Perintöä ajatellen kuolinpesän nettovarallisuus on sen varojen ja velkojen välinen erotus. Kertyneet velat ovat miinusta ja (osake)varallisuus plussaa. Tässä mielessä tienattu raha on se mikä kasvattaa nettovarallisuutta ja rahan käyttäminen velkojen lyhentämiseen tai osakkeiden ostoon ei sitä muuta. Osakkeet sinänsä ovat todennäköisesti saajalleen mieluinen perintö, koska ne ovat helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta eivätkä ne sido omistajaansa mihinkään. Tavaraan ja syrjäisellä seudulla olevaan kiinteistöomaisuuteen liittyy kuitenkin säilytys- ja muita kuluja.
Verotus suosii velkojen takaisinmaksua, koska osakkeista saaduista osinkotuloista ja myyntivoitoista pitää maksaa verot, mutta luottokorttivelkojen ja joustoluottojen korkoja ei voi vähentää verotuksessa, ellei näitä tulkita tulonhankkimisvelaksi. Kulutusluotoissa on usein korkeat korot, joten on epätodennäköistä että osakesijoitus tuottaisi enemmän kuin varma korkea korkomeno. Osakkeisiin liittyy riskejä arvonmuutoksista ja maksettujen osinkojen vaihtelusta.
Ehkä hyödyllisintä on pohtia mitkä tilanteet omassa taloudessa on johtaneet luottokorttivelkojen ja joustoluottojen käyttöön. Voisiko kuvio toistua velkojen lyhentämisen jälkeen, kun tulee fiilis että tässähän on taas luoton nostovaraa? Siinä mielessä “suu säkkiä myöten” eläminen voi monille olla se tapa millä nettovarallisuus kertyy, kun kuukausittain rahaa ohjautuu automaattisesti rahastoon eikä se jää kiusaamaan tilille. Talous on vähintään yhtä paljon psykologiaa kuin matematiikkaa.
En näe mitään hyötyä kerätä puskuri käteistä tilille jos on luottokorttivelkaa. Luottokortissa on samalla tavalla puskuria limiittiin asti ja mitä enemmän sitä velkaa lyhentää sitä enemmän sitä limiittiä on.
Muuta eroa näillä ei ole kun korkeat juoksevat korot ja kulut.
Erinomainen täsmennys! Minusta tuo puskuritilin avaaminen on tärkeää ja järkevää siksi, että pääsee siitä luottokortin käytöstä tapana eroon. Tietyllä tavalla katkaistaan paha tapa ennenkuin se voidaan ottaa turvallisesti taloudenhallinnan työkaluksi.
Lisäksi ainakin minusta puskuritili tuo selkänojaa, vaikka mikä tahansa maksuvara (vaikka se luottokortti) tuo saman vaikutuksen.
Toki itse taidan olla hieman keskimääräistä turvallisuushakuisempi henkilökohtaisen talouden suhteen.
Fed ei vastaa kysymykseen, milloin korkoja on nostettu riittävästi [tällä erää - onko inflaatio kohta tavoiteuralla],
Futures markets continue to predict that the Fed will begin cutting in late March. The recent jobs data, however, provides grist for virtually every view of the economy.
Jos haaveilee tulevaisuudessa muutosta ulkomaille, mitä tulee sijoittamisessa ottaa huomioon? Eli saako sijoituksia kuinka helposti siirreltyä? Pitääkö maksaa jotain veroja jne.?
Pahoittelut aika laaja kysymys, mutta jos vaikka viiden vuoden päästä olisi lähdössä niin ehtiihän sitä rahaa jo jäädä jemmaan…
Tuo on tosiaan aika laaja kysymys, mutta muutama käytännön vinkki näin pariin otteeseen ulkomailla asuneena:
Tarkista ensin potentiaalisen kohdemaan ja Suomen välinen verosopimus ja muut vastaavat järjestelyt, sillä tämä määrää aika paljon mitä verotetaan ja missä. Esim. Pohjoismaiden välillä byrokratia ja käytännöt ovat monella tapaa helpompia.
Verovelvollisuus Suomeen ei osittain (eikä myöskään tulojen ilmoitusvelvollisuus) ulkomaille muutossa aina raukea eli selvitä myös tämän suhteen mitä pitää tehdä Suomeen.
Mikäli muutat Yhdysvaltoihin (saattaa päteä myös muihin maihin), hankaloituu Suomessa pankkien kanssa asiointi merkittävästi. En muista tälle tarkempaa syytä, mutta ainakin vielä joitain vuosia sitten yksityishenkilö saattoi joutua realisoimaan sijoituksiaan Suomesta tms kun pankkisi saa selville, että muutit jenkkeihin.
Verottajalla oli muistaakseni aikanaan ulkomaan verotukseen liittyvä puhelinnumerokin eli jos tällainen on vielä olemassa, kannattaa sinnekin olla ennen muuttoa yhteydessä.
Käytännön vinkkinä jos haluaa tehdä elämästään yksinkertaista, niin kannattaa ennen muuttoa laittaa sijoitukset sellaisiksi ettei esim. saa osinkoja eikä realisoi ulkomailla asumisen aikana sijoituksia Suomessa (jos aiot siis palata). Aika monessa maassa tällöin ei tarvitse mitään ilmoitella.
Jos muuttaa pysyvästi, säästöjä on paljon, eikä mitään halua realisoida niin silloin varmaankin jonkinlainen sijoitusyhtiö saattaisi olla paras ratkaisu, mutta tämä on jo sen verran monimutkainen kokonaisuus että en osaa siinä neuvoa.
Myin yhtä suomalaista osaketta useamman kymmenen kappaletta. Huomasin toimeksiannon tiedoista, että osa osakkeista noin 60 prosenttia ehti mennä ekaksi kaupauksi kunnes osakkeen hinta laski hieman. Loppuosa meni lopulta myöhemmin kaupauksi, mutta jäin pohtimaan tätä osittaista kauppaa.
Mitä tapahtuu toimeksiannossa, jossa vain osa osakkeista löytää ostajan? Tarvitseeko jokainen osake menne kaupauksi vai toteutetaanko vain se määrä mitä menee kaupaksi? Onko sama asia ostaessa? Olen varmaan sitten ostanut niin pieniä määriä, että aina on joko toteutunut kaikki tai ei mitään.
Ainakin kaupankäyntikulujen takia tämä kiinnostaa.
Normaalissa toimeksiannossa toteutetaan se määrä, mitä menee kaupaksi. Useat osakevälittäjät tarjoavat myös hieman hienostuneempia toimeksiantotyyppejä, esim. fill-or-kill: joko löytyy koko osakepotille vastapuoli kaupanteossa tai sitten toimeksianto mitätöityy ilman kauppoja.
Kulujen kannalta yleensä systeemi on se että saman päivän aikana tapahtuvat kaupat samasta toimeksiannosta menevät yhdellä kululla. Voi tietty riippua välittäjästä. Jos nostat myytävää kappalemäärää osittain toteutuneessa kaupassa niin tällöin menee myös uusi kulu. Hintaa voi muokata ainakin Nordnetissä jos osa näyttää jäävän roikkumaan kun kurssi karkaa. Jos perut vajaan toimeksiannon niin kulut menevät silti koska osa toteutui. Jos perut toimeksiannon josta ei ikinä mennyt yhtään osaketta kaupaksi (tai tullut ostettua) tällöin kuluja ei myöskään mene.
OP:n OST-puolella kun on nyt tullut harrastettua tavoista poiketen “treidaamista” niin alun maksuttoman kaupankäyntikuluttoman kuukauden jälkeen huomasin ettei täkyjen asettaminen olekaan niin helppoa. Jos omasta erästä esim. ainoastaan 1 kpl tulee myydyksi tai ostetuksi haluamallani hinnalla, niin tällöin kaupankäyntikulu voi viedä veivauksen jopa miinukselle. Näin sattumoisin kävi Goforen kanssa jossa oli tarkoitus myydä 70kpl erä pienellä voitolla lyhyen pidon jälkeen, mutta kaupaksi kävi ainoastaan 1 lappu.
En nyt oikein keksi tuohon mitään lääkettä. Varsinkin illemmalla ei tuota veivausta uskalla samalla tavoin tehdä enää. Oliko tämä hyvin alkaneen “treidauksen” loppu ja paluu takaisin holdari-harriksi.
Lääke on käydä kauppaa firmoilla joiden vaihto on isompaa.
Tuolla on kuitenkin pelureita jotka eivät maksa “tuulipukujen” tasoisia välityskuluja ja tietävät että jos 70 lapun pinostasi ostaa yhden, todennäköisesti ne loput saa vähän halvemmalla koska välityskulut pakottavat tunaamaan hintaa ennen kuin päivä päättyy
Jos yrityksellä on kolme osakesarjaa vaikka: ccld, ccldp ja ccldo ja markkina arvot ovat vaikka ccld 20m ccldp 40m ccldo 40m ja kun yritys lakkauttaa noiden kahden jälkimmäisen osingon maksun ja nuo kaksi romahtaa 50%, niin eikö silloin tuon äänivaltaisen osakkeen kurssi pitäisi nousta ja olisi sitä kautta arvokkaampi?
Olettaen että mitään ei tapahdu taloudellisesti yrityksessä, muuta kuin vähemmän rahaa ulos kassasta.
SSAB putoaa OMXH25-indeksistä ja Mandatum tulee siihen tilalle. Muutos astuu voimaan 1.2.2024.
1a) Tarkoittaako tämä sitä, että indeksi alkaa myydä ja ostaa osakkeita juuri tuona päivänä?
1b) Tapahtuuko myynti pikkuhiljaa vaiko kertarykäisyllä?
2. Löytyykö jostain tietoa, että paljonko indeksissä on lukumäärällisesti näitä osakkeita?
En osaa antaa tarkkaa vastausta siihen, mitä kysymyksilläsi ymmärrän sinun ajavan takaa, mutta tarkennan kuitenkin: Indeksi ei osta eikä myy osakkeita. Indeksi vain kuvaa tietyllä tavalla rajattua (listautumispaikka, yhtiön koko ym.) yhtiöiden ja niiden osakekantojen joukkoa.
Indeksiin kuuluvia osakkeita alkavat esittämässäsi tilanteessa ostaa ja myydä esimerkiksi indeksirahastot, jotka muuttavat portfolionsa sisältöä vastaamaan muuttunutta indeksin sisältöä. Myös aktiiviset rahastot voivat esim. myydä salkustaan yhtiötä, joka putoaa pörssiarvonsa puolesta pienyhtiöiden kastiin, jos rahaston säännöt kieltävät pienyhtiöiden omistamisen.
