Ymmärrän, että voin sitä käyttää mihin vain. Kysytään näin päin onko muuta keinoa saada saldo negatiiviseksi kuin ostaa jotain?
Mietin vain, että puuttuuko minulta tuolta jokin nappi. Luotot ja lainat välilehti on aktivoitu ja lainoitusarvo näkyy kyllä.
Kaikki sellaiset tapahtumat, jotka normaalistikin laskevat tilin saldoa, niin normaalistihan ne epäonnistuisivat jos saldo menisi nollan alle, tai jossain kuluveloituksissa saldo menisi nollan alle ja saisit tilinylitysmaksun.
Superluoton kanssa ne tapahtumat onnistuvat kunhan saldo ei mene enempää nollan alle kuin limiitti antaa myöten.
Superluotto toimii ihan eri tavalla kuin vaikkapa joku asuntolaina. Asuntolainan kanssa sinulla on se lainatili miinuksella, ja sitten vaikka käyttötili plussalla. Nordnetin superluotossa on se yksi tili ja se voi olla miinuksella tai plussalla.
Ymmärrän kyllä tuon lainatyypin logiikan. Voiko tämä minun “ongelma” johtua siitä ettei minulla ole vielä kultatason hajautus?
Ei. Sen kun siirrät siltä AOT:lta rahaa OST:lle ja sitten AOT saldo menee miinukselle. Ei ole mitään nappeja.
Sinne ei tule mitään “nosta luottoa” nappia, vaan superluoton aktivoinnin jälkeen voit vaan vetää tilin halutessasi miinukselle kun ennen superluottoa pystyit vetämään tilin korkeintaan nollille.
En taida tätä enää paremmin osata muotoilla.
AOT sivulla näkyy tilin saldo ja “käytettävissä” arvot. Ilman superluottoa ne näyttävät usein ihan samaa summaa, superluoton kanssa “käytettävissä” näyttää yleensä jotain positiivista lukua vaikka saldo olisi nollassa tai miinuksella.
Kiitos nyt oli riittävästi rautalankaa 
Juuri näin se on. Nykyinen sovellus ei tuota tue. Mutta ominaisuutta voi äänestää täällä: Nordnet app - Feature Voting & Roadmap
Tosin kun muistelee, miten sitä kunnollista tunnistautumista on lupailtu tehtäväksi, niin en pidättäisi hengitystä.
Edit: Osui Nordnetin kesän blogista silmään tämä
Kesällä sovellusta kehittävä tiimimme viettää ansaittua lomaa, mutta niin kauan kuin he vielä ovat töissä, he jatkavat mm. ETF-listojen parissa (osake- ja rahastolistojen rinnalla hakunäkymässä). He myös kehittävät ominaisuutta, jolla osakkeiden tai rahastojen jakaminen sovelluksesta suoraan mihin tahansa sosiaalisen median kanavaan on helpompaa.
Kuka sitä stop losseja tai turvallisempaa kirjautumista kaipaa, kun pian saa jakaa somessa osakelistoja!
Katsos somejakelut ja ETF listat tuovat lisää bisnestä.
Tosin voisivat kyllä miettiä pidemmälle siinä mielessä että tiukkojen stop lossien kanssa pulaava helposti tekee välittäjälle paljon tiliä välityspalkkoista kun koko ajan hypitään sisään ja ulos.
Eiköhän tuo ole vielä suhteellisen hyvin priorisoitu appi. Sitten jos alkavat lisäämään rakettiemojita ja ilotulituksia kun painaa osta-nappia niin vasta lähden hakemaan toista välittäjää… Sen verran kuitenkin arvostan sellaisia asioita kuten “veroraportointi joka toimii” ja “keskimäärin toimiva käyttöliittymä”.
Joo, kyllähän se on pelkästään positiivinen asia, mutta itselle ei välttämättä niinkään jos oon jo ostanut position täytyyn, liian kalliilla. 
Sijoituksen vakuusarvo laskee. Muutoin toki hyvä asia ( näin ikiholder perspektiivistä ).
Markkina voi myös kertoa sinulle että et ole välttämättä huomioinut kaikkea yrityksen bisneksestä. Meneekö kaikki tosiaan hyvin? Jos menee ja olet oikeassa voi olla hyvä paikka ostaa lisää mutta voit olla möys väärässä. Markkinan edessä kannattaa olla kuitenkin aina vähän varpaillaan ja nöyrä.
Mitä tarkoittaa 17x esim alla mainitun EV/EBIT yhteydessä?
EV/EBIT 17x
Kiitos jo etukäteen! 
Nämä lyhenteet kun ei tahdo millään pysyä muistissa ja sitten on vielä kaikkea muuta hämmentämässä herkkää mieltä.
EV (Enterprice Value, velaton markkina-arvo) on 17x suurempi kuin EBIT (liiketulos) tarkesteluvuoden/hetken luvuilla.
P/E 10x esimerkiksi taas tarkoittaa että, että P (osakkeen hinta) on 10x suurempi kuin kyseisen vuoden osakekohtainen tulos (EPS).
Kun usein sanotaan, että P/E 2022e luvuilla on vaikka 15, tarkoitetaan sillä, että tämän hetken osakekurssilla (P) ja vuoden 2022 ennustetulla EPS:llä tuo kerroin on 15.
Edit: Hyviä selityksiä löytyy esim täältä: EV/EBIT-luku | Tunnuslukuopas
Ilmaisuja kuten 17x suurempi kuin tulisi välttää, koska ne ovat monitulkintaisia.
EV on 17 kertaa EBIT tai EV/EBIT on 17.
Tuo x on joka tapauksessa vähän ylimääräinen, se tavallaan kertoo että tunnusluvun tyyppi on kerroin.
Näissähän sitten tulee vielä kyseeseen, että minkä ajanjakson perusteella tunnusluku on laskettu, perustuuko se johonkin tulevaan tai menneeseen ajanjaksoon.
Ja onko luku “raportoitu” vai “oikaistu” - ja kenen toimesta oikaistu.
Sinänsä EBITDA, EBITA, EBIT, E (earnings before interest, tax, depreciations and amortizations jne) on paljon selkeämpi termistö kuin käyttökate, liikevoitto, liiketulos jne, kun jälkimmäisistä ainakin allekirjoittanut saa aina muistutella itseään mitä niihin kuului tai ei kuulunut.
Täällä ja muualla on povattu että “riskitön korko” lähtee kohta kovaan nousuun, kun FED viimein joutuu nostamaan ohjauskorkoaan - oliko joku 4-5 kertaa tänä vuonna. Jotkut viisaat ovat myös laskeneet (tai kysyneet) miten todennäköisenä markkinat pitävät näitä korkojen nousuja, sanotaan että tämä olisi 80% todennäköisyys 5 nostolle.
Jos 80% todennäköisyydellä ohjauskorko nousee, niin eikö tuon pitäisi olla jo hinnoiteltuna lähes kokonaan vaikka tämän hetkiseen 10-vuotiseen korkoon? Eikä esim. niin että 10 vuotinen nousee 2,5-3% yieldiin, kun koron nostot konkretisoituu? Silloin tänään ostettujen kuponkien käypäarvo laskisi ja holdaritkin saisivat pienempää todella paljon pienempää tuottoa yieldin muodossa, kuin ne jotka odottavat tuohon “lähes varmasti” tapahtuvaan nostoon asti?
FEDin taseen kasvatusnopeuden hidastaminen (ja pysähtyminen) on jo monimutkaisempi kokonaisuus, mutta luulisi korkoveijarien jo hinnoitelleen nekin jo nyky yieldiin?
@Marianne_Palmu ehkä valistunein aiheesta?
Wanhalla alkaa jo peruskoulumatematiikkakin tökkiä, tai sitten en ymmärrä jotain muuta, eli kysymys aiheesta “Miten laskea short putin margin impact”.
Yritän opiskelumielessä arvioida paljonko marginaalia tarvitaan heti kärkeen, ja arvioimaan miten marginaalivaatimus muuttuu, jos option hinta tai underlying osakkeen hinta muuttuu määrän Y suuntaan X.
Välittäjän (IBKR) ohjeet ovat suorasukaiset, :
Put Price + Maximum ((20% * Underlying Price - Out of the Money Amount),
(10% * Strike Price))
Otetaan esimerkiksi toukokuussa erääntyvä Nio putti 17.50 strikella, jonka hinta pyörii 126 huitteilla. Nion osakkeen hinta olkoon pyöreät 24.50.
Vaitoehdot joista suurempi valitaan:
Järjestelmä kertoo tarvittavaksi marginaaliksi 611.
Kokeilin vielä lyödä sisään 2 kpl strike 15 short puttia, hintaa 78, jolloin yhtälöt olivat seuraavanlaiset:
Tälle tuplaputille järjestelmä näyttää margin impactiksi 904.
Mitäköhän en nyt ymmärrä… miksi ihmeessä järjestelmä kinuaa karkeasti puolta suurempia marginaaleja kuin mitä ohjeen mukaan (teoriassa) pitäisi?
Ainakin muutama kokeneempi konkari käsittääkseni käyttää IBKR:ää…
Jos en väärin muista, niin siltansa Mandatumiin polttanut @T3r00 ainakin vaihtoi IB:lle 
Moikka, ja kiitos ajankohtaisesta kysymyksestä. Korkojen nousua on hinnoiteltu myös velkakirjamarkkinoille, mutta etenkin lyhyisiin korkoihin, joihin nämä keskuspankkitoimet etenkin heijastuvat. Kuten alla olevasta kuviosta on nähtävissä, riskittömän koron perustana käytetty Yhdysvaltain 10-vuotinenkin korko on noussut, mutta ei yhtä jyrkällä kulmakertoimella. Tämä kertoo siitä, että pitkän maturiteetin koroissa “on sisällä” paljon muutakin kuin rahapolitiikkaodotuksia, kuten pidemmän aikavälin näkemystä talouskasvusta ja inflaatiosta.
Tätä pitkien ja lyhyiden korkojen erotusta muuten seurataan taas suurella mielenkiinnolla, sillä jos korkokäyrä kääntyy, eli erotus muuttuu negatiiviseksi, on se ollut lähes vedenpitävä taantumamittari USA:n taloudessa. Julkaisin juuri makrokatsauksen aiheesta:
Kuinka hyvin foorumilaiset ovat kartalla Shellin muutoksista, eli nykyisten A- ja B-osakesarjojen yhdistämisestä? Shell sets out expected timetable of Simplification | Shell Global
Omistin R6C3-osaketta (ISIN GB00B03MM408), eli tuota RDS.B-sarjaa josta ei peritä lähdeveroa Britanniaan. Nyt kun sarjat yhdistetään, miten Shellin osinkoja jatkossa verotetaan?
Uutisesta poimittua:
aligning Shell’s tax residence with its country of incorporation in the UK by relocating Board and Executive Committee meetings, and the CEO and CFO, to the UK; and consequently, changing the company’s name from Royal Dutch Shell plc to Shell plc.
Oletan, että RDS.B-osakesarjan omistajan ei tarvitse siis huolestua tästä muutoksesta? Kaikki toiminnot pitäisi olla Brittien alla ja näin ollen ei jouduta murhetimaan Alankomaiden verosäännöistä.
Minulla myös Shelliin liittyen kysymys, tämän Nordnetissä olevan Saksan lipun alla olevan osakkeen hinta ei ole enää tällä viikolla päivittynyt SHELL PLC B EO-07 (R6C3). Johtuu varmaan nyt näistä muutoksista Shellin nimeen ja Britanniaan siirrosta? Pitääkö minun tehdä jotain vai voinko antaa tuon osakkeen olla salkussa edelleen? Ja tuleekohan osinkoverotukseen jotain muutosta?
Ymmärtääkseni tuon osakkeen löytää nykyään R6C0-tickerillä. Tuossa ylemmässä viestissä on minun yhteenvetoni asiasta.
Nordnetin pitäisi hoitaa tämä muutos puolestasi. Heillä on toki toiminta yleensä ollut “hitaanpuoleista” näissä muutoksissa.
Samaa kysyin tuossa yllä ja tulin siihen johtopäätökseen. että olet omistanut Britteihin rekisteröityä osaketta ja omistat sellaista jatkossakin. En siis näe miksi verokäsittely muuttuisi.
