Suurempi ei toki aina tarkoita, että se on tehokkaampi. Esimerkiksi tuotantolinjojen teknologia voi olla hyvinkin erilainen / eri ajalta.
Mutta karkeasti listattuna ainakin nämä vaikuttavat yksikön tehokkuuteen. Joku voi jatkaa listaa, olen varman että tästä puuttuu vielä iso osa tekijöistä.
Henkilöstökustannukset (eri paikkakunnilla / eri maissa eri kustannukset)
Henkilökunnan motivaatio / Johtamisen laatu
Teknologian kypsyys ja automaatioaste
Raaka-aineiden toimituskulut (määrä, etäisyys, varastointimahdollisuudet jne)
Toimituskulut (matka asiakkaille)
Voluumialennukset
Paikalliset verot ja muut pakolliset kulut vaihtelevat sijainnin suhteen
Lämmitys, sähkö jne
Kiinteistökulut (neliöiden kaksinkertaistuminen ei välttämättä tarkoita kulujen kaksinkertaistumista)
Rinnakkaisen/sarjatuotantokapasiteetin optimointi ja kyky reagoida häiriöihin ilman koko laitoksen sulkeutumista
Huoltokulut (voi olla kalliimpaa / halvempaa ylläpitää isoa “konetta” kuin pientä)
En löytänyt aloittelijoiden kysymysten ketjua, joten laitan tänne kysymykseni. Luen parhaillaan “Miten sijoitan pörssiosakkeisiin”-kirjaa, jossa kerrotaan: “Pörssikurssit ovat riippuvaisia osingonjaon kehityksestä. Pitkällä aikavälillä ainoastaan osingonjaon kasvattaminen kohottaa yhtiön pörssikurssia.” Tähän liittyen pohdin, miksi sijoittaiskeskusteluissa ei mainita useammin strategiana nimenomaan osinko-osakkeisiin sijoittamista kasvuosuudellisen ETF-sijoitusrahaston kautta? Usein täälläkin foorumilla mainitaan vakaisiin osinko-osakkeisiin sijoittaminen, mutta rahastosijoittamisen keskusteluissa ei ole erityisesti korostettu osinkoyhtiöihin keskittyviä ETF-rahastoja. Onko niissä siis jotain mätää?
Tuolla “pitkällä tähtäimellä” ja “osingonjaolla” tarkoitetaan käytännössä aikaa tästä ikuisuuteen (yrityksen väistämättömään konkurssiin) ja osingonjaolla diskontattuja tulevaisuuden kassavirtoja.
Jos ajatellaan yritystä, joka maksaa tästä tulevaisuuteen 1€:n osinkoa, niin miksi sen osakkeen kurssi muuttuisi pitkällä aikavälillä?
On siis väärä ajatus, että Saario tarkoittaisi tämän hetkistä osingonmaksuprosenttia vaan viesti on, että yrityksen on tehtävä tulosta, jotta se voi maksaa osinkoja. Tämä tehty tulos on ainoa perusta pitkällä aikavälillä yhtiön osakekurssille.
Otetaan esimerkiksi jokin hypeyhtiö, jolla on suuret visiot miten se muuttaa maailmaa. Tulevaisuuden kuvaajat on piirretty kiihtyvällä kasvulla tästä ikuisuuteen jne. Ultra-lyhyellä tähtäimellä (päivän sisällä) sen kurssikehityksen ainoa ajuri on lähinnä sattuma.
Viikkojen, kuukausien tai jopa vuoden (lyhyt tähtäin) sisällä vaikuttavat jo uutisvirta sekä sentimentti (yritystä, toimialaa ja yleisesti osakemarkkinaa kohtaan). Nykyinen liiketoiminta on edelleen lähinnä kuriositeetti.
Kun puhutaan useamman vuoden aikajänteestä aletaan monesti yhdistelemään nykytilannetta ja tulevaisuuden kasvua. (ts. Onko yritys noudattanut ennustettua kasvupolkua ja miltä sen tulevaisuus näyttää).
Jossain vaiheessa yritys sitten saavuttaa saturaatiopisteen, jossa sillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia kasvaa markkinaa nopeammin, joten se jakaa melkolailla kaiken tuloksensa osinkoina sijoittajille.
Saario ei siis viitannut tuohon viimeiseen ryhmään, vaan siihen etteivät kasvuyritysten nykyiset arvostustasot ole perusteltuja, jos ne eivät onnistu lunastamaan asetettuja odotuksia.
Jos ajattelee kasvuosuudellisia rahastoja niin kai niitä painaa tämän hetkinen sentimentti, jossa vakaat osinkoyhtiöt eivät ole haluttuja, vaan kaikki haluavat seksikästä kasvua, joka on tuottanut satumaisesti viimeiset 10 vuotta. Eivätköhän osinkosijoittaminen ja arvo-osakkeet palaa taas jollakin aikavälillä keskustelupöytiin.
Voikohan analyysipalveluiden ostamisesta päätellä yrityksen tulevasta kehityksestä mitään? Olisi helppo kuvitella, että seuranta ostetaan todennäköisemmin kun yrityksellä menee hyvin tai kun osaketta pidetään sisäisesti alihintaisena kuin päinvastoin (osake on kallis ja/tai firma on ajautumassa vaikeuksiin).
Onkohan tästä olemassa mitään tilastoa, voittavatko analyysin hiljattain ostaneet yritykset lähitulevaisuudessa indeksin? Lähiviikkoina varmasti, kun marginaaliostajia löytyy yhtäkkiä iso liuta, mutta luulisi tämän vaikutuksen poistuvan esim. 12 kk aikaväliä tarkastellessa.
Qleanairin tämänpäiväisestä Redeye-seurannasta tuli mieleen.
Onko kellään tietoa saisiko ainakin OP:lla vaaditun QI-asiakirjan jotenkin netin kautta hoidettua kuntoon. Jenkkikauppaan siis tämän asiakirjan ilmeisesri tarvitsee ja liittyy ymmärtääkseni johonkin veroasioihin. Olenko aivan hakoteillä?
OP:lla ei saa QI-asiakirjaa hoidettua netin kautta vaan vaatii konttorilla käynnin ja henkkareiden esittämisen. Joskus on saanut, mutta viimeisimmän kokemuksen mukaan ei.
Edit: Ja kyllä, tarvitsee tuon, että voi ostaa jenkkipörsseistä.
Kiitos @SirJarhawk ja @EskiMaisa vastauksista. Koitan nyt ensin varmaan sitten laittaa heille viestiä ja tiedustella miten nykyään toimii. Ja heillä passi jo skannattuna muun asiakkuuteni kautta, joten voisi kuvitella menevän etänäkin, mutta tiedä häntä sitten. Kummat ovat pankkien lakikiemurat välillä…
Pari kuukautta sitten tämä asian kanssa tuli OP:lla asioitua ja aloitin kyselyn verkkoviestillä, sain ohjeen varata aika (joka ei onnistunut) ja lopulta kävin pankissa. Myös takana pitkä (omistaja)asiakkuus, lainat yms., mutta ei vaikutusta. Selkeästi siis ei yhdenmukaista linjaa. Saattaa onnistua etänä skannatuilla asiakirjoilla tms., mutta oman kokemuksen mukaan pankki ei näitä hyväksynyt.
Helmikuussa 2021 meni ihan pelkällä viestillä:
Pyydän lisätä arvo-osuustililleni oikeuden kaupankäyntiin USA:n markkinoille.
Arvo-osuustilin numero: XXXXXXXXXXXXX
Hei.
Kiitos viestistäsi!
USA:n kaupankäynti on nyt aktivoitu ja QI-asiakirja lisätty säilytykseesi.
Ystävällisin terveisin
XXXX XXXX
OP Asiakaspalvelu
Ymmärtääkseni OST tilin käyttäminen käytännössä siirtää maksut tulevaisuuteen, jos inflaation nousu nostaa korot vaikkapa 4%, niin millainen vaikutus tällä voidaan olettaa olevan tuleviin veroihin ja muihin maksuihin mitä OST:lla on (itselläni ei ole OST tiliä, joten en tiedä kaikista siihen liittyvistä maksuista jos niitä ede on muita verojen lisäksi).
Jos ei muuta, niin miten inflaatio vaikuttaa verotukseen (veroprosenttiin)?
Pitäisi osata ennustaa inflaatiota, inflaation syitä, hallitus kokoonpanoa, maailman tilaa yms. Ei tämä ole mahdollista.
Pitkässä juoksussa pääomaveroon kohdistu mu varmasti nousupainetta mutta toisaalta omistava luokka on historiallisesti pitänyt aika hyvin omista intresseistään huolta.
OST:llä maksetaan kaupankäynnistä. Nordnetillä ei ole muita kuukausimaksuja OST:n pitämisestä, muista toimijoista en tiedä.
Rahaa OSTltä ulos ottaessa realisoituu veroja maksettavaksi, jos OST on plussalla. Koko nostettu summa ei kuitenkaan ole verotettavaa tuloa, vaan nosto on samassa suhteessa verotonta alkupääomaa ja verotettavaa arvonnousua kuin salkussa sillä hetkellä on.
Esim jos OST laitettu täyteen alkupääomaa eli 50t€ ja sen arvo on tuplannut niin että siellä on nyt 100t€, on nostosta vain 50% verotettavaa po-tuloa.
Tätä on hyvä verrata AOT osinkoihin, joista 85% on verotettavaa.
Hankintameno-olettamaa ei pääse OST kanssa hyödyntämään, eikä vuosittaisia max tonnin verottomia myyntejäkään tietääkseni. Näitä voi toki samalla hyödyntää AOT-puolella.
Ulkomaisten osakkeiden osingoista menee (maasta riippuen) erisuuruisia lähdeveroja, joita OST-sijoittaja ei saa takaisin.
Inflaatio syö rahan ostovoimaa, joten tonni tulevaisuudessa on vähemmän arvokas kuin tonni nyt.
Inflaatio vaikuttaa myös yritysten bisneksiin monella tapaa, mutta aihe on liian laaja tähän käsiteltäväksi, joskin tärkeä.
Ehkä olennaisin asia tässä verotuksessa ja inflaatiossa OST kanssa on verotuksen siirto. Kun verotus ei realisoidu osinkoja nauttiessa tai myyntivoitoista, jää koko tuo summa uudelleensijoitettavaksi. Verotus pitkän ajan päästä on nykyarvoltaan vähemmän kuin saman summan verottaminen aiemmin. Lopulta verojen jälkeen jää enemmän käteen, kun verojen maksaminen siirtyy myöhemmäksi ja sillä välillä korkoa korolle-vaikutus tehostuu.
Toki verotuskin voi matkan varrella muuttua, ja niin se on tuntunut muutaman vuoden välein tekevänkin.
Oisko kenelläkään vinkkejä mitä ohjelmistoja voisi käyttää apuna jos haluaisi opetella treidaamista tai ainakin TA:n hyödyntämistä jotta voisi ajoittaa fundasijotuksia paremmin. Oon miettinyt nordnetissä active traderia mutta onko muita hyviä työkaluja? mielellään ilmaisia
TradingView sisältää simuloidun tilin, jolla voi harjoitella kauppoja. Euroopan yms reaaliaikaisesta markkinadatasta pitää maksaa. En tiedä toimiiko tuo paper trading viivästetyllä datalla. Mahdollisuus myös palata historiassa taaksepäin ja lähteä sieltä uudelleen liikkeelle, mutta se ei taida toimia simuloidun kaupankäynnin kanssa.
Interactive Brokers (ja moni muukin välittäjä) tarjoaa myös paper trading -mahdollisuuden. Ei maksa muuta kuin tilin avaamisen vaivan. (Paitsi ehkä sen markkinadatan?)
Hienosti olen onnistunut tähän asti välttämään spinoff-osakkeiden oksennuksen omalle tilille, mutta nyt olisi tulossa vastaan kun Realty Incomen omistajille jaettaisiin spinoff-osakkeita.
K: kuinka verotuksessa tulkitaan uusia osakkeita?
Tulkitaanko uudet osakkeet tuloksi? Jos, niin miten hinta/voitto määräytyy?
Jos uusia osakkeita ei tulkita tuloksi, kuinka hankintahinnat alkuperäisellle ja uuden firman osakkeille määräytyvät?
Osittaisjakautuminen, josta ei tule veroseurauksia omistajalle. Vanhojen osakkeiden hankintahetki tulee jakautuneen yhtiön molempien uusien yhtiöiden hankintahetkeksi. Vanhojen osakkeiden hankintahinta jakatuu jollain suhteella uusille yhtiöille, niin että uusien yhtiöiden hankintahinnat yhdessä vastaa vanhojen osakkeiden hankintahintaa. Verottaja vahvistaa jakosuhteen ainakin kotimaisissa yrityksissä.
Toisen yhtiön osakkeiden jakaminen osinkona. Tästä tulee ainakin osinkoverot maksettavaksi, ja hankintahetkeksi tulee hetki jolloin osakkeet kilahtavat tilille. Varainsiirtovero saattaa tulla maksettavaksi, jos jakava yhtiö ei sitä hoida.
Näihin saattaa liittyä vielä käteisvastikkeita, jos tulee jotain jakojäännösasioita, että N vanhaa osaketta pitäisi olla että saa uusia, ja oma osakemäärä ei olekaan N:llä jaollinen.
Kannattaa tarkistaa jakautumiseen liittyvät hankintahinnan, hankintahetken ja verojen määräytyminen tapauskohtaisesti verottajan ohjeista.
Nuori 19v tarttis vähän apua veroasioiden kanssa. elikkäs: vanhempien toimesta minulle perustettu op-sijotusvakuutus noin 10vuotta sitten, salkkuun laitettu alunperin 15k euroa, ja se on tällä hetkellä tuottanut noin 11k eli arvo on noin 26k euroa. Tarkoitus olisi nostaa rahat pois ja laittaa ne ost-tilille nordnettiin jossa pääsisin itse sijoittamaan rahoja.
Oon menossa opiskelemaan tossa ens syksynä 5vuodeksi, rahoille ei ole mitään äkillistä tarvetta ja ajattelin ne siirtää ost-tilille. no. käytännössä “ikuisuudeksi”. Kuitenkin kun kiire ei ole niin 1.prioriteetti olisi tehdä tämä mahdollisimman verotehokkaasti, mikä olisi siis järkevin tapa tehdä näin?