Faron Pharmaceuticals tehtiin tänään miljoonien arvoinen BLOKKIKAUPPA. Vad menar de på Finska? Eli mitä tarkoitetaan blokkikaupalla?
Sovittu erikseen ostajan ja myyjän kesken. Isoja eriä vaikea saada ihan sattumalta vaihdettua ilman ennakkovalmisteluja ilman massiivisia kurssiheilahteluja.
9 tykkäystä
Kertokaahan joku mitä nyt en hoksaa kun juuri veropäätös tuli käsiini ja katselen Kanadan pörssissä ostoja/myyntejä nordnetissä.
Myyntikulut heittelee 6€-20€ välissä ja hankintakulut 13-21€. Eikö minimi ole 20€ nordnetillä aina tasosta riippumatta Kanadan pörssissä myynissä ja hankinnassa?
Olisiko että myit vain osan hankituista? Eli jos ostat 2 osaketta ja maksat hankintahintaa 20 €, niin jos myyt seuraavaksi vain yhden osakkeen, on sen hankintahinta 10 €.
Eihän tällä ole vaikutusta hankintakuluihin tai myyntikuluihin.
Näyttäisi PB/Active Trading ainakin olevan minimissään 8€: Nordnetin hinnasto | Nordnet
Ei tietenkään kokonaisuudessaan, mutta verottaja oletettavasti jakaa hankintakulut per osake, jolloin ne kohdistuvat myynneissä sitten eri osuuksilla.
Näkyykö ns. dark pool -kaupat osakkeen vaihdossa (volume)?
1 tykkäys
Mites Nordnetissa menee noiden rahastojen valuutanvaihdot, jos ostan tuota Ruotsi-indeksiä? Toisin sanoen hyödynkö Ruotsin heikosta kruunusta vai jaetaanko siitä osuus vain euromääräisesti?
Nordnet Ruotsi indeksirahasto noteerataan kruunuissa, mutta pitää ostaa euroilla. Eli vaikka on valuuttatili kruunuissa silti veloitus menee eutotililtä ja valuutta vaihdetaan molempiin suuntiin ostaessa ja myydessä.
Kiinteistöt, tehtaat yms toimitilat on esimerkkinä nyt edullista ostaa euroilla. Samoin varastoissa kruunuissa oleva tavara on halpaa. Työvoima on “normaalia” halvempaa. Joka tapauksessa ostat Ruotsalaisia yhtiöitä ja riippuu niiden menestyksestä miten sijoituksesi menee.
Tämä on vähän “poliitkkovastaus” pahoittelen. Hyödytkö tilanteesta riippuu pitkälle siitä koska myyt ja mikä on kruunun kurssi. Kurssi voin laskea edeleen suhteessa euroon. Historiallisesti kruunu on alhaalla suhteessa euroon. Ruotsi on nostanut korkoja, joka yleensä vahvistaa valuuttaa, mutta EKP on tehnyt samaa ja Ruotsi lähti vähän jälkijunassa. Eroa syntyy, jos toinen keskuspankki kiristää enemmän. Sitä ei taas voi ennustaa varmuudella, kumpi nostaa enemmän EKP vai Riksbanken.
Joku sanoo, että sijoituksissa ei kannata ajatella valuuttakurssia. Se on mielestäni pitkälle näin, tuotossa ratkaisee enemmän ostohinta ja miten bisnes kehittyy. Ruotsista saat tuotannon tekijöitä kiinteistöt, koneet, työvoima ja osaaminen kohtuullisen halvalla. Näet vaikka kurkkamalla hyödykkeen hintaa. Tämä tekee Ruotsista kilapilukykyisen muita maita vastaan ja hyvän lähtökohdan kannatavalle bisnekselle. Se tekee Ruotsista huokuttelevan matkailukohteen. Jne. Jos myyt vuoden kuluttua voi kruunun kurssi olla korkeamalla tai matalammalla, sitä ei tiedä.
11 tykkäystä
Meneekö pahasti metsään EUNL / IS3N 80/20 jaottelulla? Tarkoitus siis vaatimattomasti kattaa (lähes) koko maailma ETF kk säästämisessä. Ei kahta ilman kolmatta, mitä olette mieltä, kannattaako tuohon enää ottaa IUSN:ää?
Tämän julkaisun tarkoituksena on saada mielipiteitä siitä, kannattaako opintolainani maksaa kokonaan pois vai sijoittaa sen sijaan. Ymmärrän hyvin, että sijoittamiseen liittyy riskejä.
Olen valmistunut ja työelämässä. Minulla on jäänyt opintolaina käyttämättä. Tällä hetkellä mietin, olisiko järkevämpää maksaa opintolaina kokonaan pois vai sijoittaa esimerkiksi SP500-indeksirahastoon. Opintolainani on sidottu Euribor 12kk -korkoon, joka on tällä hetkellä 4,184 % (tilanne 11.7.2023).
Ilmeisesti SP500-indeksin historiallinen keskimääräinen tuotto vuositasolla on noin 10 %. Tästä tuotosta tulisi maksaa noin 30 % veroa, mikä tarkoittaisi noin 7 % tuottoa. Jos olen laskenut oikein, niin 7 % - 4,184 % tarkoittaisi noin 3 % tuottoa sijoitukselle. Onko velalla sijoittaminen liian suuri riski, ja olisiko tässä tapauksessa järkevämpää maksaa opintolaina pois? Haluaisin kuulla mielipiteitä tästä asiasta. Kiitos etukäteen!
2 tykkäystä
Saitko opintolainahyvitystä? Mikäli sait ja koko laina käyttämättä tilillä, niin itse maksaisin lainan pois kokonaan ja hyvityksen laittasin pörssiin.
4 tykkäystä
Kiitos vastauksesta. Tarkennuksena vielä, eli sain opintolainahyvityksen ja sen osuuden käytin elämisen kuluihin. Itselläni on nyt jäänyt loput opintolainasta ja pystyisin loput, joko sijoittaa tai maksaa opintolainan pois kokonaan.
Tämä selvä. Kukaan ei varmaan absoluuttisen oikeaa vastausta voi kysymykseesi antaa, koska kaikilla omat riskinsietokyvyt ym. Ehkä tässäkin se kultainen keskitie voisi toimia, että maksaisi lainaa hieman enemmän pois kerralla ja toisella puoliskolla sijoittaisi ajallisesti hajauttaen. Lainapääoman lyhentäminen myös vähentäisi myös tulevien maksuerien määrää/summaa. Lopulta vain sinä tiedät, että mikä ratkaisu toimii itsellesi parhaiten👍
6 tykkäystä
Ottamatta kantaa siihen, onko ideasi hyvä vai ei, korjaan laskelmiasi.
Mikäänhän ei automaattisesti realisoi veroja arvonnoususta maksuun vuosittain, joten tuo arvonnousu ennen veroja kohdistuu myös “piilevään verovelkaan”, mutta saat tästäKIN arvonnoususta suurimman osan itsellesi.
Esim jos et koskaan myy tätä omaisuuserää, niin et koskaan maksa veroja arvonnoususta, jolloin on perustellumpaa käyttää laskelmissa tuotto-odotusta ennen eikä jälkeen verojen.
3 tykkäystä
Tekijä joka päätöksen järkevyyteen vaikuttaa, on korkojen kehitys tulevaisuudessa. Laina on kuin käänteinen sijoitus ja jos korko vaihtuvakorkoisessa lainassa laskee tulevaisuudessa, takaisinmaksun kannattavuus heikkenisi. Toisaalta S&P 500 -indeksi on niin kallis, että indeksin mukaisen rahaston osinkotuotto olisi noin 1,5 % ennen kuluja ja veroja. Indeksin P/E on 26, mikä antaa tulostuotoksi 3,8 %. Indeksi on noussut menneisyydessä, mutta menneisyyden tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista.
On olemassa myös kolmas vaihtoehto, eli korkoihin sijoittaminen. Jos korko laskisi, korkosijoituksen arvo kasvaisi ja korkojen noustessa arvo laskee. Kaikkeen sijoittamiseen toki liittyy riskejä ja oman velan takaisinmaksu on asia mikä kuitenkin pitää tehdä.
Kiitos hyvä huomio. 
Jos sijoittaisin niin tarkoituksena ei olis myydä omaisuuserää vuosittain. Ymmärsinkö oikein, että voisin laskea 10 % tuotto-odotuksella? Eli käytännössä tuotto oli mahdollisesti keskiarvolta noin 6 %? (Historiallinen tuotto ei takaa tulevaisuutta.)
En vielä täysin tunne termiä tulostuotto, joten en täysin ymmärrä mihin tuo 3,8 % viittaa. Pankkien määräaikaistalletus korot ovat pienempiä kuin Euribor 12kk -korko, joten lainan lyhentäminen olisi järkevämpi vaihtoehto.
Korkorahastoihin en ole vielä tutustunut ja en tiedä kuinka paljon niissä on tyypillinen tuotto-odotus vuositasolla. Tarkoitatko, että korkorahasto voisi olla järkevämpi/turvallisempi sijoituskohde kuin esimerkiksi S&P500 -indeksi?
Pidemmällä aikavälillä osakkeet tuottavat korkoja paremmin, lyhyellä aikavälillä voi tapahtua mitä vain. En tiedä summaa, mutta mielestäni harkinnan arvoista on hajauttaa kahteen tai kolmeen rahastoon, vaikka S&P on ollut perinteisesti tuottavimpia. Esimerkiksi lisäksi Eurooppa ja maailma, eri indeksit kulkevat eri tahtiin. Painon ei toki tarvitse olla sama eri kohteissa.
1 tykkäys
P/E-luku tulee sanoista price to earnings, joka tavallisesti lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella. Samaan tulokseen päädytään kun jaetaan yhtiön nettotulos yhtiön osakekannan markkina-arvolla. Tässä tapauksessa oli laskettu koko indeksin yhtiöiden tulokset jaettuna indeksin markkina-arvolla. Tulostuotto on tämän käänteisluku, eli kun P/E on 26 ja sen laittaa potenssiin -1 saadaan 26^-1= 3,8 % tulostuotoksi.
Pitää paikkansa että pankin määräaikaistalletusten korot ovat pienempiä kuin lainan korot. Pankit pyrkivät tekemään rahaa korkokatteella, eli maksamalla omista veloistaan pieniä korkoja ja perimällä lainaamistaan rahoista korkeampia korkoja. Euribor on korko jota käytetään pankkien välisessä lainauksessa.
Korkosijoitukset ovat tyypillisesti pienempiriskisiä kuin osakesijoitukset. Kun puhutaan yrityslainasta, jos yhtiö jättäisi lainan maksamatta, se voitaisiin hakea konkurssiin. Tällaisessa tapauksessa yhtiön lainoittajat saisivat konkurssipesästä ensin rahansa ja osakkeenomistajat saisivat rahoja vasta lainoittajien jälkeen, jos mitään olisi jäljellä. Yhtiön pitää myös maksaa lainan kuponkikorko sijoittajalle, mutta yhtiöllä ei ole mitään velvollisuutta maksaa osinkoja osakkeenomistajille. Osingot vapaaehtoisena kustannuksena leikataan yleensä ensimmäisenä, kun huonot ajat koittavat.
Poikkeuksiakin on. Hyvän yhtiön osake voi olla vakaampi kuin huonon yhtiön velkakirja. Nyrkkisääntönä voitaisiin sanoa, että jos jokin finanssi-instrumentti on korkeariskinen, siitä saatava tuotto on tyypillisesti korkeampi. On ollut aikaperiodeja jolloin korkosijoitukset ja jopa pankkitalletus on voittanut tuotoissa osakkeet osakkeiden tuottojen ollessa negatiivisia. Siksi sijoituksen tuottoa pitäisi arvioida aina suhteessa otettuun riskiin. Emme voi varmasti tietää mitä yhtiön osake tuottaa tulevaisuudessa, mutta velkakirjan ehdot on tarkemmin määritelty. Velkakirja joka erääntyy kauempana tulevaisuudessa on riskisempi kuin (saman velallisen) velkakirja joka erääntyy aiemmin. Tämä tekee pitkän velkakirjan arvon kehityksestä herkemmän korkojen muutokselle.
Tarkennuksena siis kun puhutaan velkakirjan arvosta, tällä tarkoitetaan käypää markkina-arvoa. Velan nimellisarvo on se mitä lainasopimuksessa sanotaan. Velkakirjoilla tienataan hieman samaan tapaan kuin osakkeilla, eli on korko ja sitten arvon kehitys. Saat osakkeenomistajana täysimääräisen hyödyn yhtiön hyvästä kehityksestä, kun taas korkosijoituksissa tuotto on rajallisempi. Velkasijoituksia sanotaan pessimistisiksi sijoituksiksi. Jos arvelet että taloudessa tulee menemään huonommin tulevaisuudessa, velkakirja on turvallisempi.
10 tykkäystä