Vaikka osakkeen kurssia ei seuraisikaan, laadukkaiden yritysten pörssitiedotteita on silti hyvä pitää vaikkapa kerran kuussa silmällä erikoistilanteiden varalta. Jos yritys järjestää esimerkiksi perustellusta syystä vanhoille osakkeenomistajille merkintäoikeusannin (kuten esimerkiksi Incap teki syksyllä 2020), siihen kannattaa reagoida (joko merkitsemällä uusia osakkeita tai myymällä saamansa merkintäoikeudet annetussa määräajassa), jotta ei vahingossa tuhoa omistuksensa arvoa.
Jos saamillaan merkintäoikeuksilla merkitsee uusia osakkeita, säilyttää suhteellisen omistusosuutensa yhtiöstä. Jos merkintäoikeudet myy, saa omistusosuutensa suhteellisesta pienenemisestä sitä kautta hyvityksen. Jos ei tee mitään vaan nukkuu merkintäoikeusannin ohi, menettää rahaa.
Onko jollain tietoa miten suomalaisten pörssiyritysten rahansiirto ruplista euroon onnistuu tällä hetkellä? Jääkö rahat ruplasalkkuun seisomaan eikä keskuspankit anna vaihtaa niitä, vai saadaanko ne euroiksi jotenkin?
Lähinnä että jääkö yrityksille joilla on merkittävää venäjäbisnestä isot kasat rahaa jumiin, mitä ei voi käyttää osinkoihin, investointeihin tai vaikka yritysostoihin?
Tässä karhumarkkinan keskellä ja omaa OST:ä katsoessa tuli mieleen sellainen juttu, että olisiko minun fiksu hajottaa koko OST nyt ja hyötyä tästä verotuksellisesta näkökulmasta. OST on noin 3k eur miinuksella noin reilun vuoden ajalta, joten siitä voisi saada ihan mukavan summan takaisin, kun veroprosentti ei muutenkaan mikään iso ole. Olen myös opiskelija, joten tällä tilin hajottamisella ei ainakaan ymmärtääkseni pitäisi olla vaikutusta etuuksiin.
Onko sulla akuutteja voittoja, joihin tarvitsisit tappioita? Tappioiden takia saat kerätä OSTille 3000€ tuottoja ennen kuin rahan nostamisesta OST:ltä tarvitsee maksaa veroa. Tulee kauheesti ylimääräisiä kuluja kun kaikki pitää ensin myydä, sitten maksaa lopetusmaksu ja lopuksi ostaa uudet osakkeet
Eikös ihan PEG:n määritelmän mukaan jakajassa ole nimenomaan EPS:n kasvu, joten se lienee monelle se “oikea” tapa. Toki jos olettaa EPS:n ja liikevaihdon kasvun olevan sama (tai riittävän sama), niin kait sitä liikevaihtoakin voi käyttää mutta silloin ei huomioi kulujen (kannattavuuden) muutoksia kasvun yhteydessä, on ne sitten kumpaan suuntaan vaan.
En oikein keksi mitä betalla tekisi, paitsi tarkistaisi että oma salkku ei ole liian matalavolatiili (vähemmän ja huonompia ostopaikkoja). Nettomyyjänä sijoitusuran loppupuolella ehkä myös voi olla hyvä tietysti suosia matalan volatiliteetin osakkeita, ettei satu niin paljoa, jos joutuu myymään pohjalla. En valitettavasti osaa suosittaa hyvää lähdettä.
Paras luku on se jonka olet itse laskenut. Jos et tiedä miten joku nettisivulla oleva luku on laskettu tai mitä se tarkoittaa, ei luvulla tee mitään. Betan tarkoitus on mitata yhtiökohtaista riskiä ja siihen liittyy mm. toimiala ja yhtiön velkaantuneisuus. Rahoituksen professori Aswath Damodaran on kritisoinut yleisesti kurssikäyristä laskettua regressiobetaa. Fundamenttisijoittaja voi laskea myös tuloksien vaihtelun epävarmuustekijänä. Sykliset yhtiöt kannattaa laskea keskiarvoistamalla tulokset syklin ylitse.
Mä en osaa tuota itse laskea, etenkin sykliset ajais mut hulluksi. Eli todennäköisesti tuo karkea laskutoimitus minkä nyt olen tehnyt antaa vain suuntaa salkusta ja niiden osakkeista.
Tosiaan, Beta mittaa osakkeen tuoton ja markkinaportfolion tuoton yhteisvaihtelua. Eli liikkuuko osakkeen tuotto enemmän vai vähemmän suhteessa markkinaan. Ja mikäli lasket salkkusi kaikille osakkeille betat, niin voit tämän jälkeen laskea salkkusi kokonaisbetan laskemalla painotetun keskiarvon salkkusi osakkeiden betoista. Tämä on varmasti mielenkiintoinen ja miksei myöskin opettava laskutoimitus, mutta minään taivaasta annettuna totuutena tätä ei kannattane ottaa. Betan laskemisessa nimittäin joutuu tekemään useita valintoja, jotka sitten vaikuttavat betan muodostumiseen. Mm. Mitä markkinaa käytät markkinaportfoliona, käytätkö päivä-, kuukausi- vai vuosituottoja, miltä ajalta otat tuotot laskuun mukaan. Ja ehkä yksi oleellisimmasta asioista on myöskin se, että betan estimointi perustuu aina historiaan ja samalla oletetaan, että sillä voidaan katsoa tulevaisuuteen.
Kun tulee näitä nykyisille osakkeenomistajille suunnattuja osakeanteja, joista saa merkintäoikeuksia, joilla voi merkitä uusia osakkeita jollakin suhdeluvulla.
Osakkeen antihintahan on aina alempi kuin markkinahinta päätöksentekohetkellä.
Muistaako kukaan koskaan käyneen niin, että osakkeen arvo putoaisi jo antihintaan tai sen alle merkintäaikana?
Itse seurailen mielenkiinnolla Zignzec saagaa, jossa anti nyt meneillään ja antihinnaksi on määrätty 3,5 sek ja tänään kurssi on jo laskenut 3,65 sek.
Olisikohan ollut Smart Eye (En nyt mene tästäkään takuuseen), joka suuntasi annin instituutioille, jotka merkitsivät annin markkinahintaan. Pointtina se etteivät instituutiot pystyneet ostamaan järkevästi markkinalta vastaavaa määrää osakkeita. Joten tämäkin siis on mahdollista.
Jos annin toteutuminen olisi vaarassa, niin yhtiö varmaan keskeyttäisi annin ja järjestäisi uuden ehdoilla, joilla toteutuminen on todennäköistä.
Puhutaan aina että sijoittaminen on pitkäjänteistä touhua. Mihin perustuu että Puuiloa myydään kilpaa pois kauhealla tappiolla. Meneekö sillä niin huonosti että siitä on päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä. Ei itse ihan ymmärrä tätä kun katsoo myymälöitä ja sen lukuja.
Myyjä uskoo voivansa ostaa takaisin halvemmalla lähiaikoina ja tappiot vähentävät verorasitusta tälle vuodelle.
Myyjä on isompi toimija joka myy tyyliin “myy kaikki retailer-osakkeet”, “myy kaikki Suomalaiset osakkeet” tai “Myy kaikki eurooppalaiset osakkeet” ja jos ostajista on pulaa, hinta putoaa eikä myyjää kiinnosta moiset yksityiskohdat tai firman funda
Kun ei mitään erityistä uutista yrityksestä ole, hinnan putoaminen lähinnä kertoo että myyjiä on juuri nyt enemmän kuin ostajia. Jokaiseen kauppaan kun pitää löytyä molempi osapuoli…
Ja ostajia ja myyjiä on ihan erilaisilla aikahorisonteilla. Jonkun botti voi myydä koska uskoo että vartin päästä saa 10 senttiä halvemmalla takaisin ja toimii hyvin pienillä kaupankäyntikuluilla ja toisaalta ostaja voi katsoa että kahden vuoden päästä saa hyvät saaliit kun nyt ostaa…
Jos on vahva näkemys että funda puoltaa korkeampaa hintaa kuin mitä markkinoilla juuri nyt lapusta pyydetään, kättä alle. Pidempiaikaiset sijoittajat tekevät parhaimpia ostoksia juuri silloin kun laput eivät tunnu kelpaavan kenellekkään ja hinta painuu kellariin. Toisaalta on riskiä ostaa pitkän peppumäen matkalta ennen vahvaa signaalia käänteestä koska… huomenna voi olla vielä halvempaa. Ja ylihuomenna taas vielä halvempaa… ja kun hyvään hintaan ostettu pidemmän pidon pino alkaa näyttää vaikkapa -15% lasissa niin kovinkin timanttikäsi voi alkaa katua ostoksiaan…
Se, onko Puuilo moisissa hinnoissa… en tiedä. Kristallipalloa ei ole. Ei se kalliilta vaikuta, mutta jos jonkin aikaa ohjelmassa on Ihan Oikea Lama niin halvemmallakin voi saada.
Lisään Jarniksen muuten hyvään listaan vielä pari syytä, jotka eivät välttämättä ole toki voluumiltaan yhtä suuria:
Myyjä on ostanut osakkeita aikanaan “koska stonks only go up” ja nyt pettynyt osakkeeseen (ei välttämättä siis edes perehdy yritykseen) ja myy nyt osakkeet pois turhautuessaan. Eli sama ilmiö joka ajaa osaketta “liian” ylös voi tuoda sen vastaavasti liian alas. Trend is your friend
Kurssin laskiessa useammalla myyjälle voi tulla pakottava tarve myydä esimerkiksi siksi, että salkun vakuusarvo laskee ja lainat uhkaavat mennä maksuun. Näin voi esimerkiksi käydä jos Puuilo on ollut salkussa “liian” iso.
Myyjä uskoo, että samalla rahalle on parempi sijoituskohde. Jos vaikka uskoisikin Puuilon tuottavan vaikka 8% per vuosi tästä eteenpäin, jos keksii (mielestään) kohteen, joka tuottaa 10% samalla (tai pienemmällä) riskillä, kannattaa Puuilo toki myydä ja ostaa sitä toista. Jos yhtiö/toimiala tulkittiin aikanaan koronahyötyjäksi (=houkutteleva kohde), nyt se voidaan nähdä inflaation kärsijänä.
Niin ja tuon päälle rahastot… jos joku myy rahasto-osuuksiaan niin rahasto myy siivuina jokaista omistamaansa lappua mekaanisesti. Jos Puuilo kuuluu rahaston omistuksiin, sieltä lähtee automaagisesti siivu mäkeen jollain viiveellä. Rahastot ja ETFt ovat nykyään aika iso osa pörssikaupasta. Jotkut jopa kritisoineet että “nollanäkemyksen” indeksirahastot ja ETFt ovat yksi syy nykypäivän volatiliteettiin kun niin paljon kauppaa tapahtuu “mekaanisesti” ilman näkemystä yksittäisten firmojen touhuista ja tuloksista.
Pystyykö muuten esimerkiksi Nordnetille (jossa omat sijoitukset ovat) siirtämään rahaa useammasta pankista vai ainoastaan siltä yhdeltä vastatililtä?
Mietin vain, kun itselläni on käyttötilejä kolmessa eri pankissa, että voinko siirtää mistä tahansa näistä rahaa Nordnetille vai voiko talletuksia tehdä ainoastaan sen yhden ja saman tilin kautta?
Samoin voinko tallettaa omalta tililtäni 0-vuotiaan kummipoikani Nordnetissa olevalle arvo-osuustilille vai täytyykö nämä talletukset kierrättää pojan vanhempien pankkitilin kautta?
Voit tallettaa Nordnetin AOT/OST tileille ihan mistä tahansa pankista. Nordnetistä nostot sitten vain ilmoitetulle vastatilille (tosin näitäkin voi ilmoittaa vissiin useita).
Ja jälkimmäiseen kysymykseen: voit tallettaa omalta pankkitililtä kummipojallesi. Siinä on se 1-3 pankkipäivän viive, mutta onnistuu kyllä.
Puntaroin ost-tilin lopettamista kyetäkseni vaihtamaan siellä olevan käteisen dollareiksi. Muutenkin turha palloilu sen välillä mitä ostaa aot:lle ja mitä ost:lle alkaa käymään vanhaksi.
Osakesäästötilillä on voittoja enemmän kuin tappioita, joten joudun maksamaan niistä sen 30 % veroa.
Kuitenkin olen realisoinut arvo-osuustilillä tappioita.
Lopettaessani ost-tili pystynkö vähentämään sen voitoista aot:n tappiot?
