Osaisko joku arvuutella tähän miksi perjantaina ostamani ETF-osuudet on jotenkin “lukossa”? Ostin perjantaina 54 kpl ja tänään 10kpl. Myy-nappia kun koitan niin kertoo, että myytävissä olevia osakkeita on 10kpl. En saa perjantaillisia myytyä. Veloitus meni perjantaina tililtä ihan normaalisti, 54kpl yht. 3941,46€.
Mieluusti laittaisin laput pois ja ostaisin tuleviin laskeviin kursseihin sittenkin.
Ainakin op:lla välillä temppuilee mobiilisovellus kun yrittää sen kauttaa ostaa ja myydä osakkeita/etf:iä mutta netin kautta aina onnistuu. En tosiaan tiiä miten nordealla toimii mutta mikäli et oo vielä kokeillut ni kannattaa netin kautta kirjautuu verkkopankkiin ja koittaa sitä kautta myydä
Keskimääräinen tunteeton tikan heittäjä pääsisi indeksin tuottoihin miinus kulut ja verot. Keskimääräinen piensijoittaja aiheuttaa psykologisten tekijöiden vuoksi vain hallaa tuotoilleen ostamalla kun on kallista ja myymällä kun on halpaa. Joten nämä kaksi tekijää yhdistettynä tarkoittavat surkeampia tuottoja. Ylituottoon voi päästä minimoimalla verot, kulut ja virheet mutta sen lisäksi pitää onnistua vielä osakepoimissa ja/tai ajoituksessa. Molemmat on äärimmäisen vaiketa pitkässä juoksussa. Peesamalla mallisalkkua voi päästä ylituottoihin mutta pitkässä juoksussa tämäkin vaikeutuu jos botit ja aktiivisemmat treidaajat ehtivät ostaa kurssit ylös ennen kuin piensijoittaja ehtii mukaan peesaamaan.
Olen näiden Etf:ien kanssa aloittelija, ja nyt olisi kysymys koskien tätä etf:ää Nordnetissä: Xtrackers S&P 500 2x Inverse Daily Swap UCITS ETF 1C. Tämä siis nousee kun S&P500 laskee ja päinvastoin.
Ostin tuota tänään iltapäivällä, ja S&P500:en laskiessa sen arvo nousi hieman (0.33%) päivän aikana. Kuitenkin ilmeisesti Saksan pörssin sulkeutuessa klo 18.30 sen arvo jämähti paikalleen. Näin tämän kai kuuluukin mennä, eli kuten osakkeetkin, kaupankäynti onnistuu vain pörssin aukioloaikana.
Kysymys onkin, miten se käyttäytyy huomenna klo 10.00 pörssin avautuessa, kun(jos) S&P500 on tullut tänä aikana aika reilusti lisää alas? Näkyykö tämä lasku etf:n tuottona, vai alkaako uusi päivä ikään kuin nollasta?
Jos se menee näin niin huomenna klo 10 minulla rivillä näkyy siis edelleen 0.33%, ja se alkaa kehittyä siihen suuntaan(inverted) mihin S&P500 futuuri liikkuu. Toisinsanoen klo 18.30 - 23.00 S&P500 liikettä en pysty hyödyntämään tuolla tuotteella?
Niin tuon luulisi olevan helppoa ja erilaisia kikkakolmosia on esitetty joiden pitäisi siihen pystyä. Tai ovat ainakin jollain aikavälillä toimineet, kunnes eivät toimikaan tai laskelmista on unohdettu oleellisia asioita, kuten kulut, verot yms.
Amatöörillä on ainakin moniin ammattilaisiin se etu, että ei ole rajattu tiukkoihin sääntöihin, mutta se onkin sitten toinen juttu osaako tätä etua hyödyntää. Ajankäyttö varmasti helpottaa ainakin, jos ei laske itselleen tuntihintaa. Moni ammattilainen ei myöskään varsinaisesti edes yritä parastaan, kun heidän työpaikkansa on paremmin turvassa piiloindeksoimalla. Varjellaan ennemmin jo saavutettua asemaa ja annetaan toisten hikoilla arvonmäärityksen yms. parissa.
Markkinoiden lyömisen vaikeus kummunnee siitä, että pitäisi olla keskimääräistä parempi. Kokonaisuudessaan sijoittaminen on plussummapeliä yritysten tuottojen myötä, mutta ylituotot pitää saada toisten kustannuksella. Hyödyntää heidän virheitään, ottaa enemmän riskiä yms. Rahoitusalalle hakeutuu aika välkkyä porukkaa. Mikä on sinun etusi, jolla aiot heidät päihittää?
Meidän luolamiesaivoista ei myöskään ole juuri apua. Tunteet saavat meidät monesti tekemään täysin väärät ratkaisut ja kovin harvasta on orjallisesti noudattamaan kiveenhakattua strategiaakaan, jos sellaista on laadittu ensinkään. Yksi matalalla roikkuva hedelmä voi suistaa suunnitelman sijoiltaan oli se sitten lopulta kuinka mätä tahansa.
Yksi haaste on sen vertailuindeksin valinta. Indeksejä on tuhansia, joten jos päihität yhden,niin on hyvin todennäköistä, että toiselta on tullut turpaan. Esim. itse olen pärjännyt viime vuosikymmenellä pahoista virheistä huolimatta ihan kivasti kotimaisillle indekseille, mutta Sepeltä on tullut turpaan ja Nasse-sedän kanssa ei kannata lähteä hippasille ollenkaan. Olenko voittanut tuolloin indeksit? Sijoitukset jenkkeihin ovat olleet hyvin rajallisia tuona aikana, joten kyseiset indeksit eivät kovin relevantteja vertailukohtia, mutta estettä markkinoille menoon ei ole ollut…siispä pidän itseäni häviäjänä.
Uskon silti ehdottomasti, että indeksien lyöminen on mahdollista minullekin. Toki tähän sijoitusharrastukseen on tullut ja tulee edelleen käytettyä paljon aikaa ja uskoisin vakaasti, että parempiin tuottoihin olisi mahdollista päästä, jos hommaan investoisi entistä enemmän aikaa. Omaa analyysiä ja laskelmia voisi tehdä paljon enemmän tai keskittyä kunnon strategian tekemiseen ja sen orjalliseen noudattamiseen, jopa markkinoita enemmän seuraamalla voisi bongata hyviä paikkoja iskeä.
Erilaiset käärmeöljykauppiaat tarjoavat kikkojaan indeksien lyömiseksi. Joka lupaa jättää indeksin huonot pois tai ylipainottavansa parhaita. Toiset lupaa peitota koiliseen kurkottavat indeksit maltillisella velkavivulla. Kolmannet kertoo, että tätä ja tuota tahoa peesaamalla indeksi on paperia. Neljäs kuiskuttaa ostamaan läjän osakkeita tietyllä skriinillä ja toistamaan prosessin tietyin väliajoin. Viides vie rahasi ja kuudennesta et koskaan kuulekaan…
Se etf:n arvo päivittyy pörssin avaushetken mukaiseen SP500 futuurin tilanteeseen, eli et häviä mahdollista Saksan pörssin kiinnioloaikaa. Jos mahdolliseen isompaan rytinään sijoittaminen kiinnostaa niin kannattaa tutustua myös tähän Vix-indeksiä seuraavaan etf:ään. Lyxor S&P 500 VIX Futures Enhanced Roll C-EUR (VOOL) is at 3.74 (+6.04%)
Koronadipissä tämän arvo n. 4 kertaistui n. kuukaudessa. Itselläni on tätä ison dipin varalla salkussa, voi helposti muuttaa käteiseksi jos tulee mahdollisuus ostaa pohjalta. Ison riskin tuote ja tämä ei ole sijoitusneuvo.
Kiitos vastauksesta Albert!
Tuota VIX etf:ää olen myös vähän katsellut sillä silmällä. Tänään näköjään noussut 6%. En ole saanut aikaiseksi perehtyä sen toimintaan tarkemmin, muuta kuin että se seuraa VIXiä orjallisesti. Ihmettelen vain että kuka ne voitot siinä maksaa, kun tuo ei kai toimi ihan samalla tavalla kuin osakkeet tai rahastot.
Eli sen ostaminen tai myyminen ei liene vaikuta VIX-indeksiin eikä S&P500-indeksiin, toisin kuin jos ostan tai myyn S&P500-indeksirahastoa. (Tokikaan minun rahat ei ihan riitä S&P500:en heiluttamiseen, mutta noin niinkuin periaatteessa). Voin olla täysin väärässäkin. Pitää selvittää tätä mysteeriä joskus paremmalla ajalla. Sijoittaessa kuitenkin pitää tietää mihin sijoittaa.
Esimerkki:
Haluat omistaa yhtiön A osaketta 500 kpl.
Ostat yhtiön A osaketta 500 kpl yhdellä kertaa OST-tilille. Jonkin ajan kuluttua huomaat, että kurssilaskun myötä saat ostettua osaketta merkittävästi edullisemmin ja ostat toiset 500 kpl yhtiön A osaketta ja haluat päästä eroon kalliimmalla ostetuista (FIFO).
Missä vaiheessa kannattaa myydä ensin ostetut kalliimmat osakkeet? Itse ajattelisin, että odottaisin myyntihetkeä niin kauan, että kurssi taas nousee enkä möisi tappiolla.
Onko löydettävissä yhtään syytä, miksi kalliimmalla ostettua osaketta kannattaisi samalla kertaa myydä pois, kun saa sitä samaa osaketta ostettua halutun määrän dipistä. Kyseessä osto, joka tapahtuu siis OST-tilille, jolloin verotuksessa ei saa vähennettyä tappiollista myyntiä.
Mietin tätä, koska niin usein näkee toimeksiantoja, joissa sama taho myy ja ostaa saman määrän osakkeita. Olen ajatellut, että nämä edellä mainitut liittyisivät tilanteeseen, jossa myyntivoitto halutaan realisoida ja halutaan jatkaa yrityksen omistamista kalliimmallakin osakkeen hinnalla. Tai halutaan hyödyntää AOT-tilin tappiollista myyntiä.
Onko ajattelumallissani jotain väärin opittua vai kuuluuko tämä näihin: “luovu tappiollisista omistuksista” mahdollisimman pian?
OSTilla tällä ei pitäisi olla mitään merkitystä. Et voi vähentää tappiota mutta voittojakaan ei veroteta tilin sisällä.
“sama taho myy ja ostaa” … saman välittäjän kautta on paljon kauppaa käyviä ja ei kai yksittäisen toimijan osalta voi nähdä mitä kauppaa joku on käynyt, ellei sitten puhtaasti mene jonkun osta/myy ketjun ilmoituksien mukaan. Moisessa veivailussa voi olla verotuksen puolelta merkitystä jos on AOT:lla, tosin tällöinkin hygieniasyistä suositellaan myynnin ja oston tekemistä kahtena eri päivänä ettei vero-
tykkää kyttyrää.
Ja siis klassisesti tämä toimii AOT:lla niin että kun vuoden loppu alkaa lähestyä ja henkilöllä on tukevasti jo toteutuneita luovutusvoittoja joista verottaja on tulossa hamuamaan omiaan ja samaan aikaan on auki positioita jotka ovat tappiolla, tällöin jos myy tappiollisen position ja ostaa sen sitten takaisin (seuraavana päivänä) niin vuoden kokonaisluovutusvoitto laskee ja näin verokarhu haluaa vähemmän rahaa. Ja tappiollinen lappu “resetoituu” nollille. Mutta siis näin vain AOT:lla ja kannattaa pitää ainakin se päivän hajurako ettei katsota veronkierroksi.
Ei ole OST:lla relevanttia, koska myynnit ei aiheuta veroseuraamuksia.
Kun näkee samalta välittäjältä osto ja myyntitarjouksia samaan hintaan, niin ostaja ja myyjä eivät välttämättä ole sama sijoittaja. Toiseksi robotit tekevät kaikkien pörssien kaupankäynnistä ylivoimaisesti suurimman osan, niille riittää kaupoista saatava senttien murto-osan tuotto. Lisäksi robotit tekevät ja peruuttavat tolkuttomat määrät osto/myyntitoimeksiantoja sekunnin murto-osissa joilla ne pyrkivät haistelemaan ja ohjaamaan kursseja.
Yrityksen velkaisuutta tutkittaessa, mikä olisi yleisesti paras/parhaat luvut kuvaamaan onko velkaa liikaa vai sopivasti? Olen katsonut paljon ihan vain kokonaisvelan määrää ja korkokulujen määrää, ja verrannut nettotuloihin, kassassa olevaan rahaan, ja kassavirtaankin mutta mihin näitä ensisijaisesti kannattaisi verrata, jotta saisi parhaimman käsityksen onko velka kestävällä pohjalla?
Etsin sopivia lukuja, joilla tutkin kuinka terveitä kiinnostavien osinkofirmojen taloudet on, eli ei mitään kasvufirmoille sopivia arvoja haussa. Kyseessä on “paletti” johon olen poiminut tärkeitä lukuja ja paikkoja rajoitetusti, eli pitäisi löytyä mielellään vain 1 tai 2 lukua joilla voisi vetää nopeasti jo karkeat päätelmät.
Voisiko joku debt to ebitda olla sopiva?
Mitkä sektorit pärjäävät yleisesti parhaiten tai ovat pärjänneet inflaation noustessa? Paljon puhutaan,että nykyinen inflaatiotaso olisi “transitory”, mutta maalaisjärjellä ajatellen tuntuu, että voi tästä hieman pidempikin ajanjakso tulla tai ainakin piikki. Sähkön hinnankorotuspaineet yms. antavat tästä ehkä jotain osviittaa. Tämä on hyvin yleistä pohdintaa, mutta kuulisin mielelläni mielipiteitä muiltakin.
Ne joiden tuotteita on pakko ostaa tai peppu jäätyy ja maha on tyhjä. Ts. tahoja jotka voivat käyttää sitä hinnoitteluvoimaansa koska ostajilla ei ole hirveästi vaihtoehtoja. Ruoka, energia, lääkkeet, ehkä telepalvelut koska nykyporukat eivät taida ilman niitäkään pystyä elämään. Tässä tosin tietty on riski että valtio astuu peliin ja alkaa sanelemaan hintakattoja tms. jotka voivat nopeasti sotkea asioita.
Ja alojen sisällä tietenkin on eroja sen mukaan miten paljon on hinnoitteluvoimaa. Osa voi tinkiä katteista ja selvitä, osa ei pysty vastaamaan kun ei tappiolla kestä myydä ja sitten putoaa porukkaa pois.
Melkoisen villi listautumisbuumi taas käynnissä. Onkos foorumilaisilla jotain hyviä tapoja saada helposti ja vaivattomasti bongattua (laadukkaat) IPOt?
Harmittaa, jos hyvä listautuminen ja pikavoitot valuu ohitse, jos kiireen keskellä ei muutamiin viikkoihin seuraile markkinoita aktiivisesti. Eikä toisaalta viitsisi jokaisen listautujan esitteisiin, analyytikkoarvioihin ja satojen viestien ketjuihin perehtyä, vaan mieluummin perehtyisi niihin no-brainereihin, joissa ylimerkintä on suorastaan itsestäänselvyys. Lisäksi tuntuu esim. hieman vaivalloiselta pysyä kärryillä, milloin esim. Inderesin merkintä alkaa. Jokin cheat code näihin olisi poikaa.
Inderesin sivuillahan näköjään on nykyään aika kiva lista IPOista, mutta eipä näistäkään nyt suoralta kädeltä näe esim. merkintäaikoja.
Jos inflaation nousu johtaisi korkojen nousuun, tähän voisi vielä lisätä pankit jotka saavat myöntämistään lainoista korkeampia korkotuottoja. Lisäksi vakuutusyhtiöt saavat floatistaan korkeampia korkotuottoja, toisaalta tämä voisi esimerkiksi pohjoismaiden osalta vaikuttaa hintakilpailun kiristymiseen vakuutuksissa ja se jäisi vain nähtäväksi minkä verran kasvaneet korkotuotot kompensoisivat alentuneita katteita vakuutuksissa.
Lisäksi itse ainakin olen sitä mieltä että aivan parhaat kasvuyhtiöt pärjäävät myös korkean inflaation (ja mahdollisesti myös korkojen) ympäristössä, jotka eivät tarvitse ainakaan paljoa lainarahaa kasvunsa rahoittamiseen vaan niiden liiketoiminta on niin pääomakevyttä sekä tuotteet/palvelut niin kilpailukykyisiä että niiden katteisiin inflaatio ei vaikuta ja ne voivat rahoittaa kasvun lähes yksinomaan tekemällään kassavirralla.
Ei kai tuommoiset päde listaamattomiin yrityksiin?
Osakeyhtiölaki ei lunastusasiassa tee eroa listaamattomien ja listattujen yhtiöiden välillä.
Koetan kartuttaa omaa ymmärystä lukea yhtiöiden tulosraportteja ja kykyä tehdä omia Discounted cash flow (DCF) arvioita lukujen perusteella.
Olen yrittänyt muutamien templatejen pohjalta. Kerännyt dataa tradingviewistä, nordnetistä, yahoosta taulukoihini. Mutta laskelmieni tulokset ovat hyvin vaihtelevia.
Tai sitten tosiaan kaikki on vaan järkyttävästi ylihinnoiteltua parhaillaan 
Onko jollakulla vinkata hyväksi todettuun excel / googlesheet templateen jota käyttää itse osakkeen arvon arviointiin DCF-modelia käyttäen?
Miten Inderesiä merkitään Evlin kautta? Pitääkö olla ao-tili siellä ja sitten laput jäävät siihen palveluun, vai? Varmaan täällä jossain uumenissa tuo on kerrottu, mutta en löydä.