@ItiksenKiekko vastaan sulle tänne kun varmaan enemmän tätä aihetta sivuaa.
Onhan tuo yleistä että isoja blokki kauppoja tehdään myös silloin kuin pörssi on jo mennyt kiinni. Tässä lähiaikoina on myös nähty ennen kuin pörssin kelloja on soitettu niin on isoja blokkikauppoja tehty.
Ja kertokaa tyhmälle miksi myyjä ja ostaja on sama?
Miten tämä sitten käytännössä toimii? Pitääkö Enskasta soittaa Nasdaq Helsinkiin, että nyt halutaan siirtää blokki meidän rahastosta toiseen? Miksi se pitää tehdä kaupankäynnin jälkeen?
Mietin lähinnä syitä sille, miksi instikka saa ostaa alle markkinahinnan vaikka kauppa tehdään (oletetusti) siirtämällä osakkeet omien housujen vasemmasta taskusta oikeaan.
Ei myyjä ja ostaja, vaan osakekaupan välittäjä. Jos sinä myyt, ei myyjänä näy sinun nimesi, vaan sinun osakevälittäjäsi nimi. Sama ostajan suhteen
Yleensä näissä nähdään myös pieni alennus, näin kävi myös kun Onvest Oy myi omia Harvian osakkeitaan niin olikohan siinä 8-10% alennus? joku voi korjata jos muistan väärin.
Joku viisaampi voi kertoa miten tämä tapahtuu.
Voisit myös kysyä miksi instikka saa myydä alle markkinahinnan? Kaupassa on aina kaksi osapuolta. Hinnasta saa sopia vapaammin kunhan kauppa on tarpeeksi suuri.(jottei voi käyttää markkinamanipulaatioon)
Tarkat ohjeet löytyy täältä.
https://www.nasdaq.com/docs/2020/12/21/NMR%203.9%20Arvopaperien%20kaupankäyntisäännöt%20.pdf
Sellainen tyhmä kysymys, että miten on mahdollista että osakkeet ovat nousseet keskimäärin sen 7% vuosittain viimeisen 200 vuotta? Eikai kasvua voi tavallaan tyhjästä tulla, vaan jonkun hyöty on pois aina jostain muualta? Esim. yritys jonka arvo on 10-kertaistunut on kaiketi saanut varansa loppujenlopuksi muilta yrityksiltä ja näin kokonaistuoton pitäisi pysyä samana? Rahan painaminenkaan ei taida olla vastaus, koska eikö silloin inflaatio söisi kaiken kasvun. Vai onko kaikki kasvu vaan lisääntynyttä velkaa ja vähävaraisempia kuluttajia?
200 vuoteen on mahtunut jonkin verran innovaatiotakin
Tämä on juuri se pointti miksi osakesijoittaminen pitkällä aikavälillä on kannattavaa. Kyse ei ole nollasummapelistä, vaan plussummapelistä. Se plussa pitkän aikavälin kuluessa tulee talouskasvusta, joka koostuu lyhykäisyydessään joko A) tuottavuuden kehityksestä (tämä on isossa kuvassa tärkeintä) tai B) tuotantopanosten kasvusta (historiassa väestönkasvu ollut myös olennaista).
Toki pörssiyhtiöt toisiltaan voivat syödä markkinaosuutta ja siten toisen kasvu voi olla myös toiselta pois, mutta myös yhtiöiden jakama kakku kasvaa.
Osakemarkkinoiden tuotto-odotuksesta hieman enemmän teoriaa sisältävä vastaus:
Onvest myi ne osakkeet muistaakseni 10 prosentin alennuksella, mutta osti ne aikanaan capmanin rahastolta preemio hinnalla sen aikaiseen kurssiin. 
Tämä hinta vaihtelee tietysti tilanteiden mukaan miten suuri määrä osakkeita myytävänä/likvidi lappu ja hyvä kysyntä (nordea) niin alennus vain muutaman prosentin.
Yksi yksinkertainen selitys on yritysten tekemä työ ja tuotteet.
Nollasummapelistä ei ole kyse.
Asiaa voisi mallintaa esim. Autio saari mallilla.
Alussa on vain tyhjä saari. Sitten joku sijoittaa ja järjestää työntekijän, tarvikkeita ja pikkuhiljaa rakennetaan kaikenlaista. Nollasta on saatu aikaan materiaalista arvoa. Sitten vähän markkinoimalla saadaan paikalle tuotteiden ostajia, majoittujia, ihmisiä.
Alkuperäinen sijoittamiseen tullut raha voi olla pankilta, joka lainaa sen keskuspankilta, joka luo tarvittavan rahan.
Raha ei tule tyhjästä, vaan tuottamalla uutta.
Tyhjän rahan luominen on sitten kokonaan toinen juttu.
Kiitos vastauksista, ajattelin tätä ehkä jotenkin vinksahtaneesti. Tyyliin pohdin jos maailman ihmisillä olisi 1000€ käytettävänä ja jostain löytyisikin 10 000€ arvosta kultaa, niin eikai talous kasvaisi kun kukaan ei voisi tätä kultaa ostaa, ilman että painetaan lisää rahaa, jolloin sen arvo laskee 
mutta eihän tietty kenenkään ole tarpeen tuota kultaa ainakaan kerralla ostaa, jotta sillä olisi silti näennäistä arvoa 
noh ehkä hyvä näin kahden vuoden sijoittamisen jälkeen ymmärtää edes mihin koko asia perustuu. 
Vähän koitan myös antaa näkemystä tuohon kasvuun. Mielestäni #Rahapodissa tämä on selitetty niin, että itse ymmärsin sen tai ainakin, miten kasvua pitäisi nykyään syntyä!
Yritykset pyrkivät tekemään asian tehokkaammin, pienemmällä työmäärällä, vähemmillä materiaaleilla tms, kun tässä onnistutaan yhtiö saattaa laskuttaa asiakkailta saman rahan, mutta käyttää siihen itse vähemmän resursseja. Vähemmän kustannuksia itsellä ja samat ehkä korkeammat asiakkaalle > yhtiö on tuottavampi ja yhtiössä tapahtuu kasvua.
Mistä löydän helposti koko HEXin vaihtomäärät euroina päivätasolla tai esim koko viime vuosi. Kiinnostaisi nyt ainakin alkuvuoden vaihtomäärän vaihtelu. Esim. Perjantaina oli n. 850 miljoonaa. Nouseeko vaihto, kun kurssit laskevat. Myykö rahastot, aloittelijat vai mikä sopuli-ilmiö?
Totta kai voi 10 000 kullan ostaa vaikka ei ole rahaa. Sitä sanotaan työnteoksi, menet kaivamaan kullanomistajan kaivosmonttua muutamaksi kuukaudeksi, niin kulta on sinun, ja talous on kasvanut. Samalla löytyi lisää kultaa, ja tarvitaan lisää työntekoa. Pyörä pyörii, ja vain siksi, että hiki lentää lapion ääressä.
kellään kokemusta capital.com sijotussivustosta. tai vielä tarkemmin sanottuna onko kukaan treidaillu heidän puhelinsovellusta käyttäen? mielelläni kuulisin kokemuksia
CFDitä, eli voitot verollisia, tappiot vähennyskelvottomia. Ei sovellu suomalaiselle yksityissijoittajalle.
joo olisiko parempia ehdotuksia mitä käyttää? treidausmielessä
En henkilökohtaisesti suosittele harrastamaan treidausta puhelinsovelluksella…