kuluja tulee varmaan myös tilinpäätöksestä ja kirjanpidosta myös.
1 tykkäys
Tässä on sellanen juttu, että pankit antaa nihkeämmin lainaa firman nimissä olevaan kämppään kuin jos omistat sen henk. koht. Käytännössä jos haluat velkavipua olet rajoitettu uudiskohteiden velkaosuuksiin.
Voitot (em. ja muiden) vähennyksien jälkeen menee yhteisöverona juuri kuin kysyit.
Kaupnkäyntiplatalla ei niin väliä. Käytännössä sama prosessi kuin muuten, mutta pienellä lisäbyrokratialla höystettynä kun selvitellään kuka on firman puikoissa (todellinen edunsaaja ym.)
Kaupprekisterissä ei tartte olla toimialassa merkintää osakekaupankäynnistä. Se taitaa olla muutenkin nykypäivänä enemmän muodollisuus.
Muuten sulla näytti olevan pallo ihan hyvin hallussa ja @viljo vastailikin jo osaltaan kattavasti (y).
1 tykkäys
Minulla aikakin toiminut US-osakkeiden kanssa kaikki ihan sujuvasti. Sieltä tulee osingot noin päivän viiveellä ja pankki (HB, Nordea) ottanut Suomen osuuden myös verottajaa varten välistä. Kurssi on varmaan juuri sen maksupäivän kurssi. Tätä en ole tarkistanut.
Ongelmat eli liian suuret ennakonpidätykset ovat olleet toistaiseksi tanskalaisten osakkeiden kanssa. Ruotsi, Saksa ja USA ovat olleet tällä Suomen tasolla.
En ole vielä jaksanut vaivautua hakemaan Tanskasta ylimääräistä veroa takaisin, kun on aika pienistä summista kyse. Jos jollakulla on tästä kokemusta, niin olisi kiva kuulla, miten iso työ tämä on. Kerran vuodessa tehtävä vai joka kvartterilta erikseen?
1 tykkäys
Avoin kysymys:
Millaiseen kohteeseen sijoittaisit jos vaatimuksena olisi pörssiä matalampi volatiliteetti, mutta kuitenkin kohtuullinen, vaikkapa 3-4%, tuotto.
Tulin pähkäilleeksi tätä kysymystä kun tuli sukulaisten kanssa puhetta sijoittamisesta säästämisen muotona. Vastapuolella kumpusivat melko perinteikkäät arvot ja pelot säästöjen menettämisestä yms. Oma strategiani keinotella pienyhtiöiden hetkellisillä arvostuksilla ja arvailla seuraavaa käännettä yhtiöiden tilassa tuskin tulisi kysymykseen 
! Varmasti parempi sijoittaa arvojensa mukaisesti säästötilistä seuraavaan, kuin stressailla kymmenien heittelyiden kanssa.
Pohdintaa:
Vahnastaan hyvänä vaihtoehtona on varmaankin ollut jokin yhdistelmärahasto / -portfolio, jossa osa painosta osakkeilla ja osa painoista koroilla ja näin saadaan kokoonpanoon jopa pientä vastasyklisyyttä. Nykyään tämän rakentaminen sujuisi varmaan helpostikin myös ETF:ien kautta.
Ongelmana tässä on mun mielessä se, että korkorahastokomponentille on hyvässäkin skenaariossa lähitulevaisuudessa melko maltillinen upside, mutta jopa todennäköiseltä tuntuva downside. Saattaisin siksi itse pitää rahat mieluummin jopa käteisenä. Jotenkin rahan käteisenä pitäminen taas on vähän tyhmää (vaikka sillä saadaankin salkun volatiliteettia alas) jos ajattelee, että koko summa olisi kuitenkin tarkoitettu sijoitettavaksi - luulisi, että jostain sille saisi edes pientä korkoa.
Sitten ehkä jotkut suuret pörssiyhtiöt esimerkiksi Sampo, joka on sisäisesti hajautettu ja hallinnoitu, mutta toisi kuitenkin pörssikurssin volatiliteetista huolimatta tasaista kohtuullista kassavirtaa osingon muodossa. Varmaan tällaisia firmoja voisi löytyä muualtakin kuin finanssisektorilta niin saisi myös pientä sektorihajautusta. Hajatuksellä lähinnä vältettäisiin 2019 rallit, kun sektorin riskit heijastuivat ikävästi yhtiöön vaikka hommaa hoidettu johdon puolelta ihan mallikkaasti.
Isommilla pääomilla ehkä metsä- ja kiinteistösijoittaminen. Pienillä rahoilla käytännössä ainoa mahdollisuus sijoittaa kiinteistörahastoihin, mutta näillä rupeaa olemaan aika negatiivinen kaiku. Onko mahdottomuus löytää pragmaattisesti hoidettu kiinteistösijoitusyhtiö? Liiketilojen puolelta Citycon on mun mielessä tällainen. Ainakin pääkaupunkiseudulla Cityconilla on pelkästään ykköskohteita, joissa kyllä riittää väkeä vaikka miten megatrendit jylläisivät ja kaupunkirakenne muuttuisi. Pragmaattisena sijoittajana/säästäjänä olisin erittäin tyytyväinen Cityconin träkkiin portfolion hallinnassa. Miinuksena ehkä liikekiinteistöt ovat kuitenkin asteen verran volatilimpaa noin perusluonteeltaan kuin asuinkiinteistöt.
Tismalleen sama kokemus. Ei ongelmia. Ja Tanska oli niin vaikeaa, että päätin niistä luopua.
1 tykkäys
Joo noiden ylimääräisten verojen periminen on kyllä usein kohtalaisen työlästä ymmärtääkseni. Esimerkiksi omistajuuden todistaminen jota useimmiten vaaditaan menee yllättävän hankalaksi, kun osakkeet on hallintarekisteröity.
Tämä lienee sopivin ketju kysymykselleni. Mahdollisesti muitakin vähemmän kokeneita sijoittajia kiinnostaa.
Mikäli ei ei ole aikaa tai muutenkaan mahdollisuutta seurata jatkuvasti omien osakkeiden tilaa ja esimerkiksi tilinpäätöstiedotteen julkaisuaikaan ei pääse töistä irtautumaan, niin millä tavalla Stop Loss -toiminto olisi mielestänne järkevintä asettaa mahdollisten kurssiromahdusten varalle? Käytän esimerkkinä Vincitiä, jolle olin asettanut liukuvan stop loss -toiminnon nordnettiin 3% alle maksimihinnan. Jostain syystä Stop Loss ei tänään kuitenkaan toteutunut ja nyt Vincit näyttää tälle päivälle olevan -11,82% kirjoitushetkellä, toki kokonaistuotto vain -3,14% ostohetkestä. Lasketaanko tuo liukuva Stop Loss aina edellisen päivän päätöskurssista? Oliko tuo 3% alle maksimihinnan liian pieni, jotta se ei ehtinyt toteutua, kun lasku ollut tänään näin jyrkkä? Millaisia prosentteja itse käytätte näissä Stop Loss -toiminnoissa? Kiitos vinkeistä!
2 tykkäystä
Myynti ei todennäköisesti toteutunut siksi, että Stop lossia asettaessa asetetaan aktivointihinnan lisäksi hinta toimeksiannolle. Eli todennäköisesti sinulla on nyt pörssissä myyntitoimeksianto hintaan ~5.4€, joka ei luonnollisesti toteutunut koska tuohon hintaan ei käyty kauppaa sen jälkeen kun toimeksiantosi aktivoitui. Jos haluat varmistua, että Liukuva stop loss myös myy niin laita suuri arvo tuohon Hinta (% alle aktivointitason) kohtaan. Jos laitat tuohon vaikka 50% käy siis niin, että toimeksianto aktivoituu 5.4€ tasossa ja hinta myynnille olisi 2.7€ eli käytännössä se myisi suoraan laitaan heti.
3 tykkäystä
Kyl kyl, tämä ansiotulovero vs. yhteisövero tässä on kantavana ideana. Palkkaa elämiseen (lainat, ruoka, matkat) tarvitsen puolet liikevaihdosta, kuluja minulla ei palkan lisäksi oikein ole. Kirjanpitäjä on katsonut perääni muutaman tmi tilikauden ajan.
Eli OY toimii eläkepottina, josta toki aloitetaan heti maksimaalisten osinkojen (niin paljon kuin 8% verolla vuosittain irtoaa) lypsäminen.
Vielä kysymyksiä:
-
Kuvitellaan, että olen sijoittanut firman kautta vuodessa 10.000 euroa arvopapereihin, ja näiden arvo on noussut vuodessa 15.000 euroon. Näin tämä on kasvattanut firman tasetta 5000 eurolla (yhteensä 15.000 eurolla), ja tämän vuoksi pystyn ottamaan hieman enemmän osinkoina ulos firmasta.
-Tästä sijoitetusta 10.000 eurosta joudun maksamaan yhteisöveron, mutta miten tätä tasetta kasvattanutta 5000 euroa kohdellaan? Niin kauan kun se on arvopapereissa, eikä myyntivoittoa synny, veroa ei tarvitse maksaa?
-Entä osinkojen verotus. Maksetaanko osingoista yhteisövero vai pääomavero? Jos tuosta ensin pidätetään pääomavero, ja tämän jälkeen tuloksesta yhteisövero, tarkoittaisi se tuplaverotusta. -
lee2sos jo tästä mainitsi, eli yrityksen velansaanti kämppiin on hankalampaa. Ja korkea korkoisempaa. Lainaa kyllä saa, ainakin siinä vaiheessa kun yrityksellä on tasetta.
-Kuvitteellisessa tilanteessa lainaa on saatu. Ovatko lainan kulut ja korot vähennyskelpoisia tuloksesta? Entä koko lyhennys? Sehän söisi tulosta iloisesti, eikä korkeampi korkokaan niin häiritsisi.
Asunnot tuntuvat hyvältä firman taseen kasvattamisen kannalta. Eikö jengi ole niitä firmoilleen hankkinut?
Kiitos tulleista ja tulevista vastauksista.
Kannattaa perehtyä asioihin ennen kuin alat hommiin. OY hommissa on sinulle selvästi vieraita elementtäjä, nimittäin:
- osakkeiden arvo taseessa ei kasva, vaan ovat siellä hankintahinnalla
- voitto realisoituu taseeseen vain myynnillä, eli verotkin
- tappiot taasen realisoituu myymättäkin arvonalentumisena per vuoden viimeinen päivä.
Tarkoittanet tämän oy:si omistamistasi arvopapereista saamia osinkoja. Yrityksellä ei ole mitään pääomaveroa. Nyt jopa tämän vuoden alusta verotus oy:llä yksinkertaistui ja parani, kun luovuttiin kaksijakoisesta EVL/TVL verotuksesta, se oli sairas kommunistinen jäänne.
Suomeksi: yritys maksaa saman yhteisöveron kaikesta syntyvästä tuloksesta, sama miten se syntyi.
juu, mutta ei kannata harhaluulla taseesta sen kummempia, reaalivakuus on se millä merkitystä.
viittaan yo. kirjoittamaani: tottakai on, kaikki yrityksen kulut pienentävät tulosta. Lyhennys ei ole kulu. Kuitenkin, sijoittajan, olipa henkilö tai yhteisö, kannattaa aina suosia max. taloyhtiölainoja, kunhan niiden lyhennyksiä ei taloyhtiössä rahastoida, mikä onneksi harvoin tehdään. Tällöin taloyhtiön lainasta maksettava rahoitusvastike, joka siis koostuu lähes kokonaan lyhennyksistä, on sijoittajalle täysmääräisesti vähennyskelpoista kulua.
Olen, kohta 20 vuotta, 2 nroinen määrä. Nyt on huono aika lähteä näihin, laitoin muutaman jo myyntiinkin. Tärkeintä, sama kuin metsän suhteen: huonolla ostohinnalla voit pilata tuoton 10 vuosiksi.
1 tykkäys
Tätä tarkennan vielä sen verran, että osakkeet ovat taseessa hankintahinnnalla tai markkina-arvolla sen mukaan kumpi on alempi. Eli arvo tasessa ei voi kasvaa, mutta voi laskea. Tätä @polo6 lienee tarkoittikin lauseella “tappiot taasen realisoituu myymättäkin arvonalentumisena”.
1 tykkäys
tismalleen tuota. Mutta, jos en väärin muista, niin ne on taseessa (yleensä, ainakin omissa firmoissani) omat rivinsä: alkuperäinen hankintahinta, ja sitten mikä tarkka nimike nyt olikaan: arvopapereiden arvonalentuminen.
Kiitos vastauksista. Sen takia täällä kysellään, että epäselvää on!
OY on pyörinyt jo muutaman kuukauden, ensimmäinen tilikausi päättyi vuodenvaihteeseen. Eli turha katsella peruutuspeiliin. Palkkaa en maksanut, tilinpäätös tekemättä, rahat makaamassa tilillä. 
En halunnut niitä ansiotuloihin, koska en rahoja nyt tarvitse. Vuodenvaihde oli niin hektinen ja hieno, ettei yritysasioita tai töitä jaksanut tehdä.
En ole täysin samaa mieltä tuosta asuntosijoittamisesta vain yhtiölainalla, ainakin mitä yksityishenkilönä tehtyihin sijoituksiin tulee. Mutta se on toinen keskustelu.
Yhtiön kautta siis ensin uudiskohteisiin kiinni omalla pääomalla. Ymmärrän tilanteen asuntomarkkinoilla olevan hyvin erilainen kuin vaikka 20v sitten. Itse olin silloin ala-asteella, joten sijoitustoiminta oli silloin pienellä liekillä. Olen vielä nuori, joten aika on vaurastumisessa puolellani, vaikka tässä kiinteistöjen arvo dippaisikin.
Luulen, että et nyt puhu samasta asiasta, kuin mitä ohjeistin sinulle…
Juu, mutta tarkoitan hankintahinnan olevan se keskeinen tekijä, saatko 1-2% vai 5% tuottoa sijoitetulle pääomalle.
1 tykkäys
Vai ääretöntä sijoitetun oman pääoman ollessa 0. 
Mutta kuten sanoin, se on toinen keskustelu. Kiitos kontribuutiosta.
huom. kirjoitin nimenomaan “sijoitetulle pääomalle.”
mikä on vissisti eri kuin “sijoitettu oma pääoma”.
1 tykkäys
Omistan pienen erän Smith DS (SMDS) yritystä, joka tekee pakkausmateriaaleja ja paketointia/paketteja mm. Amazonille. Yhtiö on investoinnut käsitykseni mukaan voimakkaasti viime vuosina mutta osakekurssi on ollut laskusuunnassa viimeiset kuujaudet. Ajattelin alkuviikosta että käänne parempaan on tapahtumassa kurssin osalta ja tämän päivän lasku on vaan yleistä markkina negaa.
Huomasin nyt kuitenkin ilmoituksen osakkeen omistajille ja en ymmärrä mitä block listing tarkoittaa. Haetaanko tällä lisää rahoitusta?
Miten suhtautuisitte näihin uutisiin. Onko hyvä mahdollisuus ostaa lisää (uskon tähän firmaan oman aiemman perehtymisen perusteella) vai tietääkö tämä huonoa kurssikehitykselle pidemmällä ajanjaksolla?
Edit:
Voiko tämä block listing tarkoittaa block trade tilannetta?
Ilmoitus on tässä:
DS Smith Plc
(the “Company”)
Application has been made to The UK Listing Authority and The London Stock Exchange for a block listing totalling 3,500,000 Ordinary shares of 10p each to be issued under the Sharesave Plan and to trade on The London Stock Exchange. These are expected to be admitted to The Official List for trading on 11 February 2020. The shares shall rank equally with the existing issued shares of the Company.
Käsittäisin tuon perusteella, että tälle on suomenkielinenkin vastine, so. blokkikauppa. Joku, jolla on päivittäiseen vaihtoon nähden SUURI määrä (5-N x päivittäinen vaihto), tuo blokkina tarjolle koko potin sen sijaan, että laitaan heittää pienet määrät kerrallaan ja kurssi laskee.
Muutamista firmoista minulle on soiteltu takavuosina mm. Nordeasta, on ollut ostohalukkaita ryöstöhinnalla, ja toisaalta olen joskus heittänyt omiani myyntiin osana isompaa blokkia.
No mitä johtopäätöstä tuosta sinun housuissa tekisi? Puntti tutajamaan!
ISO omistaja haluaa irti tästä! Hää tietää jotain, mitä ei sinulle ole kerrottu.
Noh, ehkä ei, ehkä joo.
Tsemppiä! 
3 tykkäystä
Kiitos vastauksesta @polo6
Tästähän tulee mielenkiintoinen viikonloppu ja onneksi huomasin tämän vasta kun pörssin ovet ovat jo kiinni niin en tee mitään hätiköityä. Sen verran tarkistin nyt, että tämän ilmoituksen jälkeen oli useampikin isompi myynti listalla 
Täytynee lukea tilinpäätöstiedot uudestaan ja yrittää kaivaa Googlesta vähän lisää tietoa. Tuskin löydän sitä tietoa mitä tuo osapuoli tietää ja minä en. Mutta ehkä se on jotain sellaista mikä on ollut tiedossa jo kauemmin ja kaikki muut sen tietävät ja minä en. Kurssikehitys on ollut laskeva muutaman kuukauden. Itse ajattelin että investoinnit eivät vielä ole maksaneet itseään takaisin. Hmm… Vai pitäisiköhän miettiä olisiko jollain isolla instituutiolla jotain Brexit mietteitä 
1 tykkäys