Jos kaksi yksityishenkilöä haluaa tehdä keskenään kauppaa listaamattoman osakeyhtiön osakkeilla niin miten tämä käytännössä tapahtuu? Tuleeko mistään kuluja?
Tehdään kauppakirja ja luovutetaan mahdolliset osakekirjat. Kaupan jälkeen rekisteröidään osakesiirto. Varainsiirtovero täytyy maksaa.
3 tykkäystä
Lisäksi saattaa olla osakassopimus, jonka pykälät joutuu ottamaan huomioon omistajan vaihtuessa.
1 tykkäys
Luovutusrajoitukset voivat olla myös yhtiöjärjestyksessä kirjattuna eli tarkistaisin myös tämän.
2 tykkäystä
@Kale1 samoilla linjoilla Seligsonin Anders Oldenburgin kanssa. 
Toisaalta… jos tällainen hämärä viritys tulee pörssiin SPAC:n kautta, niin onko se yhdistymisen jälkeen sittenkään enää niin hämärä viritys lisääntyneen tiedonantovelvollisuuden myötä?
1 tykkäys
Miten tuo loppuhuutari.
Meneekä sillain, että viimeisen viiden minuutin ( vai mikä aikaraja siinä on ) toimeksiantoja ei toteuteta millään hinnalla, ennenkuin hinta määräytyy loppuhuutarissa.
Siinä tavallaan voi yrittää saada halvemmalla osakkeita.
Onko vaarana, että vain osa toimeksiannosta toteutuu.
Jatkuva kaupankäynti päättyy klo 18.25 ja sen jälkeen alkaa päätöshuutokauppa. Päätöshuutokaupassa haetaan tasapainohinta samaan tapaan kuin aloitushuutokaupassa.
Tyypillisesti päätöskurssi tulee joitakin (kymmeniä) sekunteja ennen klo 18.30.
Toimeksianto voi toteutua vain osittain, eli välttämättä et saa koko haluamaasi nippua ostettua tai myytyä.
1 tykkäys
Kiitos.
Onko Usan ja Kanadan pörssissä loppuhuutarin alkamisaika 22.55.
Ei.
Siellä kaupankäynti on vilkkaampaa, joten alku- ja loppuhuutarille ei ole tarvetta.
Jenkeissä on sitten esi- ja jälkipörssi, johon pääsee mukaan joidenkin välittäjien (esim. IB) kautta.
Mjaa. Näyttää siellä jonkinlainen sittenkin olevan:
Onkohan se noin.
Muistelisin, että joku oli saanut hyzonia loppuhuutarista halvemmalla, kuin toimeksianto.
Kyllä Helsingin pörssissäkin voi saada alku- ja loppuhuutokaupassa parempi kurssi, kuin edes olisi halunnut. Oma kokemus on AOT-repun Sievit uutisaamuna myyntiin antaminen hintaan jotain niukasti yli 2,50, mutta kauppa oli tullut tasoon 2,565€, koska se oli ollut hinnan kysynnän ja tarjonnan vastakkaisten ylhäältä alas ja alhaalta ylös menevien kolmikulmioiden tasapainopiste.
1 tykkäys
Päätösaika arvotaan jotta elektroninen kaupankäynti ei pääsee huutokauppaa manipuloimaan.
Edit: Selvennetty ”sitä” → ”loppuhuutokauppaa”
1 tykkäys
Miten maksan tuon koron pois? Tullut valuutanvaihdosta EUR → SEK.
Minusta tuo tasoittuu itsestään vähän ajan päästä jos sinulla on saldoa ja näyttäisi olevan.
1 tykkäys
Ainakin superluoton korot siirretään pääomaan kuun vaihteessa.
1 tykkäys
Korko vähentää saldoa, kun se pääomitetaan kuunvaihteessa.
2 tykkäystä
Jos on kaksi samaa tuotetta valmistavaa kemiantehdasta, toinen tuottaa vaikka 50 miljoonaa kiloa vuodessa, ja toinen vaikka 500 miljoonaa kiloa vuodessa, niin miksi käyttökateprosentti enemmän tuottavalla laitoksella on huomattavasti korkeampi? Ei kai pelkästään raaka-aineiden “tukkualennus” voi aiheuttaa niin suurta eroa? Tai henkilöstökulut, eli isompia laitteita voi hallita suurin piirtein samalla määrällä henkilöstöä kuin pienempiä laitteita? Eli tuotantolaitosten skaalautuvuutta ja sen keinoja tavallaan haluaisin selvittää.
Kysymykseen liittyvän yhtiön materiaaleissa sanotaan “EBITDA margins and associated growth are expected to improve throughout the forecast period as a result of increasing economies of scale from additional plants coming online” mutta rehellisesti niin en oikein ymmärrä mitä se tarkoittaa käytännön tasolla.
Myyntikate on myyntituottojen ja muuttuvien kustannusten erotus.
Kun myyntikatteesta vähennetään yrityksen kiinteät kustannukset, saadaan yrityksen käyttökate.
Jos oletetaan, että myyntikateprosentti on sama, niin jäljelle jää se vaihtoehto, että kiinteät kustannukset per tuotettu tonni on oltava pienemmät, jotta käyttökate olisi parempi.
2 tykkäystä
Niinpä. Mysteeri onkin juuri se, että mitkä on ne merkittävät tekijät joilla suuremman laitoksen kiinteät kulut ovat suhteessa pienemmät kuin pienemmän laitoksen.
Esim. 1,5 miljoonan tonnin sellutehdas ei maksa puolitoista kertaa 1,0 miljoonan tonnin sellutehtaan verran, vaan vähemmän. Molemmat tehtaat myös pyörivät käytännössä samalla henkilöstömäärällä.
Tämä nyt karkea esimerkki, toivottavasti auttaa hahmottamaan suuruuden ekonomiaa.
5 tykkäystä