LME.com löytyy metallit
2 tykkäystä
Sijoituspoliittinen kysymys: Joissain Euroopan maissa (NL,UK,ES) ovat yleisiä ns. Divident Reinvestment ohjelmat. Tällöin osakkeen omistaja voi päättää osingon jaon yhteydessä ottaako osingot rahana, vai jättääkö ne yritykseen ja vastaanottaa korvauksena uusia osakkeita.
Ajatuksena tuo on mielestäni aivan loistava, koska pääsee itse päättämään itselle sillä hetkellä optimaalisemman vaihtoehdon. Reinvestment optiollahan välttää siinä kohtaa verojen maksun. Toisaalta tykkään kyllä todella paljon mahdollisuudesta osinkoihin, eli mieluummin sijoittaisin tällä tavalla toimivaan yritykseen kuin yritykseen, joka ei jaa osinkoja koskaan.
Salliiko Suomen verolainsäädäntö / muu lainsäädäntö tuon ja voisiko sama käytänne olla käytössä myös kotimaisilla osakkeilla?
2 tykkäystä
Käyttääkö kukaan noita taittuvanäyttöisiä puhelimia TA:n tekemiseen? Siis liikkeellä ollessaan tai muuten vaan jos ei ole tietokonetta saatavilla. Toimiiko? Entäs muuten kokemukset kyseisistä puhelimista, toimiiko?
Tuntuu sille, että minun tapani sijoittaa vaatii paljon artikkeleiden yms lukemista ja TA:n kanssa turaamista. Nykyisen puhelimen 6.8" ei oikein riitä siihen. Eikä jaksaisi tablettia tai läppäriä alkaa koko ajan kantamaan mukana, koska jätän sen kuitenkin humalapäissäni johonkin baarin narikkaan tjsp.
2 tykkäystä
Ehkä kannattaa miettiä omaa tapaansa sijoittaa, jos humalapäissään vääntää baarissa TA:ta. Tulee aika varmasti halvemmaksi kuin puhelimen vaihtaminen.
13 tykkäystä
Ei ehkä, kyllä minä olen tänä vuonna plussalla 
Lähinnä se, että ylimääräisen laitteen mukana raahaaminen on aika iso elämänmuutos. Se saattaa jäädä vaikka mihin, ihan selvinpäinkin. Kännykkä ei jää, se lähtee aina matkaan. Olen siis aika paljon liikkeessä, joten joku toimiva mobiiliratkaisu olisi kiva löytää.
Mietityttää eniten noissa foldeissa se, että riittääkö kuitenkaan isomman näytön koko.
1 tykkäys
Eikös tämä edelleen mene niin, että Norja pitää siis tuon 25 % lähdeveroa 15 % sijaan. Norjan verottajaan pitää siis olla yhteydessä, että saa omansa pois.
2 tykkäystä
Osaatko tai osaako joku kertoa oikean ajankohdan, koska tuonne Norjan veroviranomaiseen pitää olla yhteydessä vuoden 2022 norjalaisten osinkojen osalta? Tänä vuonna? Ensi vuonnako?
Lisäys:
Norjan verotuksen osalta löytyi tietoa:
1 tykkäys
Sen jälkeen voinee olla yhteydessä kun rahat osingoista on tilille ilmestyneet.
1 tykkäys
Voi hakea päätöksen ennakkoon.
Alla oleva linkki oli täällä jossain ketjussa, mutta en vielä ole itse kerennyt tekemään hakemusta. Ensiviikolla pitää tehdä. Ilmeiseti yksityishenkilön ja firman kohdalla jotain eroja.
1 tykkäys
Anteeksi mahdollinen tyhmä kysymys, mutta ajattelin että tämä on oikea ketju.
Neles on tippunut tänään -16%. Eilen oli yhtiökokous ja tänään irtosi 0,27e suuruinen osinko.
Yhtiön lisävarojen jaossa (2e/osake) kuitenkin mainitaan irtoamispäiväksi (täsmäytyspäivä) kuitenkin vasta huominen 24.3.
Onko tänään mahdollista siis vielä saada tuo ylimääräinen osinko?
1 tykkäys
Oheisessa artikkelissa on avattu osingon irtoamista ja maksamista.
" Kuka on oikeutettu osinkoon?
Osinkoon on oikeutettu yhtiön osakkeita omistava henkilö, joka on osakkeen omistajana osingon irtoamista edeltävänä päivänä, yleensä siis yhtiökokouspäivänä, sillä seuraavana päivänä osinko ns. irtoaa. Siitä kolme päivää eteenpäin on täsmäytyspäivä, sillä osakerekisterin päivittymiseen menee kolme päivää. Tärkeintä on siis ostaa irtoamispäivää edellisenä päivänä osaketta, mikäli haluaa osingon arvo-osuustilille.
Itse osingonmaksupäivä seuraa yleensä reilu viikkoa kokouksen jälkeen, jolloin rahat näkyvät tilillä. Käytännössä pitkäjänteisen omistajan ei tarvitse päätä vaivata liikaa irtoamispäivällä, sillä osingot tulevat automaattisesti valmiiksi verotettuina tilille."
@Sijoittaja-alokas , onko enemmän “kysy ja vastaa”-ketjun asiaa?
3 tykkäystä
Irtoamispäivä ei ole sama kuin täsmäytyspäivä. Tässä vielä aiemmin Neles ketjussa jaettu twiitti eiliseltä, jossa asia summattu. Kurssista siis irtosi tänään normiosingon lisäksi 2€ edestä lisäosinkoa ja pääomanpalautusta.
2 tykkäystä
Irtoamispäivä on eri asia kuin täsmäytyspäivä. Osingon kohdalla irtoamispäivä on oleellinen, silloin jos ostaa, ei ole enää oikeutettu osinkoon. Pitää siis ostaa jo edellisenä päivänä, joka on puolestaan yhtiökokouspäivä. Irtoamispäivä on aina yhtiökokousta seuraava päivä.
Tänään jos ostaa, et ole oikeutettu osinkoon.
Ja sitten ihan vaan vinkki: ei ole yleensä järkeä ostaa osaketta pari päivää ennen osingon irtoamista. Et tienaa siinä mitään muuta kuin varmat verotappiot. Ostaisin vasta irtoamisen jälkeen.
1 tykkäys
Kiitos. Näin olen ymmärtänytkin. Tässä minua hämäsi tuo täsmäytyspäivä.
Tämä foorumi on kyllä erittäin avulias 
2 tykkäystä
Onkohan mistään mahdollista ostaa Venäjän pörssin bear-sertifikaatteja? 
Kysy Anonymousilta. Varmaan löytyy Venäjän sertifikaattia joka lähtöön:
Sen verran liittyy aiheeseen, että en usko pörssin aukevan Venäjällä tänäänkään.
4 tykkäystä
Tuo on totta vain osittain. Perinteisesti tuo on ollut vakiintunut tapa, kun osinkoja on jaettu kerran vuodessa keväisin. Ideana on ollut maksaa osingot mahdollisimman nopeasti yrityksen saatua sille luvan yhtiökokoukselta, mutta mitään velvoitetta siihen ei ole ja siitä voidaan poiketa. Esim 2020 keväällä näin toimittiin.
Toinen poikkeus on tapaus, jossa yritys jakaa osinkoja useammin kuin kerran vuodessa. Esimerkiksi Harvia ei järjestä uutta yhtiökokousta syksyllä ennen toista osinkoa. Eikä Cibus järjestä yhtiökokouksia kerran kuussa.
1 tykkäys
Hei! Olisi kysymys osakkeiden myynnistä. Minulla on noin 4000 kpl yrityksen osakkeita, jotka olisin myymässä pois. Näiden arvo on noin 31 e kpl. Kannattaako minun siis tehdä myyntitoimeksianto noista kaikista kerralla, vai myydä esimerkiksi viikon välein vaikka 1000 kpl erissä. Mietin lähinnä mikä olisi kustannuksiltaan paras tapa myydä. Osakkeet ovat Nordnetin arvo-osuustilillä. Entä kannattaako rajahinnaksi laittaa hieman korkeampi summa kuin mikä on hetken hinta? Vaikuttaako osakkeen normaali päivävaihto siihen, millä tapaa (eli erissä vai kerralla) kannattaa myydä? Tässä osakkeessa päivävaihto pyörinyt kai jossain 100 t paikkeilla, vähän riippuen päivästä. Joskin olen katsellut vain muutamia päiviä tässä lähiaikoina. Ja tähän vielä lisäten, vaikka ei nyt tähän kyseiseen asiaan liitykään, niin miten olisi, jos osake on erittäin vähän liikkuva? Vaikuttaako tämä tapaan myydä? Tuli mieleen, kun kerran ostin pienen määrän ilmeisen pienivaihtoista osaketta ja kurssi hyppäsi kait siitä useita prosentteja ylös.
Verohommat tuossa selvittelin jo asianosaisen kanssa, eli ne ovat sentään selviä.
En ole juuri osakkeita myynyt, jos ei oteta ihan pieniä summia lukuun, ja nyt mietityttää miten homma olisi paras tehdä. Kiitoksia etukäteen!
Toi nyt vähän riippuu.
- Onko myyntitoimeksiannossa kiinteä kulu? Jos on niin 3:ssa erässä myynnissä kolminkertaistaa kulun
- Mikä on osakkeen spread (myynti ja ostohinnan ero)?
- Paljonko tarjontaa osto ja myynti laidoissa?
- Toimeksiannon hintaa voi muuttaa yleensä kuiluitta. Eli jos tuntuu ettei mene johonkin hintaan niin voi laskea tarjousta.
Pistä nyt kuva Nordnetin kautta osto ja myyntitarjouksista niin katsotaan. Alla esimerkkinä QT:n osto ja myyntilaidoista. Spreadihän tossa on pieni vain 0.34% (117,4 / 117)
Annetaanko muualla maailmalla tulosvaroituksia suomalaiseen tapaan ja mistä näitä voisi seurata esim. Jenkkiyhtiöiden osalta?