Voisiko joku osaava selittää millä perusteella Suomessa sähkön hinta nousee, jos se nousee euroopassa?
En ymmärrä mikä kytkös tässä on. Jos ajatellaan että saadaan testiajossa oleva ydinvoimalakin toimintaan, niin luulisi että meillä on sähköä ainakin melkein riittävästi omiin tarpeisiin.
Historiallinen perspektiivi Olkiluoto kolmeen on yhtä vahva kuin Trump US presidenttinä. Kaiken maailman huutelijoita on Mika Lintilästä lähtien Historia todistaa aikataulusta kaikkea muuta. Uskon, kun rallattaa 100%… katson silloin kalenterista päivän.
Jos muualta saa korkeamman hinnan niin silloin kaikki mahdollinen sähkö myydään siirtokapasiteettien rajoissa sinne.
4 tykkäystä
Tässä pari kätevää linkkiä:
- Sähköjärjestelmän tila - Fingrid
- Electricity Maps | Live 24/7 CO₂ emissions of electricity consumption
Kun katselet tuota Fingridin linkkiä, niin muista että kylminä talvipäivinä kulutuspiikit ovat jossain 13GW hujakoilla. Nyt ollaan helisemässä alle 8GW kulutuksella.
2 tykkäystä
Lisää kysymyksiä joiden kanssa varmaan pitäisi etsiä ennemmin joku kirjanpitäjien keskustelufoorumi, mutta kun sellaisia en tunne ja tänne on sentään tunnarit…
Kyse on ruotsalaisen Logistrin osavuosiraporteista ( Finansiella rapporter | Logistri Fastighets AB ). Firman toiminta ja raportointi on kiitettävän yksinkertaista, joten sen pohjalta olen voinut jotain harjoitellakin. Mutta ihmetystä herättävä osa on suunnilleen tällainen:
TASE Q1/2022 Q4/2021 Q3/2021 Q2/2021
Upplåning 766.005 692.023 691.568 691.314
KASSAVIRTA Q1/2022 Q4/2021 Q3/2021 Q2/2021
Oikaisut liiketoiminnan kassavirtaan ennen käyttöpääoman muutoksia
Finansiella poster 0.461 0.455 0.459 ...
Rahoituksen kassavirta
Upptagande av lån 73.521 0.000 -0.204 ...
Kuten näkyy, Q4/2021 päätteeksi taseessa on 692.023 korollista velkaa, sitä lisätään Q1 puolella 73.521 verran, jolloin summa on 765.544, mikä poikkeaa taseessa mainitusta arvosta 766.005 sopivasti ei-kassavirtavaikutteisen oikaisun 0.461 verran. Sama toistuu Q3/2021 ja Q4/2021 välillä, jolloin velka kasvaa oikaisun 0.455 verran. Q2/2021 ja Q3/2021 välillä velkaa kutistetaan 0.204 verran (vaikka raportissa olisi erikseen myös rivi “amortering av lån”, johon tuota miinustusta ei kuitenkaan ole laitettu) ja lopputulos eroaa taas suurin piirtein tuon 0.459 verran.
Velka on 20.5.2021 liikkeelle laskettu bondi nimellisarvoltaan 700 ja koroltaan 2.89%, erääntymispäivä 19.5.2026. Tuosta Q1/2022:sen otetusta velasta en tiedä muuta kuin että se nimellisarvoltaan 75 bondi.
Kysymykset:
- Mitä nuo “finansiella poster”:in kokoiset ei-kassavirtavaikutteiset muutokset velan tasearvossa ovat? Mistä ne tulevat?
- Miksi tuo -0.204 on “upptagande av lån”:ssa eikä “amortering av lån”:ssa?
- Kun uusi bondi lasketaan liikkeelle, niin kassavirran mukaan siitä saadaan 1%-2% vähemmän käteistä kuin mikä on bondin nimellisarvo (esim. 75 vs 73.521). Mistä kaikesta tuo puuttuva osa koostuu?
Danskella näkyy AOT:lla splitatun Alphabetin vanha määrä ja uusi hinta, milloinkahan korjaantuu…
mul näkyy alphabetin nordnetilla hankintahintana 0. kurssi on kyl oikein.
Yleensä Nordnet korjaa nuo jollain aikavälillä. Ja itsekin voi tuota hankintahintaa editoida - klikkaa vain “keskikurssi” -kenttää salkussa ja käsin syöttää oman datan. Tietysti sillä huomiolla että tämä ei varmaan välity verottajalle asti eli viimeistään veroilmoituksen kohdalla kannattaa katsoa ettei siellä ole 100% voitolla tapahtunutta myyntiä jonka ostohinta oli muka 0e.
2 tykkäystä
Onko kokemusta, että kuinka pitkän ajan kuluessa Nordnet lisäisi oikeat hankintahinnat?
Itsehän tulin tänne kirjoittelemaan kysymystä samasta aiheesta, mutta Evlin ja Fellown osalta, sillä hankintahinnat näissä tuntuvat nurinkurisilta, koska Evli näyttää 0 € hankintahinnaltaan ja Fellow - 96%, eli ikäänkuin Fellow olisi perinyt hankintahinnan, joka oikeasti kuuluisi Evlille.
Edit: Fellown keskihinta on n. 11 €, mikä ei ihan mätsää tämän senttiosakkeen kanssa.
Jos ollut poskellaan pitkään (ts. sanotaan yli kuukauden) niin kannattanee kysyä Nordnetin asiakaspalvelusta että palvelevatko? 
Ja tämäntyyppiset caset kannattaa veroilmoituksen osalta sitten tupla-tarkistaa koska väärä (liian alhainen) hankintahinta jos menee sinne asti niin vero-
ottaa sitten saalista tunteella.
1 tykkäys
En löytänyt tietoa aiheesta niin kysyn täältä.
Jos haluan sijoittaa talvea ja korkeaa sähkönhinnan nousua ajatellen, niin onko olemassa sopivia ideoita tähän?
Korreloiko eurooppalaiset öljyyhtiöt tai suomalaiset energiayhtiöt sähkön hinnan nousuun?
1 tykkäys
Esitän kysymykseni uudestaan, kun vastauksia tuli vähänlaisesti. Miten kauan kanssasijoittajilla menee keskimäärin USA/ulkomaisen osingon maksupäiväivastä osinkojen tulemiseen tilille? Mikä pankki kyseessä? Vai tuleeko peräti sinä päivänä?
Mm. Main street Capital ja vastaavat kuukausittaiset kiinnostaa ensisijassa kokemuksena.
Nordnetissa menee yleensä pari arkipäivää ulkomaan osakkeissa.
Itselläni on useita kuukausiosinkoja maksavia, mukaan lukien mainittu MAIN.
1 tykkäys
Mulla MAIN tulee maksupäivänä ja pankki on Ålandsbanken. OP:ssa kesti pitkään ei ollut mitään logiikkaa.
1 tykkäys
Kiitos @Rautis ja @EskiMaisa . On tosiaan nyt hyväksyttävä tuo OP:n sekoilu. Vitsi kun muuten tilanteeseen erinomainen.
1 tykkäys
Tuli tuossa mieleen, että tietääkö joku voiko rahastoja tai etfiä etsiä niiden sisältämän yrityksen mukaan?
Tarkoitan nyt esimerkkinä, jos vaikka haluaisin sijoittaa rahastoon, joka sisältää Applea, onko tähän mitään valmista hakukonetta? Vai onko ainoa mahdollisuus vain lueskella rahastojen sisällysluetteloita?
1 tykkäys
https://www.etf.com/etfanalytics/etf-stock-finder
Tuolla on mukana vain amerikkalaiset, mutta monesta niistä on myös eurooppalaiset versiot. Tikkeri saattaa olla täällä eri, mutta hakemalla löytää.
2 tykkäystä
Kiitos 
ja merkit täyteen
1 tykkäys
Oikaistu vapaa kassavirta | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Mulla on kysymys tähän artikkeliin littyen.
Eikö tuo “investoinnit”, eli CAPEX, pitäisi jo defaulttina sisältää yritysostot? Tai ilmoittaako firma sen erikseen, esim “investments in goodwill” tai “expansion capex”?
kiitti
1 tykkäys
Kassavirtalaskelmassa lukee investointien kohdalla ihan suoraan jotain tyyliin “tytäryritysten hankinta” tai jotain vastaavaa.
Goodwill on vain osa tuosta summasta. Se on taseeseen merkittävä preemio joka tuossa kassavirtaan merkityssä summassa on väliä yrityksen kiinteän omaisuuden, kassavarojen, velkojen yms. konkreettisen arvoon (jotka yhdistetään ostavan yrityksen taseeseen vastaaville riveilleen). Eli se osa ostetun firman arvoa joka on taatusti menetetty jos hankinta meneekin puihin ja joudutaan ajamaan vararikkoon ja yritetään pelastaa se mitä voidaan pistämällä omaisuus Huuto.nettiin 
Edit: Kun luin artikkelia, niin huomasin että esimerkeissä CapExistä on jätetty nimenomaan yritysostot pois. Ei ihan täsmää minun oppiman FCF:n määritelmän kanssa, joka on tyyliin “operatiivinen kassavirta plus investointien kassavirta” (ja investointien kassavirtaan merkitään aina myös tytäryritysten hankinnat). Olen nyt hämmentynyt.
Edit 2: Okei. Eli juuri niin että jos firma kertoo erikseen CapEx:in, niin sitä pitää käyttää. Muuten otetaan investointien kassavirrasta vain investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin ja tuotantolaitteisiin (joita on huollettava ja korvattava ajan kanssa jotta tuloksentekokapasiteetti säilyisi) ja muihin tuloksentekokapasiteettiä ylläpitäviin investointeihin. Mutta ei oteta niiden myyntejä tai muita divestointeja, eikä ainakaan yritysinvestointeja. Mutta kuuluvatko muut kasvuinvestoinnit CapExiin, kuten uuden tuotantolinjan perustaminen ilman yritysostoa? Tuntuu jotenkin oudolta jos kuuluvat mutta yritysostot eivät kuulu, sillä lopputulemahan on kuitenkin sama tuloksentekokapasiteetin lisäys. Lueskelin tällaista aiheesta: Tilisanomat.fi
5 tykkäystä