Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Nyt kun mahdollista teknokuplan muodostumisesta on ollut keskustelua, osaisiko joku joka on pitempään sijoittunut, jakaa historiaa vasten näkemystä siitä, että “millä tyylillä” mahdollinen osakekurssien romahtaminen voisi tapahtua nykyisessä internet-ajassa verrattuna IT-kuplan puhkeamiseen, jolloin muistaakseni osakkeita piti käydä ostamassa ja myymässä käymällä pankin konttorissa? Muistankohan oikein? Onko muutokset rajumpia, vai ei? Tieto kulkee nopeasti! Onko kurssien muutokset herkempiä, johtuen helposta osakekaupasta omalta tietokoneelta? Itse koen, että jos minun pitäisi pankissa käydä asioimassa osakkeideni kanssa, se muuttaisi koko sijoituskäyttäytymiseni totaalisesti.

2000-luvun it-kuplassa ainakin itselläni oli silloinen eQ:n nettipalvelu käytössä. Nythän se on Nordnet. En osaa sanoa kuinka laajasti silloin oli nettipalveluita käytössä, mutta uskon että eroa nykypäivään ei juuri ole, jos kurssit romahtaisivat. Valtaosahan omistuksista on instituutioilla ja isoilla omistajille. Heidän liikkunsa liikuttavat monia osakkeita eniten. Heillä on tuo nopea reagointi ollut mahdollista jo kauan.

Ok, olen vaan asiaa mietiskellyt kun noita menneisyyksien kurssinousuja ja -laskuja peilataan nykyaikaan ja kuitenkin maailma on ollut teknisistä syistä erilainen, mutta, toisaalta samanlainen. Tietysti puhelinkin oli 2000-luvun alussa jo nopeutta tuova.

Nopeat liikkeet ovat markkinoilla olleet mahdollisia jo paljon ennen Nordnetia tai muita tavan tallaajien kaupankäyntipalveluja. Jo vuoden 1987 mustan maanantain romahduksessa mm. stop-lossien ja muiden triggereiden ketjureaktio johti todella nopeaan pörssikurssien pudotukseen (ja sen jälkeen pörsseihin tulikin circuit-breaker mekansimit katkaisemaan ketjureaktion hetkeksi). Periaatteessa myös 2020 maaliskuun kurssilaskusta voi hakea mallia, miten romahdus voi mennä. Kuten yllä jo kerrottiinkin, isot voluumit (indekseihin vaikuttavat) tulevat instituutioilta ja automatisoidusta kaupankäynnistä. Yksittäisissä, yksityishenkilöiden suosimissa osakkeissa voi toki olla sitten erilaisia omia nyanssejaan, kuten on vaikka meemiosakkeiden kanssa nähty.

On kuitenkin mahdotonta ennustaa miten mahdollinen merkittävä kurssilasku tulee menemään. Skenaarioita on paljon, riippuen ihan siitä, miksi se lasku käynnistyy. Onko se esimerkiksi korkojen nousu, pandemian tapainen luonnonkatastrofi, sijoittajien äkillinen luottamuksen menetys tiettyyn alueeseen / sektoriin vaiko vain positiivisten ajurien puutteesta johtuva hidas “kituuttaminen” ja hyväksyttävien kertoimien muuttuminen. Nykyaikakaudessa tieto liikuu kyllä nopeammin ja isompi osa ihmisistä pitää itseään “treidaajina”. Mutta tiedon liikkumisen nopeutta merkittävämpää on, mitä se tieto on.

1 tykkäys

Onko käsitystä, millä perusteilla vois päästä meklarien soittolistoille? Toki myyjiä luonnollista hakea omistajalistasta, mutta mistä ostajia? Suomessa toki aika rajattu määrä henkilöitä, joilla käteistä laittaa kerralla useita miljoonia.

Hyvin helppoa. Olet omalla nimelläsi Top-50 omistajalistalla…
… ja laitat puhelinnumerosi julkiseksi…

Et oo tosissasi?
Verokalenterissa vaikkapa millin tulot, niin siitä on hyvä lähteä…

Jos tarpeeksi usein soittelet meklareille osto puolen blokkikaupoissa niin eiköhän nimi jää mieleen. Tai sitten koitat varastaa Kyösti Kakkosen puhelimen.(puhelinnumerokin riittää)

Onko välittäjän veloittama valuutanvaihtokulu verovähennyskelpoinen samaan tapaan kuin välityspalkkiot?

Olen taidokkaasti onnistunut lykkäämään sijoittamisen aloittamista koko yli 10-vuotisen nousumarkkinan ajan. Nyt olen kuitenkin päättänyt että pakko se on jostain aloittaa. Ehkä tämä on muille merkki poistua markkinoilta.

Hyvät neuvot olisivatkin tarpeen. Miten lähtisitte rakentamaan salkkua jos olisitte nyt aloittamassa sijoittamista ja asunnon osto pääkaupunkiseudulta olisi myös muutaman vuoden sisällä edessä (asuntojen hinnat tosin hirvittävät)? Osakesijoitukset tehtäisiin kuitenkin yli 10 vuoden tähtäimellä.

Olen ajatellut että lähtisin joko tekemään suoria osakeostoja defenssiivisiin arvo-osakkeisiin tai sitten säästämään vastaavanlaiseen rahastoon. Mahdollisesti myös esim. PYN-eliten kaltaiset kehittyvien markkinoiden rahastot voisivat olla vaihtoehto. Puhtaaseen indeksisijoittamiseen en usko tässä markkinassa. Arvo-osakkeet siksi että niiden luulisi pärjäävän paremmin inflaation noustessa.

Minkälaisia käteispositioita palstalaiset pitävät tällä hetkellä mahdollista dippiä varten? Pyrittekö laittamaan kaiken ylimääräisen osakkeisiin vai oletteko enemmän odottavalla kannalla? Ottaisitteko raaka-aineita/kryptoja myös salkuun?

Yleisesti tarkoitus olisi siis keskustella aloittavan sijoittajan näkökulmasta miten lähestyä sijoittamista kun kaikkien hinnat tuntuu olevan pilvissä ja epävarmuuksia on kuitenkin huomattavasti (inflaatio, keskuspankkien manipuloima korkotaso, ilmastonmuutos, valtion velka, huoltosuhde jne.)

11 tykkäystä

Moikka @Cash_bear ja tervetuloa Foorumille! :hugs: Siirsin kysymyksesi tähän olemassaolevaan ketjuun - Foorumilla ei ole ollut tapana aloittaa yksittäisille kysymyksille kokonaan omaa ketjua. Oikein hyvistä kysymyksistäsi voidaan käydä yleisluontoista keskustelua, mutta sijoitusneuvonta on luonnollisesti kiellettyä, joten kukaanhan ei pysty sinulle tarkalleen vastaamaan, että mihin kannattaisi sijoittaa :blush:

4 tykkäystä

Moi!
Jos olet aloitteleva sijoittaja ja sijoitushorisonttisi on kymmeniä vuosia, en hirveästi käyttäisi aikaa makron ja arvostustasojen murehtimiseen vaan aloittaisin vaan. Matkalle sattuu nousuja ja laskuja, kuuluu lajin luonteeseen. Erityisesti näin, mikäli sinulla on tarkoitus säästää säännöllisesti palkasta vähän kerrassaan, jos menee heti all in, vaikkapa perinnön turvin, niin sitten asia voi vaatia vähän enemmän harkitsemista.
Sijoitustyyli on sitten eri asia… Pienikuluisilla indeksirahastoilla kuukausisäästäminen on aika pomminvarmaa, joku pelottelee täällä, että indeksituotto on todella huono seuraavat kymmenen vuotta, mutta fakta on, ettei kukaan tuota tiedä varmaksi. Aktiivisista rahastoista PYN eliten träkki on erinomainen, kannattaa kuunnella uusin inderespodi, jossa salkunhoitajan loistava haastattelu. Suoriin osakesijoituksiin on paha antaa mitään neuvoja, mutta mitä ITSE teen (ei sijoitussuositus), on, että selailen Inderesin suosituksia. Bongaan osta ja lisää suosituksen yhtiöitä ja sitten rupean perehtymään niihin, miettien sopisivatko ne omaan salkkuuni. Yritän olla näissä mahdollisimman avoimella mielellä liikkellä mutta kuitenkin skeptinen ja kriittinen. Kannattaa myös oikeasti pohtia omaa riskinsietokykyä ja tämä pätee myös toisin päin, kuin mitä ihmiset yleensä olettavat - jos olet nuorehko, lähinnä palkkatulojen varassa elävä henkilö, jolle osakkeisiin sijoittaminen on pitkän aikavälin proggis, kannattaako kaikkien sijoitusten olla defensiivisiä, matalan kasvun Nordeoita tai Sampoja? (Huom, taas ei sijoitussuositus)

Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä ja mitä suuremmalla varmuudella joku ennustaa osakemarkkinan tulevaisuutta lyhyellä tai keskipitkällä (5v) aikavälillä, sitä suuremmalla varauksella kannattaa siihen suhtautua. Toistaiseksi osakemarkkinat ovat tuottaneet pidemmällä tähtäimellä hyvin ja vaikea on nähdä tuon paradigman muutosta.
Raaka-aineista en oikein osaa sanoa mitään kun en niihin sijoita itse. Oma näkemykseni näistä on kuitenkin se, että niiden arvonnousu on spekulatiivista (”joku maksaa tästä uraanista enemmän kun minä maksoin”) kun taas osakkeiden takana on yhtiöitä, jotka tuottavat kassavirtaa. En siis sano, että raaka-aineet olisivat välttämättä huono sijoitus, mutta jos salkku on vasta alkuvaiheessa, en ehkä itse sitä täyttäisi instrumenteilla, joita yleensä käytetään omaisuuden hedgeämiseen. Itse lappaan joka kuukausi palkasta rahaa osakkeisiin, joten en itse oli nähnyt syytä pitää isoa käteispositiota. Jos menet isolla summalla kerralla peliin, voi tilanne olla toinen (kuten aiemmin sanoin)
Onnea sijoitusuralle!

13 tykkäystä

Täällä uskaltaa kysellä kaikenlaista sijoittamiseen liittyvää ja liian tyhmää kysymystä ei ole. Siispä annan palaa parilla asialla, joihon en ole oikein hyvää selitystä keksinyt.

Jos yhtiö on ns jo perinteinen pitkään markkinoilla toiminut ja pörssissäkin noteerattu jo ainakin sukupolven ajan, niin mikä mahtaa olla intressi yhtiölle markkinoida itseään sijoittajille? Meillä on ainakin Helsingin pörssissä joitakin yrityksiä, jotka markkinoivat itseään sijoituskohteena piensijoittajille (esimerkkinä tulee mieleen Kemira ja Kesko). Mitä tämänkaltaiset suuret pelurit hyötyvät piensijoittajien lisääntyneestä kiinnostuksesta yhtiöön? Näissä firmoissahan suuria omistajia ovat rahastot, säätiöt ym, joten kokonaispotissa piensijoittajien osuus jää vähemmistöön.

Toinen askarruttanut asia liittyy osakkeen kurssinoteerauksen merkitykseen yhtiölle. Voisin kuvitella, että yhtiön johtoa lämmittää ainakin henkisesti, jos sen työn tulokset (eli yhtiön menestys) palkitaan nousujohteisena osakekurssina. Osakekurssihan määräytyy osakekohtaisen tuloksen ja arvostuskertoimen mukaan. Arvostuskertoimien venymisen myötä kurssit ovat tavanneet nyt nousta osakekohtaista tulosta rivakammin, mutta noiden venymisten myötä kurssit ovat olleet laajalla rintamalla myötätuulessa. Kysymys tähän liittyen kuuluu, onko yhtiölle itsessään noilla osakkeen kursseilla suurtakaan merkitystä. Se on selvä, että osakekohtaisella tuloksella on suurikin merkitys, mutta onko siis pörssinoteeratulla osakkeen hinnalla muuta merkitystä kuin hyvä mieli yritykselle kurssin noustessa?

Osakkeen hinnalla ja likviditeetillä on yritykselle itselleen merkitystä mm. Sitä kautta, että se voi käyttää omaa osaketta yrityskauppojen maksuvälineenä, tai kannustinjärjestelmissä, tai hankkia rahaa kassaan osakeannilla, tai ostaa osaketta voitonjaon menetelmänä.

3 tykkäystä

Selkeä vastaus, kiitos tästä.

1 tykkäys

Kiitos hyvästä vastauksesta. Pitkälti samoja ajatuksia itsellä ja tosiaan käteistä on tullut säästettyä mukavasti. Riskejä pohtiessani tajusin että olenkin ehkä enemmän huolissani asunnon ostamisesta velkavivun takia kuin osakkeista vaikka asunnon pitäisikin olla riskittömämpi sijoitus. Kuitenkin 10% asuntojen hintojen lasku veisi jo melko pitkälle takamatkalle jos velkaa on 200-300t euroa.

3 tykkäystä

Nortti1:n erittäin hyvien vastausten lisäksi kannattaa pitää mielessä se, että mikä on näiden suuromistajien ja yritysjohdon välinen rooli.

Yritysjohto toimii omistajien työntekijöinä ja heidän tulee jatkuvasti kyetä esittämään yrityksen toiminta myös jatkossa toimivana sijoituskeissinä. Yrityksen hyvä IR ja markkinointi piensijoittajille toimii suuromistajille tuuliviirinä. Jos analyytikot ja piensijoittajat ovat yhteisesti sitä mieltä että johto on viestinnässään ja strategian toteutuksessa uskottava, kannattaa myös ison omistajan olla lähtökohtaisesti samaa mieltä.

Johto joutuu jatkuvasti perustelemaan olemassaolonsa, muutoin saattaa tulla kenkää.

Suuromistajat haluavat halvalla ja helposti tietoa johdon uskottavuudesta, eivätkä halua ottaa sitä riskiä että he keskustelisivat johdon kanssa ja joutuisivat viranomaisten hampaisiin sisäpiiritiedon hankkimisesta. Helpointa on käskeä johtoa viestimään asiansa avoimesti suurelle joukolle sijoittajia.

3 tykkäystä

Tuo on kyllä monisyisempi tilanne kuin osakesijoittaminen. Vaikken pk-seudulla asu, ymmärrän tuskasi hintatason suhteen.
Ehkä tuota asunnon ostoa voisi miettiä hieman toiselta kantilta skenaarioajatteluna;
Oletko jäämässä pysyvästi pk-seudulle? Jos olet, on asuntojen hintakehitys siellä ollut historiallisesti hyvä, eikä suuremmatkaan kriisit ole sitä pitkäaikaisesti heiluttaneet eikä näköpiirissä ole tuota tulevaisuudessakaan. Jos haluat lisää confirmation biasia, lue Hypon asuntomarkkinakatsauksia.

Oletko tulevaisuudessa ehkä ostamassa pk-seudulta isomman ja kalliimman asunnon ensiasunnon jälkeen? Jos näin, hyödyt asuntojen hintojen laskusta enemmän kuin niiden nousemisesta. (kaikki laskee, kalliit suhteessa enemmän). Jos taas hinnat jatkavat nousuaan, menetät ostamatta jääneen ensiasunnon tuotot.

Ainoa skenaario, jossa miettisin tarkemmin asunnon ostoa pk-seudulta on, jos tiedät että muutat sieltä pois esim 5 vuoden päästä. Todennäköisesti sillonkin jäät voitolle, kun hesan kämppäsi arvo on noussut ja uuden kotikaupunkisi asuntojen hinnat ovat polkeneet paikoillaan / laskeneet.

Jos muutat sieltä pois 30 vuoden kuluttua viettämään eläkepäiviä vaikkapa Kainuuseen, on erittäin todennäköistä, että hintakehitys pks on ollut positiivista ja Kainuussa negatiivista, eli tällöinkin voitat.

Asiaa hieman sivuten, olen monesti pohtinut tuota pks asuntoparadoksia; kaikki asunnonomistajat vaurastuvat siellä nopeaan tahtiin, mutta ainoat tilanteesta oikeasti hyötyvät ovat niitä, jotka realisoivat asunnonsa hinnannousun ja muuttavat halvemmalle alueelle tai vuokralle (olettaen ettei vuokrataso nouse, ja miksi ei nousisi). Se 40 neliön kaksio on 40 neliön kaksio riippumatta siitä, onko sen markkinahinta 350 vai 400 te. Maakunnassa asunto/talo on enemmäkin kulutushyödyke, jonka arvo laskee kuten minkä tahansa muunkin kulutushyödykkeen. Jos pidät omaisuudestasi hyvää huolta ja maakuntakeskuksesta ei viedä sitä viimeistä sellutehdasta pois, saatat menettää vähemmän rahaa kuin naapurikunnassa, mutta suunta on selvä. Toisaalta sitten absoluuttiset rahamäärät, joita asuntoon laitetaan kiinni ovat ihan toisessa sfäärissä.
tsemppiä valintoihin!

5 tykkäystä

Jos pääomaa on kertynyt jo mukavasti niin itse lähtisin hajauttamaan ajallisesti markkinoille tuloa. Aloittaisin sijoittamisen heti, mutta en laittaisi kaikkia säästöjä kerralla osakemarkkinoille tai rahastoihin vaan lisäisin panostuksia hiljalleen. Näin välttäisi sen ettei ainakaan kaikki sijoitukset osu aivan markkinan huippuun.

1 tykkäys

Terve. Etsin vastausta yhteen osakesäästötili-kysymykseen.

Aikomukseni on avata osakesäästötili olemassa olevan arvo-osuustilin rinnalle. Yritin eri tietopaketeista löytää vastausta tähän, mutta en löytänyt. Ehkä foorumi osaa auttaaa?

Ns. “1000 euron sääntö” myynneissä. Käsittääkseni osakesäästötilin verot tulevat maksuun vasta kun tililtä nostaa ulos varoja. Näin ollen pohdin, että jos arvo-osuustilin osakesalkusta myyn yhteensä alle tonnilla osakkeita verovapaasti, vaikuttaako OST:in sisäiset myynnit tuohon summaan? Eli jos myyn vaikka arvo-osuustilillä joulukuussa 900€ jotain osaketta joka on kivasti voitolla, ajatuksena verovapaa tuotto, vaikuttaako esim. OST tekemäni 500€ myynti tähän niin, että kokonaismyynnit ovatkin 1400€? Oman logiikan mukaan ei, koska vero tulee maksettavaksi vasta jos nostan osakesäästötililtä rahat ulos. Eli jos jätän tuon OST 500€ myynnin tilille, on tuo 900€ edelleen verovapaa mikäli mitään muita myyntejä en ole tehnyt arvo-osuustililtä?