Ilmoittaudun yhdeksi OST-AOT välillä veivaajaksi kumpaankin suuntaan. Olen myynyt voittajia OST:ltä ja siirtänyt niitä AOT:lle tässä viime vuosina ja vastaavasti tehnyt siirtoja takaisin odottamaan seuraavaa nousua.
Tämä imho edellyttää tuhtia käteispainoa ja sitä myöten ainakin vähän karhuista tulevaisuusnäkemystä, kun a) veivattavan position pitää olla riittävän iso että tästä olisi potentiaalista hyötyä, b) pitää olla position verran käteistä vapaana joka siirtyy samalla toiseen suuntaan AOT-OST välillä.
Mitä hyötyä tästä on ollut? Itselle eniten psykologinen vaikutus joka on johtanut käytännön hyötyihin. Kun on tullut tunne että osake on noussut liikaa (esimerkki omasta salkusta SmartEye), mutta ei mitään käsitystä jatkaako se matkaa ylöspäin. Tein siirron OST → AOT jossain luokkaa 240 sek. Nyt minulla on salkussa hypeosake jonka keskihinta on 240 ja OST:lle jäi voitot. Kun smart lähti alaspäin - olisi tietysti pitänyt myydä aikaisemmin kun hypejunat alkoi pakittamaan laajemminkin - mutta keskimäärin tuossa 200 sek kohdalla sai sekä hyödynnettyä kertynyttä tappiota että itselle henkisen luvan myydä kun “osake on tappiolla”.
Tappiota tuli taas hyödynnettyä myymällä muita hyvin nousseita osakkeita jotka ostetaan takaisin kun pöly hieman laskeutuu.
TL;DR: psykologinen hyöty + verotuksen optimointi itsellä pääasiassa tässä osakkeiden siirrossa eri tilien välillä.
Moro. Google tarjosi “Nordnet Bitcoin” haulla löytyi seuraavanlainen linkki.
“Nordnetissä et voi sijoittaa kryptovaluuttoihin suoraan ns. kryptolompakon kautta, mutta epäsuorasti kyllä. Tämä onnistuu tracker-sertifikaattien kautta. Kyseessä ovat pörssilistatut tuotteet, jotka pyrkivät seuraamaan kryptovaluuttojen arvoja mahdollisimman tarkasti, vähennettynä mahdollisilla juoksevilla kuluilla. Palvelusta löytyy kirjoitushetkellä myös tuotteita, joissa ei ole juoksevia kuluja – tunnistat nämä merkinnästä “Zero” tuotteen nimessä. Tutustu aina huolellisesti avaintietoesitteeseen ennen mahdollisen sijoituspäätöksen tekemistä.”
En ole itse aiheen asiantuntija, joten en osaa asiassa neuvoa.
Olen hankkimassa sijoitusasuntoa Turusta ja ko. asunto ei ole julkisesti myynnissä. Neliöhinta vastaa alueen markkinahintaa aika hyvin esim. Oikotien ja parin muun sivun mukaan. Onko täällä kokeneempia jotka osaisivat sanoa miten paljon noista neliöhinnoista kannattaa vähentää remontoimattomassa kohteessa (-95 rakennettu) ? Muuten on hyvä pohjaratkaisu, kerros, sijainti, ei velkaa ym. kunnossa. Vähän hankala ilman välittäjää sanoa maksaako liikaa…
Jos laitan USA:n pörssiin myyntitoimeksiannon kestoksi Nordnetissa 1 päivän, niin onko se toimeksianto voimassa myös after hours ajan, vai päättyykö sen voimassaoloaika (= raukeaa) kun pörssi menee tavan ihmisiltä kiinni?
Kysymys koskee nordnetin bull ja bear sertifikaatteja. Oon ottanu pientä näkemystä tässä niiden kanssa ajoittain ja nyt ihan mielenkiinnosta tutkailin bull 15x oljyä kun öljyn hinta tippui vuorokauden sisällä niin ihmettelin miksei ko. instrumentilla näy mitään myynti eikä ostolaitaa, joka automaattisesti siirtyy kohde-etuuden hinnanmuutoksen mukaan? Kiitti jo etukäteen asiallisesta vastauksesta
Itse pyrkisin tässä tilanteessa katsomaan erilaisia verrokkeja markkinoilta ja arvioimaan, mikä on markkinan hintaero eri tapauksissa (remontoitu / ei-remontoitu).
Et kertonut, oletko kiinnostunut enemmän huoneiston vai taloyhtiön remonttitarpeesta. Jos ensimmäisestä, saanet järkevän, suuntaa-antavan hinta-arvion soittamalla sopivalle remonttifirmalle. Jos jälkimmäisestä, niin yksi hyvä tietolähde on soittaa isännöitsijälle ja kysellä remonttitarpeista lähiaikoina (eli mitä PTS sisältää). Taloyhtiöt on kuitenkin yksilöitä, joten on potentiaalisesti vaarallista pelata puhtaasti keskiarvojen mukaan (ellei sitten omaa suurta lukumäärää sijoitusasuntoja).
Pörssi ei mene tavan ihmisiltä kiinni sen enempää kuin muiltakaan, mutta kaikki välittäjät eivät tarjoa mahdollisuutta pre- ja aftermarketteihin. Nordnet ei.
Mitä tarkoittaa Nordnetin Bull / Bear instrumenteissa ‘Knock out’ kynnystaso.
(Esitteessä sanotaan että muuttuu arvottomaksi jos taso alitetaan)
Esim Wärtsilä Bull 5x se on -17%, mutta se on viime päivinä laskenut useinkin yli 20%, päivän sisäisesti ja myös closessa, eikä omistukseni ole ainakaan nollautunut.
-Minkä verran juoksevaa kulua tuolla instrumentilla menee, ihan hatusta arvoin että menisi noin vuodessa arvottomaksi jos jättäisi salkkuun mätänemään(jos kohde-etuus pysyisi koko sen ajan muuttumattomana) eli kulu olisi noin 0,4% per päivä mutta olen aloittelija näissä joten voi olla ihan pihalla…
Aloittelija kysymässä, kun ei tästä viidakosta nyt tunnu löytyvän edes oikeaa keskustelua, mistä vastauksia etsiä. Saa ohjata oikeaan paikkaan, jos aiheesta on jossain keskustelua.
Siis jos ja kun haluaisin pahimman varalta varautua niin, että rahaa/sijoituksia olisi myös muualla kuin Suomessa, mitä mahdollisuuksia löytyy? Jos siis pelottaa, että pitää joku päivä lähteä maasta karkuun lasten kanssa sotaa ja Suomessa olevalle varallisuudelle voi heittää hyvästit, miten muuten kuin pitämällä patjan alla käteistä, tähän voi varautua?
Tämä ehkä kuuluisi mieluummin Kysy&Vastaa ketjuun, joku moderaattoreista (@Sijoittaja-alokas ?) voi siirtää tarvittaessa.
Vaihtoehtoja on toki monia. Yksi on hankkia ihan fyysistä omaisuutta ulkomailta, esimerkiksi kiinteistö jostain toisesta maasta. Toinen tapa on avata paikallinen pankkitili toiseen maahan. Näiden monimutkaisuus ja byrokratian määrä (verotus jne) riippuu paljon siitä, mistä maasta on kyse.
Joku varmasti ehdottaisi tähän kryptovaluuttoja, mutta ne on aika volatileja. Fyysinen kulta (tai timantit jne) on myös yksi vaihtoehto, mutta ei välttämättä älyttömän käytännöllinen vaihtoehto tämäkään vaikka menevätkin seteleitä pienempään tilaan.
Ulkomaiset arvopaperit ovat myös mahdollisia, mutta jos käyttää puhtaasti suomalaista välittäjää, voi kriisitilanteessa olla ainakin teoriassa ongelmia näiden realisoinnissa. Ulkomainen arvopaperi ulkomaisella välittäjällä (ja vastatilinä myös ulkomainen tili) on jo kohtuullisen hyvin irroitettu Suomesta. Toki tästä joutuu “maksamaan” lisääntyvän paperityön määrässä.
No nyt meni kyllä täysin aloittajan moka-osastoon, kun luulin tähän kirjoittavani, mutta menikin väärään keskusteluun (jonne kirjoitin yhden vastauksen…).
Olisin toki voinut tarkentaa omaa kysymystä jo heti kättelyssä. Kiinteistöjä ei siis ole itselläni varaa ulkomailta hankkia, eli puhutaan huomattavan paljon pienemmän mittakaavan varautumisesta. Kryptovaluutat ei ole varsinaisesti kiinnostaneet tässä yhteydessä, kun suhteellisen pientä riskiä nimenomaan hakisin. Varmaan omaan makuun sopisi parhaiten ulkomainen pankkitili ja/tai sijoitukset ulkomaisen välittäjän kautta. Olisiko jossakin ihan käytännön vinkkejä, miten näissä pitäisi edetä?
Esimerkkejä: Degiroon liitetty pankkitili on Saksassa. Interactive Brokersin pankkitili on joko Irlannissa tai Unkarissa (en tiedä, voiko sitä itse valita tai millä perusteella se valikoituu.) Swissquote on nimensä mukaisesti Sveitsissä.
Sammon tavoitehinta Indereksellä on nyt 49 euroa. Sampo on toukokuussa maksamassa 4,10 eur osinkoa. Tarkoittaako tämä, että tuo tavoitehinta “sisältää osingon”, eli käytännössä tavoitehinnan mukainen arvo on 45 eur + osinko?
Eikös tavoitehinta ollut analyysintekijän, nykytiedoilla oleva, “paras arvaus” yhtiön osakekurssista 12kk päähän… korjatkaa joku jos olen väärässä. En jaksanut varmistaa. Eli ei sisältäisi osinkoja tällä periaatteella.
Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko arvioi analyysinsä perusteella olevan osakkeelle realistinen taso seuraavan 12 kuukauden sisällä. Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelle hyväksymään.
Tavoitehinta ei ole aina sama kuin analyytikon näkemys osakkeen käyvästä arvosta eli niin sanotusta ”oikeasta arvosta”, vaan hintataso, jonka realisoitumiselle analyytikko näkee perustellut ajurit – kuten esimerkiksi odotettu tulosparannus, riskitason laskeminen/nouseminen, muutos markkinanäkymissä tai ohjeistuksessa, arvostustason muutos – seuraavan 12 kuukauden aikana. Tavoitehintaa kannattaa näkemyksemme mukaan käyttää tietynlaisena ankkurina, joka kertoo analyytikon arvion osakkeen tasosta tietyillä tulevaisuuden odotuksilla.
Tavoitehinnan määrittämisessä käytämme useita eri menetelmiä, kuten arvostuskertoimet, vertailuryhmäanalyysi, DCF-analyysi ja osien summa -arvonmääritys. Kunkin arvostusmenetelmän soveltuvuus ja painoarvo tavoitehinnassa riippuu esimerkiksi kohdeyhtiöstä, sen liiketoimintamallista, toimialasta ja kehitysvaiheesta.
Miten Nordnetissä saa SP500 indeksin tai jonkin muun “maailma” indeksin näkyviin?
En taida oikein ymmärtää mikä olisi sopiva indeksi mihin verrata kun on sekä suomi että ulkomaisia osakkeita salkussa.
Sieltä löytyy S&P500 jos haluat (e-mini, eli futuuri, mutta yleensä tätä haetaan)
Itse noin 65% hesalappu-salkkua josta suurin osa pienempää lafkaa vertaan Helsinki GI indeksiin. Se tulee yleensä biitattua koska on vähän jenkki-tekno-apuja hajautuksena.
