Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Arvonnousuksi. Talletetun 50 000 euron jälkeen saat ottaa vaikka toisen mokoman osingoista kaveriksi. Tallettaa et enää voi. :slight_smile:

Tarkennan ehkä epäselvää viestiä: osinkotuottoja ei lasketa talletuksiksi.

10 tykkäystä

Kaipaisin taas hieman apua verotuksen suhteen.

Sain juuri ensimmäiset osingot tuottoa jakavasta etf:stä: iShares MSCI Europe Quality Dividend ESG UCITS ETF EUR (Dist). Käsittääkseni tämä on rekisteröity Irlantiin?

Kuitenkaan lähdemaan ennakonpidätystä osingoista ei näyttäisi menneen ja Nordean tilitapahtumassa lukee:“Tax agreement de-fi 15%”. De-koodihan viittaa saksaan eikä Irlantiin? Tulisiko minun nyt ilmoittaa jotakin myös Saksan verottajalle?

Suorissa osakkeissa tilitapahtumassa näkyy myös lähdemaalle maksettu vero osingoista, etf:stä tulleissa osingoista maksettua veroa ei näy. Rahallinen määrä täsmää että sain täyden osingon ilman ennakonpidätystä.

Edit: Tämä selvisikin jo, nähtävästi alle 20 euron osingoista ei mene veroja ja oma etf maksoi juuri tuon alle. Tämä oli itselle uutta tietoa, taas oppi lisää.

Tähän on varmasti vastattu jo tuhanteen kertaan, mutta millaisia työkaluja palstalaisilla on käytössä sijoituskohteiden seuraamiseen?

Morningstar ja Yahoo Finance ovat käytössä. Hankala on kyllä löytää sellaista yksiselitteisen hyvää työkalua. Morningastarissa mulla on salkun tiedot, mutta ei hintatietoja ja Yahoossa sitten hintatiedot.

Yahoota voi lukea kännykällä ja Morningstaria taasen ei, ainakaan en ole appia löytänyt.

1 tykkäys

Näitä sivustoja itse käytän:

Osakemarkkinat yleisesti, nämä ovat ne minun ensimmäiset go-to webbisivut:
Marketwatch (löytyy suomalaiset ja pohjoismaiset yhtiöt myös)
Arvopaperi markkinat (suomalaiset indeksit ja yhtiöt)

Pitkä kuva ja arvostukset:
Current market valuation (USA:n pörssin arvostus, hieman viihteellinen mutta selkeä nettisivu)
Multpl (Shillerin P/E, makrolukuja, kevyt sivusto)

Makrotieto:
Tradingeconomics (kattava lista kaikenlaisia makrolukuja ympäri maailmaa)

Yhtiötieto:
Nasdaq OMX Nordic (kattavia 2 sivun tietopaketteja kun tiedät jo mitä pohjoismaista yhtiötä haet, huono käyttöliittymä muuten)
Nordnet (täältä haen yhtiötiedotteet, surkea käyttöliittymä)
MacroTrends (Yhdysvaltalaisten yhtiöiden pitkiä historiatietoja, sivustolle kannattaa tulla hakukoneen kautta koska haku on umpisurkea)

Screenaus:
Börsdata (pohjoismaiset yhtiöt, vaivalloinen käyttöliittymä)
Finviz (Yhdysvaltalaisten yhtiöiden screenaus, muuttunut sitten viime näkemän)

10 tykkäystä

Jos ajatellaan kypsässä vaiheessa olevaa yhtiötä, joka pystyy tekemään vaikka 10 % sijoitetun pääoman tuottoa, mutta tuottavia investointikohteita ei ole kaikelle liiketoiminnasta tulevalle rahalle. Koska tuottavia investointikohteita ei ole, niin yhtiön kannattaa jakaa ne ulos osinkona. Mietin, että onko tässä tapauksessa merkitystä, jos rahat käytetäänkin omien osakkeiden ostoon vai onko vaikutus sijoittajalle neutraali, ellei mahdollisia verotuksellisia eroja huomioida?

Toisena mietin omien osakkeiden oston vaikutusta sijoitetun pääoman tuottoon (tai jos se tehdään velkarahalla) verrattuna omien osakkeiden ostoon. Periaatteessahan osinkoihin tai omien osakkeiden ostoihin käytetty raha vähentää omaa pääomaa ja “buustaa” ROE/ROI -lukuja? Mutta eihän se eroa siitä, että käytetäänkö raha omien ostoihin vai osinkoihin, vai?

Vähän ehkä hölmöjä kysymyksiä, mutta ehkä täällä kehtaa kysellä tyhmiäkin.

4 tykkäystä

Minusta nämä on ihan hyviä kysymyksiä.

Omien oston järkevyys vs osinko riippuu pitkälti siitä, onko osake oikein hinnoiteltu ja onko sillä likviditeettiä ja onko tarpeeksi iso osa osakekannasta vapaan vaihdon kohteena.

Myöskin jos uusia investointeja ei kannata tehdä, ja vanhojen tuottavien investointien käyttöikä loppuu jossain vaiheessa, niin kassavirrat voi olla parempi vain maksaa ulos.

8 tykkäystä

Kun yhtiö käyttää rahat omien osakkeiden ostoon osingonjaon sijasta, neutraalius riippuu siitä kuinka hyvä tuotto-odotus yhtiön osakkeella on sillä hinnalla jolla takaisinostot on tehty. Osingosta pitää maksaa pääomatuloveroja, joten tämä kannattaa laskea takaisinoston eduksi. Osingosta 15 % on verovapaata ja 85 % on veronalaista, mikä tekee efektiiviseksi veroksi alle 30 000 euron pääomatuloilla 25,5 %. Saat siis 1 - 0,255 = 0,745 osuuden ilmoitetuista osingoista. Esimerkiksi jos hyväksyt 7 % tuotto-odotuksen ennen veroja osinkoja maksavasta yhtiöstä, olisi verojen takia neutraali tilanne olisi se, että yhtiö ostaa omia osakkeitaan 7 % * 0,745 = 5,2 % tuotto-odotuksella. Tämä siis johtuu siitä, että jos saisit osingot, maksaisit verot ja ostaisit itse saman yhtiön osakkeita, saisit yhtä suuren hyödyn. Paremmalla tuotto-odotuksella omien osakkeiden takaisinosto on sijoittajan kannalta parempi diili.

Yleinen virhekäsitys on se, että omien osakkeiden takaisinosto nostaisi osakekurssia. On olemassa esimerkkejä joissa yhtiön osakekurssi on alempana omien osakkeiden takaisinostoperiodin jälkeen kuin ennen sitä.

Jos katsotaan Amerikan suurimpia “blue chip” firmoja, jotka ovat kypsässä vaiheessa eivätkä kasva, näiden tuotto-odotus on osingon ja omien osakkeiden takaisinoston varassa. Omien osakkeiden takaisinosto voidaan katsoa osingon kasvukertoimeksi ulkonaolevien osakkeiden lukumäärän vähentyessä. Esimerkiksi yhtiö jonka P/E on 40 ja joka jakaa 1 % osingon suhteessa osakekannan markkina-arvoon pystyy ostamaan osakekannasta 40^-1 - 0,01 = 1,5 % takaisin. Näinollen osingon kasvukerroin olisi 1*(1-0,015)^-1 = 1,0152.

Sekä osingot että omien osakkeiden takaisinosto vähentää omaa pääomaa, kun omistajien pääomaa jaetaan yhtiöstä pois (omistajille). Vaikutus on sama jaetaanko 10 miljoonaa osinkoina vai 10 miljoonaa omien osakkeiden takaisinostona, oma pääoma vähenee 10 miljoonaa. Kiinnostava luku seurata on osakekohtaisen oman pääoman kehitys yli ajan. Kun kerrot tämän oman pääoman tuotolla (ROE) saat suoraan arvion osakekohtaisesta tuloksesta, jos yhtiön oman pääoman tuotto siis on vakaa.

Tässä on puhuttu voitonjaosta, mutta mainittakoon samalla, että sijoittajan kannalta sellaiset yhtiöt ovat kiinnostavampia ja tuottoisampia, jotka pystyvät sijoittamaan pääomat takaisin yhtiöön korkeilla pääoman tuotoilla. Tämä selittää miksi jotkut kasvuyhtiöt on arvostettu korkeammalle kuin vakaassa vaiheessa olevat yhtiöt.

5 tykkäystä

Entä jos saman vuoden aikana myy OST:ltä 10 000eurolla, ja AOT:ltä 999eurolla, onko AOT myynnit verovapaita?

On, koska OST:n sisäisiä myyntejä ei huomioida.

1 tykkäys

OST:sta pari kysymystä:

  1. Jos lakkautan raskaasti tappiollisen OST:n, ovatko tappiot vähennyskelpoisia seuraavat 5 vuotta?
  2. Onko kokemuksia Nordnetin OST:n lakkauttamisesta, kauanko suurin piirtein kestää siitä että teen lakkautuspyynnön ja voin perustaa uuden OST:n Nordnetiin?
4 tykkäystä
  1. Kyllä.
  2. Nordnetista en tiedä, mutta Mandatumilla kesti 3 pankkipäivää vuonna 2021.

Vinkki:

  • Tyhjennä OST.
  • Ota varmuuden vuoksi kaikki raportit verotusta varten. Niitä ei ehkä saa lopetusta tilistä jälkikäteen.
  • Pyydä Nordnetia sulkemaan tili.

Nämä olet jo varmaankin lukenut, mutta varmuuden vuoksi: Asiakaspalvelu | Nordnet | Nordnet

6 tykkäystä

Kysymys liittyen Nordean säilytysmaksuihin, kun kyseessä osakesäästötili.

Olenko ymmärtänyt oikein, että tilin säilyttäminen on ilmaista, jos tekee kaksi (2) välityspalkkiollista ostoa/myyntiä vuodessa. Ohjeessa lukee näin:“Säilytysmaksuja ei veloiteta laskutusjaksolta, jos olet tehnyt vähintään yhden välityspalkkiollisen kaupan edellisellä vuosineljänneksellä, tai jos osakesäästötili on tyhjä.”

Esimerkiksi, ajatellaan, että tili avattu tammikuussa ja tekisi ostot kesäkuun lopussa sekä joulukuussa, niin säilytysmaksuja ei veloitettaisi vuoden aikana ollenkaan?

Mihin väitteesi perustuu?

Nähdäkseni asia ei ole näin, koska:

Osakesäästötilin tappiosta on säädetty TVL 53 b §:n 3 momentissa: jos osakesäästötilin säästövarojen käypä arvo on osakesäästötili lopetettaessa alempi kuin osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärä, muodostuu osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärän ja säästövarojen käyvän arvon erotuksesta osakesäästötilin tappio.

Osakesäästötilin tappio on verotuksessa vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sinä verovuonna, jona osakesäästötili on lopetettu. Verotuksessa osakesäästötiliä ei ole vielä lopetettu, jos siellä on vielä osakkeita niiden arvosta riippumatta. Osakesäästötilin tappio vähennetään puhtaasta pääomatulosta luovutustappioiden jälkeen ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, se otetaan huomioon vahvistettaessa TVL 60 §:ssä tarkoitettua pääomatulolajin tappiota. Osakesäästötilin tappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä alijäämähyvitystä myönnetä.

Tuloverolaki:

60 §

Alijäämä ja pääomatulolajin tappio

Jos luonnollisen henkilön tai kuolinpesän vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, korkomenojen ja pääomatuloista vähennettävien 59 §:ssä tarkoitettujen tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, erotus on pääomatulolajin alijäämä, jonka perusteella verovelvollisella on oikeus tehdä verosta 131–134 §:ssä tarkoitettu alijäämähyvitys.

Alijäämähyvitystä laskettaessa tulonhankkimiskuluista, tappioista ja koroista muodostuneet osuudet alijäämästä otetaan huomioon siinä järjestyksessä kuin ne vähennetään pääomatuloista 58 §:n 6 momentin ja 59 §:n mukaan. Siltä osin kuin alijäämää ei ole otettu huomioon verosta tehtävänä vähennyksenä se vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi, joka vähennetään verovelvollisen seuraavina vuosina saamista pääomatuloista siten kuin 118 §:ssä säädetään.

Edellä 54 d §:ssä tarkoitetut maksut vähennetään pääomatuloista 1 momentissa tarkoitettujen vähennysten jälkeen. Jos vähennysten yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, verovelvollisella on oikeus tehdä verosta 131 a ja 132–134 §:ssä tarkoitettu erityinen alijäämähyvitys. Maksujen perusteella ei vahvisteta pääomatulolajin tappiota. (29.12.2009/1741)

2 tykkäystä

Ei ihan.

Kesäkuussa tehty osto takaa välityspalkkiottomuuden Q3:lle (heinä-syyskuu), mutta jos Q3:lla ei ole kauppoja, alkaa säilytysmaksu juosta lokakuun alusta alkaen.

3 tykkäystä

Ping @Turjis Itse asiassa väitteeni perustui ulkomuistiin. Tarkempi kaivelun perusteella näyttäisi, että vähennyksiä voisi tehdä 11 vuoden aikana, mutta parempi varmaan tarkistaa verottajalta Miten nopeasti voin avata uuden osakesäästötilin? - Taloustaito.fi

Osakesäästötilin tappio on verotuksessa vähennyskelpoinen pääomatuloista sinä verovuonna, jona osakesäästötili on lopetettu. Osakesäästötilin tappio vähennetään puhtaasta pääomatulosta luovutustappioiden jälkeen ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä.

Jos tappiota ei pysty vähentämään lopettamisvuonna, siitä vahvistetaan pääomatulolajin tappio, joka vähennetään seuraavien kymmenen vuoden aikana sitä mukaa kuin pääomatuloa tulee.

Nordnet kirjoittaa samalla tavalla 5 verovinkkiä sijoittajalle – hyödynnä ennen vuodenvaihdetta | Nordnet

Huomioi, että mahdolliset osakesäästötilin tappiot voit vähentää pääomatuloista vain sinä vuonna, jona osakesäästötili lopetetaan. Jos osakesäästötilin tappiota ei voida vähentää kokonaisuudessaan lopettamisvuonna, otetaan tappio huomioon pääomatulolajin tappiota vahvistettaessa. Pääomatulolajin tappio vähennetään seuraavan 10 verovuoden pääomatulosta sitä mukaa kun pääomatuloa syntyy.

Tämä nähdäkseni seuraa TVL 118 §:stä
Tuloverolaki 1535/1992 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Luonnollisen henkilön ansiotulolajin tappio vähennetään sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa seuraavan 10 verovuoden aikana verovuoden ansiotulosta sitä mukaa kuin näitä tuloja syntyy. (29.6.2021/619)

3 tykkäystä

Hei, kiitos! PItääpä kysäistä verottajalta siis vielä.

Olettaen, että muita veronalaisia luovutuksia kuin 999 euroa arvopapereita AO-tililtä ei ole, niin ne ovat verovapaita vaikka realisioisit samana vuonna 1.000.000 euron voiton OS-tililtäsi.

Tervehdys.

Työnantajani tarjoaa mahdollisuutta sijoittaa yritykseen. Kysessä on Ranskalainen listaamaton sijoitusyhtiön omistama yritys, jolla on n. 500 työntekijää. Riippumaton osapuoli NG Finance on arvioinut yhden osakkeen arvoksi 25 euroa. Meille tarjotaan mahdollisuutta ostaa osakkeita 17,5 euron kappalehintaan.

Haluaisin näkemyksiä siitä, mistä voi tietää onko tuo 25 euroa käypä hinta? Jos ja kun saamme talousluvut (2022) tarkasteluun ennen sijoituspäätöstä, mitä tunnuslukuja kannattaa tarkastella lähemmin? Itselläni ei ole kovin syvää taloustietämystä, joten kaipaisin ihan konkreettisia vinkkejä. Onko jotain muuta mitä tässä pitäisi ottaa huomioon? Osakkeen arvoa tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Lukitusaika 5 vuotta.

5 tykkäystä

Tässä en puutu vielä tunnuslukuihin, mutta kannattaa ottaa huomioon, että tuossa saattaa olla mahdollisia veroseuraamuksia.

Jos verottaja katsoo että tuo NG Financen arvio 25e pitää paikkansa, on tuo 7.5e per osake erotus hinnassa sinulle palkkatuloa (tästä ei tosin mene TYEL-maksuja eikä vaikuta eläkkeeseen). Tämä pitää toki ilmoittaa verottajalle ja vaikuttaa veroprosenttiisi jne.

4 tykkäystä