Osaisiko joku valaista seuraavaa asiaa:
Omistan Nordnetin AOT:llä Daimleria, joka ymmärtääkseni tänään jakautui kahdeksi osakesarjaksi ja firmaksi: Daimler Trucks (raskas kalusto) ja Mercedes-Benz (henkilöautot). Tämän johdosta vanhan Daimlerin osakekurssi putosi tämän teknisen jakaantumisen myötä kaksinumeroisella prosenttiluvulla. Eikö mulla nyt pitäisi salkussa näkyä kahta eri osaketta, Daimleria ja Mersua? Mutta kun ei näy kuin se reilusti eilistä halvempi Daimler. Miten nämä tämmöiset oikein menee?
2 tykkäystä
Voi olla välittäjäkohtainen viive saada ne uudet osakkeet näkyviin.
Voisit myös tarkistaa yhtiön julkaisemat tiedotteet jakautumisesta, milloin uusilla osakkeilla pitäisi alkaa kaupankäynti.
Lähtökohtaisesti sinun ei tarvitse normaalisti tehdä mitään.
2 tykkäystä
Voiko tehdä sellaista laskelmaa koronasta kärsineestä firmasta, että katsoo mikä oli firman markkina-arvo ennen koronaa, sitten katsoo tämän hetken tilanteen kuinka paljon esim. osakkeita on anneissa luovutettu ja kuinka paljon velkaa on otettu jotta kulut on saatu katettua, ja laskea sen perusteella, että jos firman toiminta jatkuu jossain vaiheessa normaalina ja markkina-arvo jossain vaiheessa palaa siihen mitä se oli ennen koronaa, niin kuinka ylös voi odottaa kurssin suurin piirtein nousevan? Mitä tässä pitää ottaa huomioon vai meneekö metsään jo periaatteeltaan?
Esimerkki:
Firmalla 100 osaketta, jokainen arvoltaan 100 €. Markkina-arvo siis 10 000 €.
Osakeannissa luovutetaan 10 osaketta, niistä saadut rahat menee suoraan kuluihin.
Toiminnan palatessa normaaliin, 10 000 € markkina arvon saavuttaakseen kurssi olisi siis noin 90 € koska osakkeita on nyt 110.
Tykkään käydä kauppaa yksittäisillä osakkeilla, mutta toisena polkuna minulla olisi tarkoitus sijoittaa hiukan isompi kertapotti 10 vuoden ajalle. Tavoittelen n. 6-8 % vuosituottoa. Olen kysellyt pankista ja vakuutusyhtiötä ideoita. En ole hirveän innostunut heidän kuoriratkaisuista kun niissä on aika paljon kuluja ja toisaalta sisällöt on sitten aina kunkin yhtiön omia.
Mielessä pyörii nyt tällainen etf-setti:
- 65 % iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)
- 20 % iShares Core S&P 500 UCITS ETF (Acc)
- 15 % iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF (Acc)
Toisena vaihtoehtona on pulpahtanut mieleen tämä yksi etf, ajatellen sitä jos korot nousee niin voisiko tämä toimia siinä vaiheessa paremmin ja vastaisi tavallaan pankkien yhdistelmärahastoja paljon pienemmillä kuluilla.
- Vanguard LifeStrategy 60% Equity UCITS ETF Acc
Olen myös pohtinut
- Seligsonin Pharos-rahastoa, joka sijoittaa 60/40 osakkeet & korot.
Kuulisin mielellään ideoita, että millaisella ajatuksella itse sijoittaisit hieman isompaa kertapottia ja miksi niin.
Pari kommenttia:
- MSCI World sisältää ison USA painon (~70 % jenkkifirmoja), joten tämä on hyvin päällekkäinen S&P 500 kanssa. Omistamalla molempia ylipainotat jenkkimarkkinaa.
- Jos korot nousee ja nuo rahastot sisältävät pitkiä korkoja, niin rahastojen omistamien korkopapereiden arvo tippuu reilusti. Eli korkojen nousuun ei liene kovin järkevää varautua ostamalla pitkiä korkoja ennen nousua.
14 tykkäystä
Mietin tässä, että mitä konkreettisesti haet takaa tällä tavoitteella. Markkinathan antavat minkä antavat, eli mitä konkreettisesti tämä tavoitteesi tarkoittaa salkunrakennuksen kannalta. Kannattaa mieluummin keskittyä riskeihin, niihin pystyy itse vaikuttamaan merkittävästi.
Aamen. Moni ei tänä päivänä välttämättä tajua, miten iso downside-riski pitkiin korkopapereihin liittyy. Jos korkotaso lähtisi selkeään nousuun, pitkien korkopapereiden arvot voivat laskea paljon, jopa yli kymmenen prosenttia tai ylikin. Eli pitkissä koroissa puhutaan isoista riskeistä (vs. surkeista tuotto-odotuksista, Euroopassa siis).
Itse lähtisin purkamaan asiaa riskin kannalta, kymmenen vuotta on jo pitkähkö aika, että tuottoa voisi hakea osakemarkkinoilta. Joku laajalti hajautettu ETF tai rahasto voisi olla helpoin ratkaisu, esim. tuo World ETF jopa yksinään voisi toimia (tiedän yhden sijoittajan, jolla on salkku 100% maailmanindeksissä, eli pärjää yhdellä arvopaperilla).
Pankit ja vakuutusyhtiöt eivät kauheasti innostu yhden ETF:n mallista, siinä pankki ei kauheasti saa liikevaihtoa, jos asiakas tekee yhden ETF-oston ja pitää sitä 10 vuotta. Vakuutuskuorista ja omista rahastoista he saavat kivasti tulovirtaa itsellensä (jonka sijoittaja maksaa omasta kukkarostaan).
Indeksirahastot ovat hyvin yksinkertaisia ja sen vuoksi luulisi, että kyvykkäät varainhoitajat voittaisivat helposti ne. Warren Buffett löi takavuosina vetoa, että kymmenen vuoden kertasijoitus S&P500-indeksirahastoon tuottaa enemmän, kuin huippuammattilaisten hoitamat hedge fundit. Veto lyötiin, viiden hedge fundin salkku vs. indeksirahasto. Ja kymmenen vuoden päästä indeksirahasto oli voittanut ammattilaisten hoitamat rahastot selvällä erolla. Yksi sijoituspäätös kymmeneksi vuodeksi toi indeksisijoittajalle mukavat tuotot. Yksinkertaista mutta tehokasta.
15 tykkäystä
Tuo on oikea tapa ajatella, että osakkeen yksikköhinnan sijasta miettii osakekannan markkina-arvoa. Kirjoitin asiasta ketjun aloituksen. Tulevan diluution merkitystä voi olla vaikea arvioida, kun kriiseissä pörssikurssit syöksyy ja yhtiöiden varainhankinnan kustannukset kasvavat roimasti. Markkina-arvon lisäksi kannattaa myös ottaa huomioon velat ja taseen rakenne, sekä mahdolliset muutokset markkinoilla, jotka voivat vaikuttaa yhtiön kykyyn harjoittaa liiketoimintaa tulevaisuudessa.
2 tykkäystä
Pohdin jos laittaisin osan sijoituksista tuottoa maksaviin etf-rahastoihin. Ajatuksena, että saa jatkuvaa tuloa palkan päälle. Tutkittuani asiaa jäin miettimään lähdeveroa ja sen vaikutusta. Esim. Saksan lähdevero on yli 25 % niin kannattaako saksasta käytännössä ostaa tuolla ajatuksella etf:ää.
Näitä kahta osinkoa maksavaa etf:ää olen pohtinut:
- IUSA (saksa)
- IMEU (luxemburg)
Mitä mieltä ja tai olisiko ideoita hyviin tuottoa maksaviin etf-rahastoihin?
Verotus mielessä tuottoa maksava etf/rahasto on aina huonompi kuin kasvuosuus. Kasvuosuutta voi realisoida aina alhaisemmalla kokonaisveroasteella kuin tuotosta tulevat tuotot. Lisäksi sen voi tehdä kun haluaa.
Samaa helpotusta, minkä saa osinkoihin, ei saa ETF/rahasto tuottoihin. Siksi on kannattavampaa omistaa joko suoraan osakkeita tai kasvuosuuksia.
8 tykkäystä
Vaikka saisi saman hyvityksen, silti myymällä tulee vähemmän veroja kuin edes osingoista, jos AOT ja listatut osakkeet kyseessä.
Worst case myyntivoittovero kohdistuu 80% kauppahinnasta, eikä tähän pääse kuin myydessä alle 10v aikana yli 5-baganneita sijoituksia. Yleensä kuitenkin jäädään selvästi alle tuon ylärajan. Osingoista aina po-tulovero kohdistuu 85% bruttosummasta.
5 tykkäystä
Suomessa nämä tuotto osuudet sopivat verotuksellisesti vain Säätiöille ja muille vaataaville. Meille kuolevaisille ne on yksinkertaisesti aina se huonoin vaihtoehto verotuksellisesti kuten yllä esimerkillisesti jo todettiin.
9 tykkäystä
Riippuu myös siitä että mitä aiot tehdä sillä rahalla. Aiotko sijoittaa sen tuoton uudelleen vai jättää korkoa korolle-ilmiön hyödyntämättä ja laittaa sen tuoton kulutukseen? Jos aiot sijoittaa uudelleen niin laittaisin suoraan kasvuosuus-etf:ään. Jos taas kulutukseen niin no, en laittaisi ylipäänsä sijoitustuottoja kulutukseen. Tuottojen määrä voi aluksi olla vakio ja totut siihen että sinulla on sen verran enemmän laittaa kulutukseen. Sitten jos tuottojen määrä laskee niin joudut kiristämään vyötä ja se voi tuntua pahemmalta kuin se hetkellinen mielihyvä mikä kulutuksen kasvattamisesta tuli.
2 tykkäystä
Analyytikkoseurannan aloittaminen ylipäänsä tai annetut suositukset vaikuttavat pörssiyhtiöiden kursseihin. Luin tästä mielenkiintoisen @Petri_Kajaani blogikirjoituksen muutaman vuoden takaa
Jäin vielä miettimään,
-
Mikä saa (tunnetun/virallistetun) analyytikon aloittamaan yhtiöseurannan? Onko se aina yhtiön tilaamaa? Vai voiko analyytikko vain omasta mielenkiinnosta aloittaa seurannan ja julkaista analyysinsa?
-
Miksi joillain yhtiöillä on useita analyytikkoja?
Kertooko yhtiöllä olevien analyytikkojen määrä jotain yhtiön potentiaalista vai onko suurilla yhtiöillä automaattisesti enemmän mielenkiintoa herättäviä osa-alueita ja sitä kautta useampia analyytikkoja?
-
Onko se, ettei yhtiötä seuraa yksikään analyytikko huono merkki?
-
Ja miten seurannan lopettamispäätös mahtaakaan syntyä? Voiko se syntyä muuten kuin siten, että yhtiö itse irtisanoo sopimuksensa seurannasta?
1 tykkäys
Ilokseni huomasin, että kun käytin tätä hyvin yksinkertaista mallia kolmeen eri saman toimialan koronakärsijään, niin omat tavoitehintani erosivat analyytikoiden tavoitehinnoista lopulta melko vähän. Tässä eroavaisuudet Yahoo Financesta poimittujen tavoitehintojen mukaan:
- -0,76 %
- +8,82 %
- +16,24 %
Kahdella jälkimmäisellä oli molemmilla yli 10 analyytikon tavoitehinnat, ensimmäisen määrä ei jostain syystä ole saatavilla, mutta osta, pidä tai myy-suosituksia silläkin oli yli 20.
Mitä menetelmiä käytätte arvonmääritykseen, kun etsitte uusia hyviä osakkeita?
Tietysti Inderesin raportit on hyviä, mutta kun ei kaikkia yrityksiä pysty seuraamaan.
Kuka tahansa voi periaatteessa alkaa analyytikoksi, ei ainakaan Suomessa ole virallista analyytikon tutkintolinjaa. 
Täten periaatteessa jokainen nojatuolianalyytikko voi aloittaa oman seurannan ja julkaista analyysiaan esimerkiksi blogissa, Inderesin tapauksessa uudet analyysiseurannat ovat nykyään aina yhtiön tilaamia ja osaketyökalusta voi katsoa ketkä omasta seurannasta maksavat.
Ne firmat tunnistaa yhtiöasiakas merkistä.
Jotkut firmat herättävät enemmän mielenkiintoa sijoittajien keskuudessa ja täten useat tarjoajat haluavat antaa oman näkemyksensä yhtiöstä, esimerkiksi Nokia täysin eri koko luokan toimija kuin Peippo ja täten ihmiset ovat lähtökohtaisesti paljon kiinnostuneimpia Nokiasta yrityksenä kuin pienestä Peiposta jonka markkina-arvo on paljon pienempi kuin keskimääräinen Nokian päivävaihto.
Analyytikkojen määrällä ei voi suoraan katsoa olevan mitään tekemistä yhtiön potentiaalin kanssa, esimerkiksi Nordeaa seuraa todennäköisesti yhtä monta analyytikkoa siitä riippumatta maksaako osake esim viisi vai kymmenen euroa joka on pitkälti ollut viimeisen kahden vuoden kurssinousu koronakupasta.
Se voi olla, tai sitten ei. Mikäli yrityksen omistajat ovat sitä mieltä etteivät he tarvitse analyysia niin se on sitten heidän päätöksensä.
Inderes seuraa veloituksetta esim juuri Nokiaa ja Sampoa, näiden seuranata voi loppua periaatteessa koska tahansa jos Inderes päättää etteivät he halua enää tutkia näitä yhtiöitä ilmaiseksi.
Käytännössä on aika harvinaista että Inderes lopettaisi oman ilmaisen seurantansa, mutta on näitäkin nähty esimerkiksi Cityconin ja Stockmannin kohdalla.
4 tykkäystä
Miten saan Inderesin etusivun suomeksi? Se on nykyisin englanniksi vaikka oletuskieli asetuksissa on suomi.
Miten synteettinen optio eroaa tavallisesta, vai onko ne kaikki aina synteettisiä?
Taidettiin jossain jo keskustella, mutta eikö vero.fi palvelussa tosiaan näe pääomatuloveroja? Siten, että jos on tarvetta miettiä myyntejä tai myymättömyyttä vuoden myyntivoittojen kuittamiseen niin noihinko täytyy pitää omaa kirjanpitoa? Siirtyykö tiedot esim. Nordealta verottajalle tyyliin vuosittain eikä “livenä”?