Olen miettinyt jos laittaisi ylimääräiset käteiset inflaatiosuojattuun korkorahastoon, esim OP reaalikorko.
Kysymys kuuluu miksi inflaatiosuojattu rahasto laskee jos inflaatio nousee, mikä inflaatiosuoja se semmoinen on?
Kai se on laskenut sen takia että korot ovat nousseet, eikä koska inflaatio on noussut (vaikka näillä kahdella huhujen mukaan saattaa olla syy-yhteys).
1 tykkäys
Minkälainen lähdevero lähtee sellaisen yhtiön osakkeista jonka päälistaus on maassa jolla ei ole verosopimusta Suomen kanssa, mutta jolla on rinnakkaislistaus USA:ssa ja omistat niitä rinnakkaislistattuja osakkeita?
[OCF - Investments] -kaava minun mielestä selkeästi sisältää yritysostot. Mutta…
Yhtiöt näyttävät oikaistun FCF:n useimmiten koska ne ovat ns. “one-off” transaktioita. Tuo logiikka voi päteä firmalle joka kasvaa pääosin orgaanisesti eikä yritysostojen kautta. Tuo on ilmeisesti artikkelin pointti; yhtiöt joilla on korkea M&A aktiviteetti printattu strategiaan väärinkäyttävät oikaistua FCF:ää koska nuo transaktiot eivät ole “one-off” vain todellakin toistuvia
2 tykkäystä
Kaikkihan riippuu mitä varten/minkä takia haluat laskea vapaata kassavirtaa. Ettei talous/sijoitusmaailmassa asiat olisi liian yksinkertaisia niin kovin harvoin tulet hullua hurskaammaksi mekaanisia kaavoja käyttämällä. Parempi lopputulos tulee, kun mietit mitä haluat laskea ja opettelet mitkä asiat sinun tulee sen laskemiseksi huomioida. Esimerkkinä vaikka tämä vapaa kassavirta asia.
Suurin osa varmaan laskee vapaata kassavirtaa DCF-malliensa takia ja ennustaessa tulevia kassavirtoja on yleensä helpompi/yksinkertaisempi hahmotella orgaanista kasvua jolloin arvioidessasi tulevien vuosien käyttöpääomainvestointeja edellisten tilikausien pohjalta tulisi muistaa näistä luvuista poistaa mahdolliset yritysostot yms selkeästi kertaluonteiset investoinnit. Toisaalta taas mikäli olet leiponut ennusteisiisi jostain syystä yritysosto vetoista kasvua tulisi yritysostot vastaavasti huomioida myös vapaata kassavirtaa pienentävänä rivinä. Eli tässä tapauksessa se miten käsittelet laskelmissasi yritysostoja riippuu siitä mitä oletuksia muuten olet tehtnyt.
Tai vaikka nuo osakepalkkiot. Monesti varsinkin yritysten presentaatioissa nettotulosta oikaistaan osakepalkkioilla, koska “niillä ei ole kassavirtavaikutusta”. No aivan oikein ei välttämättä olekaan ja mikäli sijoittajaa vain kiinnostaa kuinka paljon yritys pystyy jauhamaan kassavirtaa ja näin arvioida vaikka yrityksen taloudellista terveyttä niin nuo on hyväkin oikaista(mikäli yhtiö ei samalla osta markkinalta palkkiojärjestelmänsä vaatimia osakkeita). Toisaalta jos sijoittaja laskee yrityksen vapaata kassavirtaa omalle pääomalle ja käyttää tätä DCF-mallissaan ei kannata lähteä osakepalkkioita oikaisemaan, koska sijoittajalle nuo ovat todellisia kuluja vaikkei se yrityksen absoluuttisiin kassavirtoihin vaikuttaisikaan.
Suosittelen unohtamaan jo heti kättelyssä ajatuksen, että mekaaniset kaavat ovat oikotie onneen. Kun ymmärrät mitä haluat laskea ja mitkä rivit tulevat silloin huomioda muutttuu yritysten raporttien lukeminen aika paljon helpommaksi ja osaat itse kriittisesti arvioida yritysjohdon esittelemiä lukuja.
6 tykkäystä
Tässä on mielestäni hyvä tyyppi esimerkki kahdesta asiasta. Warren Buffett sanoo, että hänen pitää ymmärtää mihin sijoittaa. Ymmärätkö tässä tapauksessa mista sijoitus koostuu? Yritin nopeasti OP:n ja toisaalta Morning Starin sivuilta. Siellä ei kerrota mihin on sijoitettu. Itse en koskaan sijoita sellaiseen missä nämä eivät käy ilmi. OP:sta nykyään erittäin hankala löytää puolivuotisraportit, josta sijoitukset käyvät ilmi.
Toinen juttu on harha turvallisesta sijoituksesta sijoittaessa korkoon ja vielä sellaiseen jossa suojaus. Taas ei tiedetä miten suojaus on tehty. Itse arvaan, että suurin osa omaisuudesta korkopapereissa joissa erityisesti prosentuaalisesti suuret korkomuutokset vaikkuttavat suuresti ja heikentävät arvoa voimakkaasti. Sitten päälle on jotenkin vivutetusti sijoitettu perusraaka-ainesiin joilla saadaan inflaatio suojaa. Esimerkkinä öljyä vivulla, kuparia vivulla jne. Mikään ei voi mennä vikaan, eihän?
Käytännössä nyt sitten korkojen nousu laskee voimakkaasti rahaston korkoposition arvoa ja samaan aikaan raaka-aineet lähtevät vivulla alas. Öljy ja kupari ja moni muu raaka-aine on tullut alas. Tämä oli hyvä sijoitus puolivuotta sitten. Nyt paetaan paikalta ovista ja ikkunoista.
5 tykkäystä
Ehkä mekaaniset kaavat eivät ole tie onneen, mutta peruskaavan ymmärtäminen on hyvä jotta voi tehdä oikea oikaisut 
muuten täysin samaa mieltä kanssasi
Niin. Yritin tuossa huonosti muotoillussa vastauksessa sanoa, että mekaaninen kaava kuten
Vapaa kassavirta = operatiivinen kassavirta - investoinnit
on hyvin yksinkertainen noin kirjoitettuna. Kuitenkin tilanteesta riippuen operatiivinen kassavirta voi olla vaikka
operatiivinen kassavirta = nettotulos + poistot ja arvonalentumiset +/- käyttöpääoman muutokset
Tai
operatiivinen kassavirta = nettotulos + poistot ja arvonalentumiset + osakepalkkiot +/- käyttöpaaoman muutokset
Tai
operatiivinen kassavirta = nettotulos + poistot ja arvonalentumiset + osakepalkkiot +/- käyttöpääoman muutokset +/-käyvän arvon muutokset - disinvestoinnit
Tai jotain muuta. Sama juttu “investoinnit” voi tarkoittaa kaikkia investointeja tai vain käyttöomaisuusinvestointeja. Vain ymmärtämällä mitä nuo eri rivit tarkoittavat ja miten ne vaikuttaa kassavirtoihin tiedät joka kerta mitä huomioit laskelmassa mitenkin.
Toisaalta mekaaniset kaavat on hyvä lähtöpiste mistä syventyä aiheeseen. Itse lähdin aikanaan myös opettelemaan robotinlailla erilaisia kaavoja, mutta aika nopeasti huomasin että ei ollut oikotietä onneen. Myös tässä asiassa täytyi ymmärtää mitä tekee eikä vain lyödä ilman ajatusta lukuja valmiiseen kaavaan.
5 tykkäystä
Näkeekö jostakin kätevästi helsingin pörssin firmojen päiväkohtaisesta vaihdosta historiatietoja?
Löytyy esimerkiksi Yahoon historia-välilehdestä: Sampo Oyj (SAMPO.HE) Stock Historical Prices & Data - Yahoo Finance
1 tykkäys
Osaisiko foorumi auttaa haarukoimaan (pohjois)eurooppalaisia sähköyhtiöitä ja mieluusti sellaisia, että nojaavat puhtaaseen energiaan (vesi, ydinvoima)?
Kiittäen avusta: näin taistelemme etsintätyön inflaatiota vastaan yhdessä 
3 tykkäystä
Hei!
Osaisiko joku neuvoa seuraavassa: perin isältäni rahastoa Danske Invest Allocation Basic 35. Käsittääkseni jonkinlainen korkorahasto jossa pienempi osa osakkeissa… Kannattaako tässä maailmantilanteessa myydä tämä pois vaiko pitää, kuinka tämän tyyppiset rahastot reagoi tämmösiin vaikeisiin aikoihin…? Mulla ei ole oikein mitään käsitystä tästä, että kuinka todennäköisesti myös tämän arvo romahtaa jos todellinen taantuma iskee niskaan?
Kaikki näkemykset tervetulleita!
Korkojen noustessa korkorahaston arvo laskee. Mikäli uskot korkojen nousuun, niin kannattaa myydä. Kun kyse on perinnöstä kuolinpäivä määrittelee "hankintahinnan’ eli kuolinpäivän noteeraus.
Rahasto on perustettu vasta 2018 ja tuotto alusta alkaen noin 10%, niin harmillisesti tuosta ei ole verohyötyä juuri perinnössä saanut. Tai mahdollisesti jäänyt tappiolle perintöverojen takia.
Rahastojen rahasto, joka minusta aina tuntuu laiskalta ratkaisulta, eli sisältää vain muita rahastoja/ETFiä (paljon omasta putiikista). Juoksevat kulut 0,44% kuulostaa kohtuulliselta, jos rahaston ei lisäksi tarvitse maksaa hallinnointipalkkioita käyttämistään rahastoista. Säännöissä sanotaan “- Rahaston sijoituskohteina olevista sijoitusrahastojen rahasto-osuuksista ja yhteissijoitusyritysten osuuksista veloitetaan aina lisäksi niiden perimät hallinnointi- ja säilytyspalkkiot. Edellä mainittu ei koske ratkaisurahastoja, joiden kohdalla Rahastoyhtiö palauttaa veloittamastaan hallinnointipalkkiosta rahastolle sen sijoituskohteena olevien sijoitusrahastojen ja/tai
yhteissijoitusyritysten juoksevat kulut. Rahaston juoksevat kulut on esitetty rahaston avaintietoesitteellä.”, jonka tulkinnasta en ole varma. Kyseinen rahasto siis on ratkaisurahasto.
Rahaston sisältö tällä hetkellä 17% USA indeksirahastoa, 30% eu gov bondeja, sitten pienikorkoisia yrityslainoja ja hajautusta maailman pörssi-indekseihin. Eipä tässä maailmantilanteessa kukaan osaa sanoa onko järkevämpää kuin joku muu. Jos itsellä on joku aiempi sijoitusnäkemys niin ehkä kannattaa luottaa siihen.
6 tykkäystä
Voisi varmaan löytyä hakutoiminnolla, mutta kysympä silti. Miten hankintameno-olettamaa hyödynnetään käytännössä? Viisaat vanhempani ovat aikanaan sijoittaneet puolestani. Ongelmana on, että omasta pankistani eikä vanhemmilta löydy tallesta mitään todistusta milloin ja mihin hintaan kyseiset osakkeet on hankittu. Miten pystyn todentamaan, että kyseiset osakkeet ovat olleet minulla jo yli 10-vuotta. Riittääkö vanha arvopaperitiliote?
Toinen kysymys liittyy entisen Oulun puhelimen (nykyisen Partneran) osakkeisiin. Tässä sama tilanne kuin 1. kysymyksessä. Eikös tässäkin tapauksessa voi hyödyntää hankintameno-olettamaa ja/tai kannattaako se?
Kiitos vastauksista 
2 tykkäystä
Onnistuuko muilla QT shorttaaminen Nordnetissä? Mulla on lyhyeksimyynti sopimus voimassa, mutta tulee ilmoitus “lyhyeksi myynti kielletty tällä instrumentilla.”
edit. lisätään vielä, että pidän tätä outona, koska QT on kuitenkin suosittu shorttaus kohde ja äskenkin sen osakekannasta oli shortnordicin mukaan shortattuna 2.65%
Kun myyt arvopaperit, tulee sinun seuraavan veroilmoituksen yhteydessä tarkistaa/ilmoittaa, että haluat käyttää hankintamenoolettamaa. Joskus verottaja on sen sinne automaattisesti laittanutkin ehdotuksena. En nyt muista ulkoa, mitä kaikkea sinne lomakkeeseen syötettiin, mutta käsittääkseni esim vanhat tiliotteet kelpaavat osoittamaan omistusajan (kannattaa toki liittää sitten koko omistusajalta otteet osoittamaan, ettet ole niillä veivannut). Pankista saat myös todennäköisesti pyytämällä jonkinlaisen paperin asian osoittamaan (olettaen, että ne on ollut samassa pankissa säilytyksessä).
Mikäli pankki on raportoinut omistuksesi verottajalla, saattaa ne muuten näkyä jo veroilmoituksessa omistuksina. Sieltäkin saattaa siisä löytyä “todistusaineistoa”.
1 tykkäys
Nordealta tuli tämmöinen kirje ja en ole ihan varma, että mitä se tarkoittaa niin kysytään täältä. Onko minulla oikeus ostaa tuota toista osaketta yhtä monta kappaletta kuin alkuperäistäkin osaketta on vai onko tämä jonkun näköinen vaihtokauppa, koska 2 sivulla lukee: hyväksyn tarjouksen ja tarjoan vaihdettavaksi arvopaperia ____ kpl tapahtuman ehtojen mukaisesti.
Ymmärtäisin niin, että tuossa käytännössä ostetaan sinulta osakkeet pois 1,18 hintaan. Ne vain tilapäisesti vaihdetaan johonkin muuhun paperiin. Ostajana on yritysvaltausta biofronteraan yrittävä balaton.
2 tykkäystä
Yhdysvaltalaisissa lapuissa näitä tender offereita tulee tasaiseen ja ovat huijauksia. Tarjoavat sen hetkistä pörssi hintaa alempaa hintaa, mutta jos kurssi sattuu laskemaan alle tarjotun hinnan niin voivat vetäytyä poissa tarjouksesta. Käytännössä siis saat paremman hinnan myymällä pörssissä suoraan kuin tarttumalla tarjoukseen. Jos käy niin, että kurssi laskee niin tarjous ei toteudu.
Tässä näyttää minun silmään olevan sama tilanne. Firma suunnittelee ostotarjousta Biofronterasta ja haluaa ostaa sinun laput ostotarjousta halvemmalla ennen ostotarjouksen julkaisua. Minä en itse tarttuisi tarjoukseen. En oikeastaan ymmärrä miksi vaihtaa yhtiön jonka itse on katsonut hyväksi sijoitukseksi osakkeet jonkun toisen yhtiön osakkeeseen josta ei tiedä mitään, kun vain joku kysyy asiaa.
Edit: Ahaa, et ymmärtänyt mitä halutaan. Minusta halutaan ostaa sinun osakkeet 1,18€ ennekuin tehdään 4 € ostotarjous/ vastava ja saat samalla jotakin epämääräistä.
7 tykkäystä