Normaalissa toimeksiannossa toteutetaan se määrä, mitä menee kaupaksi. Useat osakevälittäjät tarjoavat myös hieman hienostuneempia toimeksiantotyyppejä, esim. fill-or-kill: joko löytyy koko osakepotille vastapuoli kaupanteossa tai sitten toimeksianto mitätöityy ilman kauppoja.
3 tykkäystä
Kulujen kannalta yleensä systeemi on se että saman päivän aikana tapahtuvat kaupat samasta toimeksiannosta menevät yhdellä kululla. Voi tietty riippua välittäjästä. Jos nostat myytävää kappalemäärää osittain toteutuneessa kaupassa niin tällöin menee myös uusi kulu. Hintaa voi muokata ainakin Nordnetissä jos osa näyttää jäävän roikkumaan kun kurssi karkaa. Jos perut vajaan toimeksiannon niin kulut menevät silti koska osa toteutui. Jos perut toimeksiannon josta ei ikinä mennyt yhtään osaketta kaupaksi (tai tullut ostettua) tällöin kuluja ei myöskään mene.
2 tykkäystä
OP:n OST-puolella kun on nyt tullut harrastettua tavoista poiketen “treidaamista” niin alun maksuttoman kaupankäyntikuluttoman kuukauden jälkeen huomasin ettei täkyjen asettaminen olekaan niin helppoa. Jos omasta erästä esim. ainoastaan 1 kpl tulee myydyksi tai ostetuksi haluamallani hinnalla, niin tällöin kaupankäyntikulu voi viedä veivauksen jopa miinukselle. Näin sattumoisin kävi Goforen kanssa jossa oli tarkoitus myydä 70kpl erä pienellä voitolla lyhyen pidon jälkeen, mutta kaupaksi kävi ainoastaan 1 lappu.
En nyt oikein keksi tuohon mitään lääkettä. Varsinkin illemmalla ei tuota veivausta uskalla samalla tavoin tehdä enää. Oliko tämä hyvin alkaneen “treidauksen” loppu ja paluu takaisin holdari-harriksi.
Lääke on käydä kauppaa firmoilla joiden vaihto on isompaa.
Tuolla on kuitenkin pelureita jotka eivät maksa “tuulipukujen” tasoisia välityskuluja ja tietävät että jos 70 lapun pinostasi ostaa yhden, todennäköisesti ne loput saa vähän halvemmalla koska välityskulut pakottavat tunaamaan hintaa ennen kuin päivä päättyy 
6 tykkäystä
Jos yrityksellä on kolme osakesarjaa vaikka: ccld, ccldp ja ccldo ja markkina arvot ovat vaikka ccld 20m ccldp 40m ccldo 40m ja kun yritys lakkauttaa noiden kahden jälkimmäisen osingon maksun ja nuo kaksi romahtaa 50%, niin eikö silloin tuon äänivaltaisen osakkeen kurssi pitäisi nousta ja olisi sitä kautta arvokkaampi?
Olettaen että mitään ei tapahdu taloudellisesti yrityksessä, muuta kuin vähemmän rahaa ulos kassasta.
Aihe kiinnostaa kovasti. Vinkkejä mistä saada käyttöön kohtuuhinnalla osakescreener seulontaa varten?
https://www.marketscreener.com/ olen itse käyttänyt. Perus ilmaisversiota. Maksamalla saa kai lisää.
1 tykkäys
SSAB putoaa OMXH25-indeksistä ja Mandatum tulee siihen tilalle. Muutos astuu voimaan 1.2.2024.
1a) Tarkoittaako tämä sitä, että indeksi alkaa myydä ja ostaa osakkeita juuri tuona päivänä?
1b) Tapahtuuko myynti pikkuhiljaa vaiko kertarykäisyllä?
2. Löytyykö jostain tietoa, että paljonko indeksissä on lukumäärällisesti näitä osakkeita?
En osaa antaa tarkkaa vastausta siihen, mitä kysymyksilläsi ymmärrän sinun ajavan takaa, mutta tarkennan kuitenkin: Indeksi ei osta eikä myy osakkeita. Indeksi vain kuvaa tietyllä tavalla rajattua (listautumispaikka, yhtiön koko ym.) yhtiöiden ja niiden osakekantojen joukkoa.
Indeksiin kuuluvia osakkeita alkavat esittämässäsi tilanteessa ostaa ja myydä esimerkiksi indeksirahastot, jotka muuttavat portfolionsa sisältöä vastaamaan muuttunutta indeksin sisältöä. Myös aktiiviset rahastot voivat esim. myydä salkustaan yhtiötä, joka putoaa pörssiarvonsa puolesta pienyhtiöiden kastiin, jos rahaston säännöt kieltävät pienyhtiöiden omistamisen.
3 tykkäystä
Q2 2024 Report
SUPERMICRO ANNOUNCES SECOND QUARTER FISCAL YEAR 2024 FINANCIAL RESULTS
Mihin tämä perustuu, että esim. SMCI julkaisu juuri Q2 tulokset? Onko tässä maiden ja yhtiöiden välillä eroja miten kvartaalit menee?
Yhtiöt voivat itse määritellä tilikautensa (fiscal year). Sen ei tarvitse olla sama kuin kalenterivuosi, vaikka se useilla yhtiöillä näin onkin.
Esimerkiksi Suomessakin Puuilolla on tilikausi 1.2.-31.1.Duell muistaakseni 1.9 -31.8. jne
Luulin ymmärtäneeni osingon maksun perusteet, mutta en sitten kuitenkaan. Siksi kysyisin tässä ketjussa, mikä päivä on viimeistään pitänyt ostaa tai omistaa Swedbankin osakkeet, jotta on oikeutettu osinkoon? Kiitos avusta.
Tässä vastaus eli 27.3 pitää olla salkussa osakkeet että saat osingon, maksupäivä tuo 4.4.2024
2 tykkäystä
Ex-date 27.3 on osingon irtoamispäivä. Osakkeet pitää viimeistään ostaa ja omistaa irtoamispäivää edeltävänä pörssipäivänä 26.3. Sitten kun pörssi avaa 27.3, niin teoriassa osakkeen hinnan pitäisi pudota irtoavan osingon verran. Halutessasi voit myydä osakkeet irtoamispäivänä ja olet silti oikeutettu osinkoon. Ostamalla osakkeet vasta irtoamispäivänä 27.3 et ole oikeutettu osinkoon.
2 tykkäystä
Ihan totta, hyvä tarkennus 
. En sitä niin tarkasti kertonut, hieman oletin mutta joo rekisteröitynä omistajana pitää olla irtoamispäivänä eli tarkemmin juuri näin edellisenä päivänä irtoamista pitää ostaa osakkeet jotta saa osingon.
Nextracker on spin-off Flex:istä jonka irtautuminen on saatu päätökseen seuraavan tiedotteen mukaan https://investors.nextracker.com/news/news-details/2024/Nextracker-Announces-Completion-of-Its-Separation-from-Flex-2024-Xb1e-tddME/default.aspx
Tiedotteessa mainitaan, että Flex ei enää omista Nextrackerin osakkeita. Seuraavassa on kuvakaappaus Nextracker:n Q3 tilinpäätöksestä, joka siis päättyy joulukuun loppuun. Raportissa basic osakemäärä +62milj. ja diluted 147milj. Kysymykseni on, että mitä tapahtuu nyt osakemäärälle kun irtautuminen on valmis? Onko jatkossa osakkeiden kokonaismäärä tuo reipas 147milj.? Ja toinen jatkokysymys: raportissa Q3 nettotuloksesta 41milj. kuuluu Nextrackerille ja 87milj. kuuluu määräysvallattomille omistajille (oletan että tarkoitetaan Flex:iä), niin jatkossa koko tulos kuulunee Nextrackerille?
Näkeekös joltain nettisivulta suomalsiten pörssiosakkeiden total return tuottoja? Yahoossa ja google stocksissa tiettyv vain price return graafit
Harrastaako jotkut kovastikkin jonkin sortin seurantalistaa? Elikkä laittavattens firmoja listalle muhimaan ja myöhemmin tekevättens ne suuret päätökset…
Itse en sorru moiseen listautumiseen, vaan teen “oikean” firman “ostopäätöksen” sopivalla hinnalla tai kurssilla, miten se nyt sanottiikaan…
Joskus firma tärähtää saman tien, joskus naarataan pitempääkin ja korotan hintaa “tappion” pelossa.
Elikkäs, onko seurantalista hyödyllinen, vaiko turha mutka ostopäätökseen?
Kyllähän sitä voi firmaa seurata vuoden parikin ennen ostopäätöstä. Itse yleensä ostan pienellä summalla ensin ja sitten lisäilen matkan varrella, jos firma suorittaa entiseen malliin eikä negatiivisia uutisia tule. Mikäli ostaa heti isommalla summalla kerralla, niin tulisi olla kotiläksyt tehtynä todella hyvin (niin kuin muutenkin ostaessa).
2 tykkäystä
Sijoitan omistaja-asiakkaana OP:ssa kahteen eri rahastoon:
OP-Maailma indeksi A
OP-Maltillinen A (pankissa kaupattu aloittelijalle)
Näihin ollut kuukausisäästösopimukset noin 4-5 vuotta.
Maailma plussalla 35% ja Maltillinen noin 9%. Tässä kaiken oppimani ja kulutietoisuuden jälkeen päättänyt lopettaa Maltilliseen säästämisen. Kuulostaako fiksulta peliliikkeeltä? Nordnetissä osakkeita ja houkuttaisi hajauttaa ko. rahaston varat näihin osakkeisiin eli lisätä painoa niissä.
Onko tuo jäljelle jäävä rahasto riittävä hajauttamisen kannalta? Löytyyköhän OP:lta jotain tätä tukevaa toista rahastoa, mikä eroaa riittäviltä osin?
Mitähän tässä tekisi? Verojahan tässä toki joutuu maksamaan, jos rahaston myy. Mutta en myöskään haluaisi jatkaa tuohon rahastoon säästämistä, syy löytynee yllä olevista tuottoprosenteista, mitä kulut osin selittävät. Varat olisi houkuttelevaa siirtää ”tuottavampiin” kohteisiin.
Toivottavasti on edes suurin piirtein oikea ketju asialle.
Edit. myynti menisi itseasiassa vielä verovapaasti, koska rahaston tuotto alle 1000e, eikä muita myyntejä tälle vuodelle ole. Eikö näin?
1 tykkäys