Joo, sinänsä outo tehtävä koska kyseessä on kurssilla ns sivuseikka ja leikkimielinen kilpailu, jossa voittaa todennäköisimmin tuurilla. Mutta kuitenkin roimasti arvosanaan vaikuttavia pisteitä luvassa voittajalle 
kurssin todellinen työ tehdään raporttien ja laskujen parissa, ja tämän oli kai tarkoitus olla vaan kiva pikku boonus. Mutta kilpailuelementti sai syttymään, eikä tee mieli ihan mututuntumalla valita omx 25 joukosta vaan jotain keskoa.
Hyvin summattu, miksi tällainen harjoitustehtävä on melkoisen irvokas.
Vain suurin voittaja palkitaan, ja tappioista (riskeistä) ei tarvitse välittää. Mitähän tämä sitten opettaa. Toivon sydämestäni, että tarinan myöhempään vaiheeseen sisältyy pedagoginen twisteri.
11 tykkäystä
Kannattaa ottaa tuo puheeksi vaikka jonkun luennon aikana, kurssien vetäjät yleensä arvostavat kriittisiä pointteja joista koko porukka voi oppia. Ja jos on nimi jäänyt jo opettajan mieleen, saatat hyvällä puheenvuorolla napata pari lisäpinnaa arvosanaan, kävi noissa pörssiarpajaisissa miten vaan!
4 tykkäystä
Ollaan siirretty äidin Nordeassa olleet osakkeet tilin lopetuksen yhteydessä Nordnettiin. Osakkeista vain yhdessä näkyy hankintahinta, kaksi muuta on 1980 luvulla ostettu HPY, joka muuttui sitten myöhemmin Elisaksi (150 osaketta), toinen Viria eli nykyinen Loihde. Näistä ei ole tietoa hankintahinnasta. Mistähän näitä voisi tiedustella ja minkälainen prosessi on säätää nuo hankintahinnat Nordnettiin? Ilmeisesti jotain maksua ottavat siitä myös. Onko hankintahintaa pakko olla muuten kuin myynnin yhteydessä verottajan takia?
Verotuksessa voi käyttää hankintameno-olettamaa, joka tässä tapauksessa olisi 40% myyntihinnasta. Todennäköisesti tuo olisi kannattavin tapa joka tapauksessa, sillä kurssikehitys on ollut varmaan aika reipasta ja hankintameno-olettamalla joutuu maksamaan vähemmän veroja. (Alle 10v omistuksessa tuo olettama on 20%).
Täältä löytyy verottajan ohje: Osakkeiden myynti - vero.fi
1 tykkäys
Tehtävää tarkemmin tuntematta Juurikki itse asemassasi korostaisi opettajalle enemmän oppimisprosessia, kuin lopputulosta, joka kuitenkin noin lyhyellä ajanjaksolla perustuu enemmän tuuriin kuin taitoon. Opeta opettajaasi.
Olet jo nyt osoittanut kykyä luovaan ongelmanratkaisuun kysymällä neuvoa täältä. Lisäpisteitä out of the box -ajattelusta saat, kun pyydät saada aloittaa tehtävän ennen muita. Esimerkiksi 25.1. - 24.2. olisi oikein hyvä ajanjakso, kun Nokian Q4 eli tulos ajalta 1.9.-31.12.2022 julkistetaan 26.1.2023.
Nokia on muuten ainoa suomalainen firma, joka on edes muutaman viikon saanut olla meemiosake USA:ssa. Ks. kurssin kynttilägraafi vuoden 2021 tammikuun viimeisestä viikosta (3,47 → 4,95 €).
Voit tietysti valita jonkun muun firman, joka raportoi helmikuussa. Pörssikalenterin löydät kyllä neuvomattakin. Tässä tapauksessa kannattaa muistaa, että pörssikurssi voi mennä myös alas. Isoja liikkeitä ylös tai alas tarjoavat ainakin 28.2. Sievi, Toivo ja Spinnova. Näistä Sievillä on myös mahdollisuus yllättää aiemmin helmikuussa jollain yritysjärjestelyllä. Loistava loppukirin paikka tuo kuun viimeinen päivä.
2 tykkäystä
Jotenkin tästä on sellainen kutina, että tämä on pedagogisesti aika fiksu kikka motivoida opiskelijat tutustumaan pörssin toimintaan. Opettajalla on varmaankin ihan tiedossa, että kurssiliikkeet kuukauden sisällä voivat olla mitä vain ja voittaja on se, jolla on eniten tuuria. @Henri_Boulanger on jo saanut valtavasti vinkkejä ”peliin” ja etenkin fiksuja varoituksia, joten ei mikään turha tehtävä siinä mielessä. Olennaista tietysti olisi, että kisan jälkeen asia pureskeltaisiin läpikotaisin, ja tultaisiin lopputulemaan, että tällä ajanjaksolla on ihan arvan varassa mikä lappu nousee eniten (tai mikä laskee vähiten).
5 tykkäystä
Tämä keskustelu on kyllä avannut valtavasti mielenkiintosia ovia. Eilen illalla käytin mm pri tuntia FDA kalenterin tutkimiseen ja tutustuin mitkä on isoimmat lääkeyhtiöt ja vilkuilin heidän kurssejaan 6kk ajalta. Toisaalta, lääkealaa ja terveydenhuoltoalaa lainkaan tuntematta on tosi vaikea arvioida, millä asioilla on lääkeyhtiöiden kursseissa mitään merkitystä. Luin muutamia uutisia mm. Ely lillyn alzheimer lääkkeestä ja yksityisomisteisen Menarinin rintasyöpälääkkeestä, johon liittyen ilmeisesti helmikuussa tulossa jotain - mutta harmikseni Menarini on yksityisomistuksessa. Eksyin aika pahasti kun lähdin tänne lääkeyhtiöviidakkoon samoilemaan. Ehkä jotain perustuntemusta terveydenhuoltoalan innovaatioista ja uutisista olisi hyvä olla, että ymmärtää tämän FDA -kalenterin ja lääkelupa-asioiden päälle, ja pystyisi sieltä valkkaamaan jonkun osakkeen joka ampisisi nousuun jonkun uutisen tai lupa-asian release-daten myötä.
Törmäsin myös sellaisiin termeihin kuin sykliset ja defensiiviset osakkeet. Onko tämän tehtävän kannalta syklisyydellä mitään roolia? Käsittääkseni sykliset osakkeet heiluu enemmän suhdanteiden myötä. Yleistiedon mukaan nyt ollaan laskusuhdanteessa joo, mutta so what — miten näkyy konkreettiesti osakkeissa? Tähän liittyy ilmeiseti beta-kertoin, tarviiko mun sitä kattoa kun yritäm valita itselleni tätä ns mahdollisimman ”riskialtista” ja isosti hyppäävää osakekurssia?
Mitkä olisi atm sellaisia yhtiöitä ja toimialoja joiden osakekurssissa tämä syklisyys näkyy?
1 tykkäys
Syklisyydellä tarkoitaan useimmiten makrotalouden syklien mukaan liikkuvia yrityksiä. Esimerkiksi konepajayrityksiä, joiden tilaukset piristyvät yleisen talouskehityksen kanssa päinvastoin. Defensiivinen osake taas tarkoittaa yleensä yritystä, jonka tuloksentekokyky on vakaa talouden tilanteesta (nouskausi tai lama) riippumatta. Näiden liikkeet ovat alkuperäisen tehtävän kontekstissa kuitenkin melko “hitaita”, ellet sitten odota helmikuussa merkittävää muutosta talouden näkymissä.
Beta-kerroin kertoo, miten osakkeen arvo liikkuu koko markkinaan verrattuna. Mitä suurempi luku, sitä voimakkaammat liikkeet keskimäärin. Luvun pääkäyttö on volatiliteetin ymmärtäminen ja laskeminen vaikka omassa salkussa, eikä se välttämättä ole kuukauden aikajänteellä hyvä ennustaja.
1 tykkäys
Jäin miettimään, oliko esim. FN-listalla jotain numeraalista minimivaatimusta osakkeen likviditeetille tai tarkemmin sanoen keskimääräiselle päivävaihdolle? En nopeasti löytänyt tietoa tällaisesta, vaikka tätäkin asiaa arvioidaan ymmärtääkseni listalle ottamisen edellytyksenä.
Havainto vain kumpusi siitä, kun monessa osakkeessa huomaan aivan olemattomat päivävaihdot ja … noh: aika kevyet osto- ja myyntilaidat, mikä tuo oman haasteensa esim. tankkaamiseen. Onko se viime kädessä ihan yritysten omassa harkinnassa, “tarttisko asialle tehdä jotain” (esim. sopimus likviditeetin tarjoajan kanssa)?
Aloittelijan kysymys:
Kun minulla ei ole valuuttatiliä eli ostan kaikki osakkeet euroilla, ja erään osakkeen tuottorivi näyttää tältä
Olenko ymmärtänyt oikein, että nyt olisi huono hetki myydä, kun USD on noin paljon enemmän? Vai miten se nyt menee?
1 tykkäys
Ei voi tietää, mihin suuntaan valuuttakurssi kehittyy tulevaisuudessa, eli sen suhteen kysymykseesi ei ole vastausta. Voi mennä kannaltasi parempaan suuntaan, voi mennä huonompaan, tai voi jäädä paikoilleen.
Mikset avaa sitä valuuttatiliä joka tapauksessa? Sehän ei Nordnetissä aiheuta kuluja, vaan päinvastoin.
4 tykkäystä
Onko teillä arvon sijoittajilla jotain tiettyjä price targetteja, jolloin kevennätte positiota?
Mielenkiintoinen kysymys. Kurssin noustessa helposti iskee ahneus ja mieli muuttuu. Odotanpa vielä jos nousisi lisääkin… Sitten rymistellään takaisin alas ja treidiksi ajateltu sijoitus jää pitkään salkkuun.
2 tykkäystä
Mikä valuuttamarkkinoilla määrittää likviditeetin kuin keskuspankkien QE tai QT ohjelmat?
Nytkin nopea kurssinousu osakkeissa, kryptossa ja kullassa perustellaan parantuneella likviditeetillä. Rahaa kuitenkaan käsittääkseni ei synny tai katoa vaan muuttaa muotoaan eri omaisuulajien välillä lukuunottamatta QE ja QT-ohjelmia. Mitä en ymmärrä? 
En itsekään ymmärrä välttämättä kokonaisuutta niin hyvin, mutta käsittääkseni yksi volatiili osa on “treasury general account” eli liittovaltion kassa josta rahoitetaan valtion toimintaa. Kassassa olevan rahan määrä vaihtelee, koska verotulot eivät ole vakioita suhteessa meneviin maksuihin ja kun lasketaan liikkeelle uusia bondeja voidaan kerätä markkinoilta lisää rahaa kassaan. TGA on siis yksi osa laskettaessa kokonaislikviditeettiä.
Tämän lisäksi tuohon lasketaan repo operaatioiden määrä suhteessa reverse repoihin. FED siis tarjoaa repo operaatioissa markkinoille mahdollisuutta myydä FEDille assetti jota vasten vastapuoli saa rahaa. Tässä pitää ilmeisesti katsoa repo-operaatioiden suhdetta reverse repoihin, jossa FED taas vetää likviditeettiä pois markkinalta jos sitä on hetkellisesti liikaa koska se toimii päinvastoin (FED myy assetin pankille joka maksaa rahaa FED:in tilille ja näin likviditeetti vähenee hetkellisesti kunnes FED ostaa sen takaisin). Kokonaisuutena jos FEDin toteuttamien repo-operaation määrä on korkeampi kuin reverse repojen, likviditeetin määrän tulisi lisääntyä siis markkinalla. Koska reverse repo ja repo-operaatiot ovat usein lyhyitä lainasopimuksia, vaihtelee niiden suhde toisiinsa useammin ja näin myös systeemissä olevan likviditeetin määrä.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin QE ja QT ohjelmien ulkopuolella nämä kaksi tekijää selittävät suuren osan likviditeetin vaihtelusta lyhyellä aikavälillä. Jos selityksessäni on virheitä niin korjatkaa ihmeessä joku, tätä kokonaisuutta ei ole helppo ymmärtää 
Käsittääkseni tässä kuvaajassa on laskettu nettolikviditeetin määrä huomioiden siihen vaikuttavat kaikki eri tekijät joka päivittyy kerran viikkoon.
1 tykkäys
Mitä kautta näkee osakkeiden realiaikaisen tilanteen? Kaikkialla näkee 15min viiveellä, mutta moni sijoittaja tuntuu tietävän tilanteen itseäni aiemmin. Onko mitään ilmaista vai onko kaikki maksullisia palveluita?
1 tykkäys
Minä katson puhelimella (iphone) pörssi sovelluksella, jossa näkyy olevan reaaliaikainen kurssi.
En osaa sanoa onko esim. Androidissa vastaavaa sovellusta.
Olisiko jollain ideoita miten pääsisi sijoittamaan Nigerian markkinoihin? Joko suoraan NSE:n osakkeisiin tai esimerkiksi Nigerialaisia yrityksiä sisältäviin EFT:iin. Global X MSCI Nigeria ETF:ia ei ymmärtääkseni voi ostaa, kuin ne, jotka sijoittavat yrityksen kautta - vai onko niillekään?
Markkina on kiinnostava, mutta ainakin helposti löydettävät väylät sijoittaa ovat hyvin piilossa.
3 tykkäystä