Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Aivan juu nostot toki, mut meinasin siis että osinkoa ei veroteta enää suomen päässä kun se ost:lle tulee? Vähän hakosessa olen vielä näiden kanssa, tässähän sitä opitaan :grin:

USA perii sen lähdeveron osingosta meni se sitten OSTille tai AOTlle, Suomessa ei peritä mitään sen lisäksi jos menee OSTille.

2 tykkäystä

Ei verota, kun se tilille tulee. Lasketaas auki, niin ehkä ymmärrät.

Saat OST:lle 100€ osinkoa jenkeistä, jossa peritään 15%. Nettoat 85€. Nostat tämän ulos OST:ltä, jolloin menee 30% tuotosta. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että ainoa tuotto on tuo osinko. Osingon maksaneen yhtiön kurssi ei ole noussut tai laskenut. Nostat siis tilille maksetun osingon, eli 85€. Saat 59,5€. Eli 100€ osingosta olet maksanut nyt veroa 40,5€.

Vertailun vuoksi sama osinko AOT:llä. Maksat samasta osingosta 25,5€, jos pääomatulosi ovat alle 30 000€.

On tuossa mun mielestä aika iso ero AOT:n hyväksi. Esimerkki on toki hyvin pelkistetty, eikä ota huomioon kaikkia muuttujia.

6 tykkäystä

Ei ole ihan noin yksinkertaista.

Nostaessasi OSTlta on nosto alkupääomaa ja arvonnousua siinä suhteessa kuin niitä tilillä on.

Jos olet tallettanut vaikkapa maksimisumman 50t€ ja OST 5-bagannut 250t€ arvoon niin seuraavasta nostosta 20% on verotonta alkupääomaa ja 80% verotettavaa PO-tuloa.

Jos OST arvo on noussut vain osinkojen verran, kuten esimerkissäsi, ja sanotaan vaikka että osinkoa on tullut lähdeveron jälkeen 3% salkun arvon päälle, niin tehdessäsi noston ei siitä ole verotettavaa tuloa kuin 3%.

7 tykkäystä

Äh, totta! Tää pääsi itseltäni unohtumaan!

Kiitos korjauksesta.

1 tykkäys

En tiedä onko tämä ketju paras tähän kysymykseen, mutta koskee Yahoo Finance -palvelua. Ajattelin kokeilla syöttää testiksi muutaman osakehankinnan portfolioon. En kuitenkaan löydä mistään kohtaa mihin voi syöttää välityspalkkiot/hankintakulut eli onko tosiaan näin, että tuota tietoa ei voi syöttää ollenkaan?

Näet varmaan osakesalkustasi oston keskihinnan kuluineen. Painat “add lot” ja kohtaan “cost/share” syötät sen keskihinnan.

1 tykkäys

En tiedä tuliko tämä oikeaan ketjuun, mutta nyt kaipaan parviälyn voimaa. Kannattaako rahastoilla veivaaminen? Tällä tarkoitan sitä, että koronakuoppaan ostin lähes päivittäin useampia muutaman tonnin eriä rahasto-osuuksia. Nyt osa näistä on kasvanut n. 80 prosentin tuottoon. Jos myyn rahastoa nyt, kun vielä on hyvällä voitolla ja jään kyttäämään käteiskassan kanssa vastaavaa pudotusta, niin mitä seurauksia tuossa on? Voitoista lankeaa se 30% vero (30 000 euroon saakka) ja sen ylittävältä osalta 34% vero. Mutta mitä muuta tuossa pitäisi huomioida…

2 tykkäystä

Varmaa tuossa kuviossa on vain veronmaksu. Epävarmaa on se, laskevatko kurssit niin paljon, että verojen maksaminen tässä välissä kannattaa. Kuten myös se, että jos nyt myyt ja myöhemmin pyrit ostamaan pohjilta, niin osutko sinne pohjille.

Vaikka osaisitkin odotella sinne todellisiin kurssipohjiin asti, niin rahastojen merkinnässä on hieman viivettä ja kurssit voivat ehtiä nousemaan päivässä - parissa vaikkapa 10 % ennen kuin pohjille tarkoitettu merkintä on toteutunut. Suuriin kurssiliikkeisiin pitkällä aikavälillä tuo rahastojen veivaaminen voi kyllä onnistuakin.

Itse myin viime viikolla pois koronamontusta ja sen jälkeisessä nousussa ostetut rahasto-osuuteni. Tein sen vain saadakseni salkkuni velattomaksi ja vähentääkseni näin sen riskitasoa. Jos kaikki olisi ollut omalla rahalla ostettua, niin en olisi lähtenyt ajoittamismielessä veivaamaan ja maksamaan veroja.

Pääsääntöisesti yritän osua ajallisesti hajauttaen hehtaaripyssyllä jonnekin muualle kuin sinne kovimpiin kurssihuippuihin ja holdaamaan ainakin niitä rahastoja, jotka ovat jo hyvin nousseet ja joista joutuisi maksamaan reilummin veroja.

2 tykkäystä

Mites salkun suojaus shorttiviputuotteella jos uskoo että kurssit tulevat putoamaan? Ei tartte myydä rahastoja ja veroseuraamukset on pienempiä? Toki salkun suojaukseen viputuotteellakin tarvitsee vähän käteistä. Joka tapauksessa suurin vaikeus on tietenkin kurssiliikkeiden ennustaminen.

Esimerkki 1: Myyn voitolla olevat rahastoni pois, kurssit laskevat 30%. Joudun maksamaan voitoista verot mutta voin ostaa rahastot myöhemmin takaisin 30% halvemmalla.

Esimerkki 2: Suojaan salkkuni shorttituotteella, kurssit laskevat 30%. Rahastoni arvo laskee mutta shorttituotteen arvonnousu korvaa sen. Shorttituotteen arvonnoususta joudun mahdollisesti maksamaan veroja.

Esimerkki 3: Myyn voitolla olevat rahastoni pois, kurssit eivät laskekaan vaan jatkavat nousuaan. Joudun maksamaan voitoista verot, ja ehkä ostamaan rahastot myöhemmin kalliimmalla takaisin.

Esimerkki 4: Suojaan salkkuni shorttituotteella, kurssit eivät laskekaan vaan jatkavat nousuaan. Myyn shorttituotteen pienellä tappiolla, ja voin laittaa sen mahdollisesti verovähennyksiin. Salkun arvo jatkaa nousuaan.

Huom itse olen ihan amatööri vielä joten saa korjata ehdottomasti jos tämä ajatuksenjuoksu meni pahasti metsään :slight_smile:.

2 tykkäystä

Voisit tietysti huomioida, että koronadippiä vastaava romahdus voi tulla vaikka tällä viikolla, mutta sen tulemiseen voi myös mennä vuosikausia. Aika moni on ollut 100%:sti käteisessä jo vuosia ja jäänyt vaille reippaita nousuja.

Inflaation viime vuodet kohdistuessa pörssiosakkeisiin ja muihin omaisuuseriin, on pelin säännöt juuri nyt muuttuneet inflaation tartuttua kulutukseen. Nyt raha pankkitilillä ei ole enää turvassa nollakorolla, sillä kulutustuoteinflaatio laskee sen arvoa suhteessa kulutukseen tällä hetkellä noin 4-5% vauhdilla.

Entäpä jos hajauttaisit sijoitukset eri omaisuusluokkiin? Jos pörssi romahtaa, niin tuskin uusiutuvan energian, asuntojen, metsän yms. arvo romahtaa samalla yhtä paljon, sillä pörssistä poistuva raha on pakko tunkea jonnekin ja lisääntyvä kysyntä yleensä nostaa hintaa. Korot eivät ole vaihtoehto vielä pitkään aikaan. Uusiutuva energia- asunto-, metsä tai muita vaihtoehtoisia rahastoja Juurikki ei tunne, kun ei ole ollut tarve tutustua - vielä. Tämä vaihtoehto vaatii vain rahastosalkun tasapainottamista uusiksi.

Juurikki ei varsinaisesti harrasta rahastoveivausta, mutta voi kertoa omasta kokemuksesta, että rahan siirtely eri rahastojen välillä voi hyvinkin kannattaa.

Kun ei-listattujen pk-yritysten arvo kasvoi kohisten, oli syytä panostaa ko. rahastoihin. Kun kasvu tyssäsi, oli aika hajauttaa varat useaan eri rahastoon ja kun esim. Q3:n julkistuksen alla oli tiedossa FAANG:in tuloskasvu, oli syytä keskittää enemmän sinne.

Rahastojen ikuinen ongelma on kulut. Moni hyvä rahasto jää ostamatta, kun 1%:n kulu aloittaessa ja/tai lopettaessa nostaa kynnystä. Onneksi näistä ollaan luopumassa yhä enenevässä määrin ja kulut napataan kiinteänä vuosiprosenttina ilman, että omistajalle tästä laskelmia lähetettäisiin. Aiempi hinnoittelu suosii pitkäaikaista rahastosijoittamista ja uusi lyhytaikaista eli rahastoveivaajien tarvetta.

Suomen Sijoitustutkimuksen Rahastoraportti on rahastoveivaajan raamattu. Tutki itse ja vastaa itse sen jälkeen kysymykseesi.

Muista silti myös ETF-vaihtoehto. Juurikki itse kuitenkin luottaa osakepoimintaan siinä määrin, että ETF:n osto tyssää aina (kaksi kertaa) siihen, että huomaa niiden sisältävän ihan ok firmoja, mutta myös täyttä kuraa. Eikö tämän voisi hoitaa paremmin panostamalla vain parhaisiin ja unohtamalla muut? Sitten laskelma ostokuluista tuo ruksit tämän ‘super-ETF-suunnitelman’ päälle.

Täältä löydät aina uusimman Rahastoraportin:
https://www.sijoitustutkimus.fi/palvelut/rahastoyhtioille/rahastojen-tietopalvelut/rahastoraportti/rahastoraporttiarkisto/

Ja tästä ajankohtaisia kiteytyksiä kehityksestä:
https://www.sijoitustutkimus.fi/

3 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Aiemmin minulla oli hajautusta useampaan rahastoon (asuntorahastoa, kehittyvää markkinaa jne.), mutta kun tarkemmin tutustuin niiden kulurakenteisiin ja tuottokertymään, niin päädyin keskittämään 100-prosenttiseen osakerahastoon, jolla kulut olivat pienimmät vertailussani.

Olen jo syksyn aikana myynyt rahastoja pariin otteeseen. Suurin osa sijoituksista, n. 60% on nyt osakepoimintana OST:lla ja AOT tällä hetkellä osakkeista tyhjä ja loput 40% rahastossa. Tutustun Rahastoraporttiin tarkemmin. Kiitos.

Romahduksissa pörsseistä poistuva raha ei välttämättä mene sijoituksiin. Rahan määrä ei ole vakio, niin että eri omaisuuserien määrä * hinta = rahan määrä, joka pysyy samana.

Luotto on rahaa ja luottokannan supistuminen vähentää rahan määrää. Vähemmän rahaa kilpailemassa osakkeista ja tuulimyllyistä samalla kun osakkeita pakkomyydään ylilainoitustilanteiden korjaamiseksi.

3 tykkäystä

Siirrän tänne parempaan paikkaan:

1 tykkäys

Jos firma ostaa omia osakkeita tai sillä on niitä muutenkin jo ennestään hallussaan, ja jossain vaiheessa jaetaan osinkoa, niin jakaako firma itselleen osinkoa vai jaetaanko omille osakkeille osinkoa ollenkaan?

1 tykkäys

Yhtiön hallussaan pitämille omille osakkeille ei yhtiö maksa osinkoa.

Tämä on yleensä aina mainittu erikseen osinkopäätöksissä jos luet yritysten tiedotteita asiasta.

4 tykkäystä

Hei, valtakunta vastauksesta.

Kysymys Nordnetistä ja tapahtumien muokkaamisesta. Inderesin annissa minulle allokoidut osakkeet tulivat hinnalla 0€
Myytyäni ne sain siis valheellisen määrän voittoa jota Nordnet ei tunnista. Miten korjaan asian?
Kiitos etukäteen!

Asia korjaantuu ottamalla yhteyttä :point_up: tuonne.

Auttakaapa merkintäoikeuksien hintaan liittyen:

Cell Impactilla on käynnissä merkintäoikeusanti, jossa jokaista osaketta kohtaan saa yhden merkkarin. Seitsemällä merkkarilla saa puolestaan kaksi osaketta. Merkintähinta on 20,75 kruunua. Osake on tätä kirjoittaessa 27 SEK ja merkintäoikeus 1,310 SEK. Onko nuo merkkarit nyt ns. alennuksessa, kun verrattuna osakkeen hintaan merkintähinta + merkintäoikeuden arvo on 25,335 SEK (1,31x7/2+20,75). Nuo luvut siis voivat olla aivan väärin laskelmassa, mutta noilla minä tuota järkeilin. Kysyn, koska osui silmään merkkareiden voimakas arvonlasku normaalissa kaupankäynnissä. Kiitos jo etukäteen vastauksesta

1 tykkäys

Voi olla että joku vaan haluaa eroon merkkareista kun ei halua laittaa lisää rahaa sisään.

1 tykkäys