyy loppuhuutarissa.
Siinä tavallaan voi yrittää saada halvemmalla osakkeita.
Onko vaarana, että vain osa toimeksiannosta toteutuu.

Jatkuva kaupankäynti päättyy klo 18.25 ja sen jälkeen alkaa päätöshuutokauppa. Päätöshuutokaupassa haetaan tasapainohinta samaan tapaan kuin aloitushuutokaupassa.

Tyypillisesti päätöskurssi tulee joitakin (kymmeniä) sekunteja ennen klo 18.30.

Toimeksianto voi toteutua vain osittain, eli välttämättä et saa koko haluamaasi nippua ostettua tai myytyä.

1 tykkäys

Kiitos.
Onko Usan ja Kanadan pörssissä loppuhuutarin alkamisaika 22.55.

Ei.

Siellä kaupankäynti on vilkkaampaa, joten alku- ja loppuhuutarille ei ole tarvetta.

Jenkeissä on sitten esi- ja jälkipörssi, johon pääsee mukaan joidenkin välittäjien (esim. IB) kautta.

Mjaa. Näyttää siellä jonkinlainen sittenkin olevan:

Onkohan se noin.
Muistelisin, että joku oli saanut hyzonia loppuhuutarista halvemmalla, kuin toimeksianto.