Vuosittain. Välittäjän palvelussa saattaa pystyä nuo näkemään livenä. Nordnetissa ainakin voi käydä leipomassa 9A-raportin milloin vain.
2 tykkäystä
Nordealla täytyy valita selainpankissa (ei mobiili) nimenomaan UUSI verkkopankki eikä vanhaa ja sieltä Säästöt ja sijoitukset ja sieltä se tili jota haluaa tarkastella sieltä Myyntivoitot -ja tappiot ja voi hakea vaikka tämän vuoden tilanteen tai minkä tahansa jakson. Helpottaa myös sellaista firman kautta toimivaa, jolla on eri tilikausi kuin kalenterivuosi. Jos haluaa verojen maksua sitten tarkastella, voi laittaa pääomatulot sun muut vero.fi veroprosenttilaskuriin, niin saa nähdä jääkö mitään käteen.
2 tykkäystä
Vielä toinen aloittelijatason jatkokysymys: Miten tulonhankkimismenot käytännössä ilmoitetaan pääomatulojen vähennyksiin? Omaverosta löysin vain ansiotuloihin liittyvän kohdan jossa oli vähennykset joko palkka tuloille tai “muille tuloille”, jossa mainittiin jostain etuuksista sun muista, mutta missään ei mainita sanallakaan pääomatuloja. Vai voiko tänä vuonna hankitun läppärin vähennykset ilmoitta keväällä kun saa Nordnetilta esitäytetyn 2021 ilmoituksen ja esitäytetyn verokortin tullessa?
2 tykkäystä
Kyllä siellä OmaVerossa pitäisi olla kohta “Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset”, johon pystyy lisäämään vähennyksen ja selvityksen vähennettävistä menoista. Tähän olen itse laittanut mm. sijoituslainojen hoitokulut, Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenmaksun, Kauppalehden ja muun sijoituskirjallisuuden, osuuden nettikuluista, mahdolliset poistot tietokoneesta, työhuonevähennyksen jne…
Edit: Ja nämä siis yleensä ilmoitetaan vasta esitäytettyyn veroilmoitukseen, ei verokorttia tilatessa.
1 tykkäys
Eikös sijoituslainan korot mene automaattisesti vähennyksiin, kunhan vain lainan käyttötarkoitus on asetettu oikein?
Kyllä korot menee, mutta tässä on kyse hoitokulusta eli kuukausittainen maksu, joka esim. Nordeassa 2,30 €/kk jokaisessa lainassa. Hiluja, mutta kaikki kotiin päin.
2 tykkäystä
Noin kk sitten itse etsin kanssa samaa, että mihin työhuonevähennys ja nettikulut voi laittaa Omaverossa. Eipä löytyny, edes ohjeen kanssa. Tulin siihen tulokseen, että tämän vuoden vähennykset voi ilmoittaa vasta ensivuoden puolella. Heti alkuvuodesta jos laittaa, ehtinee veroehdotukseen. Siis näin Luulen. Jos joku Tietää, kertokoon…
1 tykkäys
Niitä ei varmaan voi vähentää pääomatuloista, ennenkuin vuosi on vaihtunut. Koska…
Jos sattuisi käymään niin, että tulisi isot tappiot loppuvuoteen, mikä tiputtaa kokonaisuudessaan pääomatulon tappiolliseksi.
Silloinhan ei tule pääomatuloa, mistä työhuonetta yms. voisi vähentää.
Pääomatulojen puolelle ne joka tapauksessa ilmoitetaan, tuli voittoa tai tappioo.
Kyllä vähennyksiä pitäisi voida tehdä tappiollisenakin vuonna, kunhan ne vain on suhteessa toiminnan laajuuteen.
3 tykkäystä
Kyllä ne voi ja kannattaa tehdä.
Mutta jos kokonais pääomatuotto on tappiollinen, niin ne työhuone, netti yms. Siirtyy tulevaisuuteen vähennettäväksi.
Nehän on (+)tuloista vähennettäviä.
Näin itselleni on käynyt. Verottajalla ei ollut sinä vuonna pääomapuolella verotettavaa tuloa, ainoastaan tappioo.
1 tykkäys
Kyllä tuon pitäisi minun käsittääkseni mennä siten, että ensiksi voitoista (siis voitollisista eristä) vähennetään kulut, sen jälkeen vähennetään aiempien vuosien tappioita vanhimmista alkaen. Verovuoden tappiot ovat siis tuon tappiojonon viimeisenä. Jos luovutusvoittoja on vähemmän kuin kuluja, saa loput ansiotuloista alijäämähyvityksenä
Ehkä turha ja tyhmä kysymys, mutta varmistelen, että tuskin pääomatulojen tappioilla voi vähentää maksettavaa perinnön veroa? Niitä on tullut molempia tähän vuoteen, mutta turha varmaan kuvitella, että voisi kuitata…
Pääomatulojen tappiolla ei voi kuitata perintöveroa.
2 tykkäystä
Aloin kirjailemaan vuoden osinkoja ylös Exceliin Nordnetistä, ja huomasin että tapahtumalaskelmassa ei ole ollenkaan riviä ennakonpidätykselle. Muistelen, että pienistä summista ei Nordnetilla peritä ennakkoa mutta kyseessä on useita osinkotapahtumia kympeistä useampaan sataseen, joten luulisi ainakin isommista otettavan ennakonpidätys heti maksettaessa. Mistä tuon ennakonpidätyksen ( tai lähdeveron) saa kaivettua vai eikö Nordnet tosiaan ota mitään tässä vaiheessa?
E: Käyttäjässä vika. En ole isommin Nordnetiä käyttänyt ja hieman outo järjestelmä. Klikkasin osinkoraportille kohdan “osingot” väärästä kohtaa. On näemmä eri kohta ennakonpidätyksille joka pitää ruksia myös, tai sitten klikkaa eri kohdasta tuon “osingot” vaihtoehdon jolloin valitsee automaattisesti myös ennakonpidätyksen… Näin sitä voi olla sokea yksinkertaisillekin asioille välillä 
1 tykkäys
Eikai niitä tarvitse manuaalisesti kerätä? Viet .csv ja Excel osaa avata sen rapsan.
Ongelma oli että osinkoraportissa ei näkynyt ollenkaan ennakonpidätyksiä/lähdeveroja kun en osannut laittaa niitä näkyville. Jos tuosta olisin vienyt puutteellisilla tiedoilla tiedot exceliin niin siitä olisi yhtälailla puuttunut nuo tiedot. Mutta, sain ne näkyville lopulta, ja siitä tosiaan saa vietyä tarvittaessa exceliin.
Minulla on osinkotapahtumia parilta eri välittäjältä, joten pitää kuitenkin tehdä manuaalista työtä kun haluan siirtää molemmista tiedot itse tekemälleni yhteiselle pohjalle. Sama sitten näpytellä tapahtumat käsin kun tapahtumien kpl määrä on kohtuu pieni kuitenkin.
Siirrän oikeaan paikkaan.
@Mehukasta vastailenpa tähän nyt kun siirretty. Näin olen itse asian ymmärtänyt (korjatkaa muut jos tässä on jotain asiavirheitä)
Preferred dividend eli vapaasti käännettynä “etuoikeutettu osinko” on mahdollista tietyissä maissa (Esim USA), joissa yhtiö voi laskea liikkeelle niin sanottuja etuoikeutettuja osakkeita eli “preferred shares” - tämä on siis eri asia kuin Suomen systeemin eri osakesarjat (vaikkapa Kesko A ja Kesko B osake) joilla voi olla esim. eri määrä äänivaltaa!
Nämä etuoikeutetut osakkeet ovat tyypillisesti tällaisia - mutta ehdot voivat kuitenkin vaihdella aika paljon eli kannattaa olla näiden kanssa tarkkana.
- Osakkeella ei ole lainkaan äänivaltaa (tämä ei ole esim. Suomessa käsittääkseni mahdollista ainakaan julkisissa osakeyhtiöissä).
- Usein näillä on myös joku kiinteä hinta joilla firma voi ostaa laput takaisin eli käytännössä mitätöidä ne.
- Näillä lapuilla on kiinteä (tai esim. viitekorkoon sidottu) osinkoprosentti, joka on maksettava ennen kuin muille tavallisten osakkeiden osakkeenomistajille voidaan maksaa osinkoa. Jos osinkoa ei jonain vuonna makseta, eivät preferred sharejen omistajatkaan saa osinkoa, mutta summa kumuloituu ja on maksettava kun yritys seuraavan kerran tekee voittoa ja maksuihin pystyy.
- Koska nämä on maksettava jos voittoa tulee ja maksun suuruus määräytyy etukäteen, ovat nämä kirjanpidollisesti kuluerä.
Nämä voivat siis olla hyvä tai huono juttu, esim:
- Yleensä näitä ei käsittääkseni inflaatiosuojata, eli jos firma on saanut rahaa edullisesti tällaisia osakkeita vastaan ja inflaatio kasvaa, maksujen rasite pienenee (mikäli firma saa inflaation siirrettyä hintoihinsa).
- Voivat rasittaa firman tulosta jos näitä on paljon (ja viedä muilta osakkeenomistajilta osinkoa), mutta toisaalta näiden omistajilla ei ole äänivaltaa ja ulos maksettava summa ei olennaisesti muutu vaikka firman tulos kohenisi vauhdilla.
- Firma saa näiden kautta rahoitusta vähän bondien tyyliin, mutta ei voi mennä konkkaan jos ei pysty näitä maksuja tekemään (velkakirjojen korkojen maksamatta jättäminen johtaa käytännössä konkurssiin).
- Koska näissä on usein takaisinosto-oikeus (mutta ei äänivaltaa), voivat tavallisten äänivaltaisten osakkeiden omistajat käytännössä äänestää että näitä lunastellaan pois jos rasite muodostuu liian suureksi - mutta näin ei tietenkään aina tapahdu tai firman talous ei välttämättä anna myöten.
Täällä avattu tarkemmin: Preferred Dividends Definition ja täällä turinoitu asiasta myös Suomeksi: Tilisanomat.fi
EDIT: Suomen systeemissä näitä lähimpänä olisivat varmaan hybridilainat jotka on muutettavissa firman osakkeiksi?
16 tykkäystä
Kiitos kattavasta vastauksesta 
Itseä vain ihmetyttää, jos nämä maksut suoritetaan voitosta, niin kyseinen firma tehnyt reilut 800 miljoonaa tappiota ja maksanut näitä osinkoja yli 2 miljardia.
Voisiko olla kyse joidenkin pääsijoittajien “porkkanoista” ja pitää ne tätä kautta kiinni firmassa?
Jep, en ole ihan varma voisiko yhtiö esimerkiksi nostaa lainaa osinkojen maksuun (ja sitten maksaa preferred shareille ensin) vai onkohan tässä tapauksessa kyseessä vain ns. kirjanpidollinen tappio eli rahaa ei maksettu ulos mutta noille maksuille pitää kuitenkin tehdä varaus tulevaisuuden varalle tai vastaavaa.
EDIT: Ensin mainittu ei käsittääkseni mahdollista nopean jatkotutkimuksen perusteella.
1 tykkäys