Löytyyköhän jostain eurooppalaisten osakkeiden tunnuslukujen historiatiedot ilmaisena palveluna yhtä laajana mitä yhdysvaltalaiset osakkeet näkyvät täällä:
2 tykkäystä
Tuolta löytyy ainakin jotakin.
2 tykkäystä
Ei ole tullut suorilla jenkkiosakkeilla käytyä kauppaa, joten kysymys koskien Nordnetiä että voiko jenkkiosakkeilla käydä kauppaa koko jenkkipörssin aukioloaikoina, eli vaikkapa illalla klo 22:00 Suomen aikaa?
Esim Nordnet Marketsin viputuotteilla olen käynyt kauppaa ja nehän menee kiinni jo 21:00.
Kaupankäynti tapahtuu kunkin pörssin aukioloaikana. Tuolta löytyy ajat muutamille pörseille suomen aikaa.
Viputuotteista en osaa sanoa mitään miten toimivat jos kohde-etuus on suomessa tai jenkkilässä.
Nuo viputuotteet pyörivät oman aikataulunsa mukaan ja joo, menevät sulki 21.00
Jenkkipörssissä suoraan voi käydä kauppaa koko jenkkipörssin aukioloajan.
Ja kyllä, tämä tuo oman mukavan lisäriskin noihin vipuvermeisiin. Jos haluat pitää moisen yön yli, pääset katselemaan pari tuntia menoa jolloin et voi enää kauppaa käydä…
Moro, en tiedä tuleeko oikealle ketjulle tällainen kysymys, ensikertalainen kun olen. Oletetaan että ostan firman A osaketta hintaan 150 e sekä OST:lle että AOT:lle. Ja molempiin vaikkapa 100 kpl. Tämän jälkeen hinta putoaa 50:een euroon ja teen tällä hinnalla 10 kpl lisäostot molemmille säilytystileille. Nyt sitten osakkeen hinta alkaa sahata välillä 50 - 70 e edestakaisin. Ajatus olisi ostaa aina 10 kpl viidellä kympillä ja myydä seitsemällä kympillä. FIFOn mukaan kaikki myynnit olisivat pitkän aikaa tappiollisia koska iso 150 kpl erä on ensin ostettu kalliilla hinnalla. Kummalla tilillä suosittelette tällaista veivaamista, OST:lla vai AOT:llä?
Mitä mieltä olette opintolainalla sijoittamisesta nousevien korkojen maailmassa, onko tästä käyty keskustelua jossain muualla? Olen säästänyt melkein kaikki lainat 2020 syksystä asti, koska uskoin korkojen nousevan jo silloin. En ole seurannut pörssiä noin puoleen vuoteen.
Myöskin, miten arvioida onko indeksi kallis? Tiedän ettei ajoittaminen kannata, mutta kahden vuoden odotuksen jälkeen henkisesti pakko jatkaa näin.
Miten muut OP:n asiakkaat olette ostaneet sen, että ulkomaiset osingot tulee aina viipeellä?
Kassavirassa näkyy kyllä osingon maksupäivä, mutta sitä menee toki tovi jossain holdissa useita päiviä. Onko muilla pankeilla samaa?
Nordealla ainakin tuntuu tulevan samana päivänä kun maksu. Hankaloittaa osinkojen seuraamista tuo.
Minulla on arvo-osuustiliä vähän joka paikassa ja kokemukseni mukaan osingot tulevat siellä nurkilla, kuin maksupäivä on. Ihan tarkkaan en ole edes seurannut, kun ei se ole ihan päivän päälle. Usein se virallinen maksupäivä näkyy sitten siellä tiliotteessa, vaikka käytännön maksupäivä olisi jokin muukin. Seuraan itse etukäteen virallisia maksupäiviä, jotta tiedän koska osinkojen on määrä tulla ja sitten annan maksun ilmestymiselle muutaman päivän yli tämän. Joskus saa yllättyä iloisesti ja osinko ilmestyy ajallaan, mutta en masennu jos näin ei käy.
1 tykkäys
Tuo on hyvä, jos noin tulee. Itsekkin seuraan, mutta alkaa olla työlästä kun se vähän vajaa 20 osaketta maksaa osinkoja. Harmittaa se, että nyt mm. Tänä vuonna ollut vaihteluväli 2 päivästä 3 kuukauteen niiden saapuminen. Keskimäärin 10 päivää taitaa olla ajoitus. Pitäisi ihan laskea. Suomi osakkeiden osalta tosiaan maksupäivänä saapuneet. Aiemmin ei ihan näin holtitonta ollut niiden ulkomaisten osinkojen saapuminen. Jostain 2020 lopuilta alkaen.
Muutoin kyllä kaikki toimii todella hyvin.
E: Ei itsellänikään päivän päälle todellakaan, mutta mm. Kuukausittaista osinkoja maksavien yhtiöiden osingot haluaisi edes samalla kuulla. Joskus tullut kaksi osinkoa samaan kuuhun ja toinen ollut useamman kuun takaa jäänyt. Seurannan kannalta olisi siis kiva, että tietäisi.
Ai se on noin päin peppua se tilanne. No tuollaista en kyllä pystyisi hyväksymään. Itselläni ei taida olla kertaakaan ollut edes viikkoa mitkään osingot myöhässä, mutta en ole OP:n asiakas. Joskus olin, mutta en sijoittamisen suhteen. Tulkitsin heidät itselleni liian kalliiksi siihen hommaan. Kiva toisaalta kuulla, että olen tehnyt oikeita valintoja.
Voit harkita toisen välittäjän ottamista rinnalle testiin. Ainoastaan OST ei voi olla useammassa firmassa, mutta muuten niitä voi olla rivissä monia. Näin pääsee sitten hakemaan itselleen parhaan, johon voi kerätä isompaa pottia oman mielenrauhan säilyessä.
Mihinkään en ole ollut 100 % tyytyväinen mutta ulkomaille Degiro ja IBKR ovat aika huikeita.
Ulkomaisten osakkeiden tulevat osingonmaksupäivät on minulla muuten exceliin naputtelemassani osinkokalenterissa. Käyn katsomassa päivät Nasdaq verkkopalvelusta, jossa aina tikkerin sivulla on osinkotiedot hienona luettelona. Tässä esimerkiksi Johnson & Johnson osinkosivu.
Kiitän linkistä. Täytyykin katsoa vähän tarkemmin maksupäivät. Nyt kuukauden tasolla oma lista. Itsellä pankki just edullisen hinnan takia tämä. Siis aiemmin vuosia sitten oli muualla, mutta juuri nyt tämä omissa ostoissa edullinen. Mitä nyt tuo osinkojen vaihteluväli ottaa välillä päähän. Varsinkin, jos olisi uudelleen sijoittamassa niitä.
Pitääkin miettiä kakkossalkkua toisaalle.
Eipä kestä. Kiva jos oli hyödyllinen.
Näinhän se menee, että hinnat pitää miettiä oman kaupankäynnin mukaan. Myös välittäjältä halutut ominaisuudet vaikuttavat. Noissa ulkomaisissa kun esimerkiksi veroasiat ovat vähän haastavampia. Itsellä ei mennyt kovin montaa tuntia veroilmoitukseen ja sain riittävän hyvät raportit kaikista palveluista työn tekemiseen. En kuitenkaan käy mahdottoman montaa kauppaa vuodessa. Toinen erilainen seikka on rahansiirto, joka on vaikkapa Nordnetiin (ja arvaan, että OPssa ei ole mitään viivettä) hyvinkin reaaliaikainen. Degiroon vaikkapa pitää vähän suunnitella ja olen huomannut, että itselläni ennen arkiaamu yhdeksää tehty talletus on saman päivän iltapäivällä jossain kohdassa käytössä. Tämä toimii kivasti vaikkapa jenkkimarkkinoille.
Tämän kysymyksen bongasin Samuli Knüpferin ja Vesa Puttosen Morderni Rahoitus -opuksesta: “Onko yrityksen oman pääoman kustannus nolla, jos yritys ei maksa osinkoja?” Tätä jäin pohtimaan, enkä kyllä ole varma vastauksesta niin osataanko täällä avittaa?
Nykyinen tilanne on saanut pohtimaan tarkemmin miten yritysten raportointia veloista oikein pitäisi lukea ja totesin etten ymmärrä näistä paljoakaan.
Otetaan nyt esimerkiksi Sagax-yhtiöltä Q1/2022 osavuosikatsauksesta https://vp261.alertir.com/afw/files/press/sagax/202205111021-1.pdf
=== FIXED INTEREST === === LOAN MATURITY == == INTEREST-RATE SWAPS ==
Year
of Interest Interest
expiry SEKm Rate SEKm SEKm Rate
2022 1296 0.7% 64 - -
2023 1414 0.6% 749 253 0.5%
2024 5382 2.0% 6456 - -
... jne.
Mitä noista pitäisi osata päätellä?
Oletan että tiedän firman joutuvan maksamaan vuoden 2022 veloista korkoa 1296 kertaa 0.7% kunnes velka joudutaan maksamaan kokonaisuudessaan pois 2022 päätteeksi?
Mitä tarkoittaa “Fixed interestin” summa 1296 ja “Loan maturityn” summa 64? Tulisiko Sagaxin maksaa 2022 päätteeksi rahaa pois 1296 vai 64 kuitatakseen silloin erääntyvät velat pois, vai miten tuota tulisi lukea?
Jos 64, niin tarkoittaako että Sagax on jo kuitannut aikaisemmin pois velat ja jäljellä vain 64, jolloin korkokulukin on oikeasti 64 kertaa 0.7%?
Miksi vuoden 2024 kohdalla “loan maturityn” summa on suurempi kuiin “fixed interest” kohdan summa?
“Interest rate swap” varmaan tarkoittaa sitä, että koronvaihtojohdannaisen tarjoaja vertaa jotain päivän vaihtuvaa markkina-korkoa tuohon kiinteään 0.5%:iin ja ottaa Sagaxilta rahaa tai maksaa Sagaxille rahaa sen mukaan miten markkinakorko eroaa kiinteästä korosta kertaa 253 eroaa. Tämä tarjoaa suojaa koronvaihtelua vastaan. Menikö oikein?
Aika vaikeaselkoinen kaavio. Yhtiöiden vuosikertomuksissa on yleensä avattu juurta jaksain minkälaista rahoitusta yhtiöllä on, mitä niistä maksetaan korkoa ja milloin mikäkin laina erääntyy maksettavaksi. Yksi nopea keino on katsoa tuloslaskelman riviä liikevoiton jälkeen, jossa liikevoitosta vähennetään rahoituskulut. Nämä rahoituskulut voivat korkojen lisäksi sisältää myös uusien velkakirjojen liikkeellelaskusta koituvia kustannuksia, joten ne eivät ole aivan sama kuin korkomenot. Nämä on avattu sitten yleensä tarkemmin tekstissä. Taseesta taas näkee suoraan kuinka paljon velkoja erääntyy seuraavan 12 kuukauden kuluessa (lyhytaikaiset velat), eli Sagaxin tapauksessa erääntyy 1360 miljoonaa kruunua korollisia velkoja.
Pääoman kustannus tarkoittaa tuottovaatimusta, jonka sijoittaja vaatii ollakseen valmis sijoittamaan riskiseen yritykseen. Sijoittamalla, kuten osallistumalla osakeantiin annat sijoittajana omat rahasi yhtiön käyttöön ja saat vastineeksi osakkeita. Yhtiön pitäisi jollain aikavälillä palauttaa sinulle rahat korkojen kera, jotta sijoituksessa olisi järkeä. Rahojen palautus on osinkoja, joten tähän sisältyy se ajatus, että jos yritys ei koskaan maksa osinkoja omistajilleen, se on saanut sijoittajien rahat “ilmaiseksi”.
Voidaan tietysti kysyä, että jos yhtiö ei koskaan maksa osinkoja, onko yhtiön osakkeella mitään arvoa. Kerätään rahaa liiketoiminnan pyörittämiseen → ei saavuteta kannattavuutta → haetaan yhtiö konkurssiin. Osakkeella ei ollut tässä tapauksessa mitään arvoa. Tuottovaatimuksen käsitteeseen liittyy osakekannan markkina-arvo. Jos maksat jostain yhtiöstä osakekannan markkina-arvon 100 miljoonaa, silloin yhtiön pitäisi tuottaa vapaata kassavirtaa yli ajan ainakin tämän verran. Jos kassavirrat ovat kaukana tulevaisuudessa, diskonttauksesta johtuen niiden pitää olla erittäin suuria.
Esimerkiksi: jos diskonttokorko on 10 % ja yhtiö tienaa 10 miljoonaa
a) ensi vuonna
b) viiden vuoden kuluttua.
Mikä on tämän tienestin arvo nykyrahassa?
a) arvo = 10 / (1,1) = 9,1 miljoonaa
b) arvo = 10 / (1,1^5) = 6,2 miljoonaa
1 tykkäys
Nyt hoksasin. Eli tuossa on listattu kolme eri tyyppistä velkaa/muuta, jota erääntyy juuri kyseisenä vuonna, mutta ne eivät ole toisiinsa liittyviä kuten aluksi luulin:
- “Fixed interest” on itseasiassa taseessa mainittu “commercial papers”
- “Loan maturity” on taseessa mainittu “other interest bearing liabilities”. Vaikuttaisi täsmäävän bondien kanssa, mutta niiden yhteydessä ei ole mainittu korkoa erikseen, mikä hämäsi ja sai minut luulemaan sarakkeen olevan jotain lisätietoa “fixed interest”-osan päälle.
- “Interest-rate swaps” sitten nuo suojaukset, joista puhuin.
Juu. Tase on helppo. Nyt yritänkin ymmärtää juuri noita velkojen erittelyitä. Niissä on vain se ongelma, että en saa numeroita täsmäämään. Vuoden 2023 “loan maturity” ja 749 täsmää hetken päästä kerrottuihin “Listed bonds, 31 March 2022”-taulukon bondeihin XS2093119175 ja XS2093119845. Mutta sitten vuoden 2024 luvulle 6456 en enää näekään vastaavaa pakettia bondeja seuraavissa taulukoissa.
Ylipäätään olen huomannut, että eri firmojen erittelyissä saatetaan kertoa tarkasti pitkä lista bondeja, mutta niiden summat eivät täsmää taseessa kerrottuun “interest bearing liabilities”-summaan. Lisäksi on tietenkin mainittu erikseen pankkilainat, mutta niistä lähes poikkeuksetta sanotaan vain “summa jokin keskimäärin eräpäivä jokin keskimääräisellä korolla jokin”. Eikä pankkilainojen ja bondien summakaan täsmää “interest bearing liabilities”. Vaikea ennustaa tulevaisuuden korkokulujen kehitystä kun ei tiedä mitkä lainat ja millä korolla milloinkin vanhenevat 
Onko buy&hold toimiva strategia? Eli jos otetaan esimerkiksi 10 osaketta ja pari rahastoa ja pitää nitä läpi sijoitushorisontin?
Voisi sanoa, että pääsääntöisesti (osake)rahastoissa on toimiva strategia. Huonosti menestyvät yhtiöt tippuvat jossain vaiheessa pois rahastoista ja korvaantuvat uusilla yhtiöillä.
Suorissa osakkeissa pitäisin silmiä aktiivisemmin auki ja omistamat yhtiöt täytyy tuntea hieman paremmin. Yksittäisille yrityksille tulee haasteita yli ajan ja riskinä voi olla jopa konkurssi. Eli hyvä olisi, jollain tasolla seurata myös valitsemaasi 10 osaketta. Laadukkaat yritykset selviävät haasteellisista ajoistakin ja näille toki buy&hold toimii.
1 tykkäys