Hyvät sijoittajat! 
Kun te olette hyvin valistuneita, haluaisin tietää mitä vastaatte erääseen mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen.
@Verneri_Pulkkinen mainitsi vartissa hiljan jotenkin niin että Helsingin pörssi on halpa ja täynnä arvoansoja.
Kysymys kuuluu, miten sinä otat selville onko jokin yhtiö ns. arvoansa?
Se selviää helposti jälkikäteen tuottokehityksestä.
Arvoansa on sellainen osake joka näyttää päällisin puolin halvalta, mutta ei ole halpa kun yhtiötä tutkii tarkemmin. Esimerkkejä voisi olla syklinen alhaisen P/E:n yhtiö syklin huipulla. Tulokset ovat tavanomaista korkeammalla tasolla ja tuleva tuottokehitys siksi heikko. Toinen esimerkki voisi olla alhaisen P/B -luvun yhtiö jonka pääoman tuotto alittaa pääoman tuottovaatimuksen. Ei olisi syytä olettaa, että hinta korjaisi ylöspäin ellei liiketoiminnan tuotto parane. Kolmas esimerkki voisi olla korkean osinkotuoton yhtiö, jonka kassavirrat on tyrehtymässä ja osinkoa joudutaan leikkaamaan.
Nämä tunnusluvut voisivat olla paremminkin sellaisia kutsuja lähteä tutustumaan yhtiöihin tarkemmin. Kotiläksyt kannattaa tehdä ennen kuin laittaa rahaa kiinni.
Kiitoksia!
Eli pitäisi tunnistaa missä vaiheessa sykliä ollaan.
Tämä on selkeä, mutta kuten olemme nähneet tuottovaatimus voi muuttua rajustikin lyhyessä ajassa.
Olisiko tämä joku sellainen joka kärsii disruptiosta?
Yhtä kaikki, jokainen näistä hyvistä esimerkeistä vaatii jonkinlaista “tulevaisuudentutkimusta”. Tämä oli oikeasti hyvä vastaus, mutta uusia kysymysmerkkejä tuli samalla tukku lisää.
Tunnusluvut ja tulevaisuuden näkymät on myös omassa ajattelussa olennaisia.
Itse voisin heittää näkökulman, että olisi hyvä isossa kuvassa ymmärtää, mistä alhainen osakkeen hinnoittelu markkinoilla johtuu (saattaa selvitä helposti lukemalla esim. yhtiötä seuraavien analyytikoiden analyyseistä). Jos selvää syytä ei löydy tai on itse siitä eri mieltä, se on yleensä parempi lähtökohta. Juuri nyt Helsingin pörssissä tuntuu tosiaan olevan tilanne että yleinen hintataso on tullut alaspäin mutta monet yhtiöt on silti hyvin globaaleja ja ainakin taseen puolesta vahvoja, eikä niiden tilannetta voi millään niputtaa yhteen.
Yhtiön arvioinnissa menen sitten ihan tilinpäätöksen tasolle jossa tärkeitä seikkoja itselleni on liiketoiminnan kassavirta, tase (millä tarkoitan mm. kassan, velkojen ja oman pääoman suhdetta), kannattavuus ja yhtiön/toimialan näkymät mitkä pitää suhteuttaa osakkeen hintaan. En lopulta näe tuon mainitsemasi arvoansan ja yleisesti hyvän sijoituksen arvioinnissa juuri eroa. Hyviä nyrkkisääntöjä sijoituskohteiden valitsemiseen löytyy pilvin pimein vaikkapa Seppo Saarion klassikosta Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Mielestäni perusperiaatteita voi edelleen soveltaa myös nykyiseen markkinatilanteeseen ottaen huomioon toki mm. korkoympäristön sekä Suomen ja Euroopan talousnäkymät.
Yleisesti pidän hintatasoa juuri nyt erittäin kiinnostavana vaikka varovainen saa aina olla.
No esimerkiksi monet konepajat näyttivät 2018-19 hujakoilla p/e luvulta tarkasteltuna edulliselta kurssilaskujen myötä, kun markkinat ennakoivat syklin kääntymistä, ja olivat tässä hyvinkin oikeassa, eli syklin vaiheen tunnistaminen on ihan järkevää. Sitten esim Martelalla on pidempään ollut p/b luku yhden hujakoilla mutta kun sijoitetun pääoman tuotto heiluu nollan molemmin puolin, ei ole arvonluonnon kannalta oikeastaan merkitystä mikä on nykyinen korkotaso, koska arvoa tuhotaan joka tapauksessa. Osinkotuotto esimerkiksi sopii vaikka Sampoon hyvin, jonka osinkotuottoprosentin odotettiin olevan konsensuksen mukaan yli 8% ennen koronaa, mutta markkkinat olivat yleisesti hyvin skeptisiä osingon kestävyyteen Nordean takia. Kun Nordea lopulta leikkasi osinkoaan iski se Sammon kassavirtaan (ja osingonmaksukykyyn) jolloin 8% osinko muuttuikin 6% osingoksi, eli markkinat haistoivat jälleen oikein.
Aina halvalta tuntuva hinta ei toki enteile jotain romahdusta osakkeelle. Pelkästään katalyytin puuttuminen osakkeen nousulle voi olla riittävä syy, miksi jokin osake vaikuttaa niin halvalta.
Nordnetin salkku ja osinkolaput: sijoituksen kohdalla näkyy tuottoprosentti ja euromääräinen tappio/voitto. Sisältyykö näihin myös saadut osingot? Kyseessä osakesäästötili. Osinkojen maksupäivänähän lapun kohdalla näkyy plussaa jo ennen pörssin aukemista, mutta resetoituuko tämä kaupankäynnin alkaessa?
Salkun osakkeelle suoritettiin reverse splitti jonka tuloksena sain alle yhden osakkeen. Mitenköhän tällaisen myynti nordnetillä?
Omalla kohdalla joskus viime talvena tuli rahana automaattisesti, vei muutaman päivän.
Jos ostan canadalaista yhtiötä nysestä niin saanko osingot yhdysvaltain dollareissa vai canandan? Esim Bank nova scotia.
Kannattaa yleisesti katsoa yrityksen sivuilta, miten yritys maksaa osingot. Minulla esim. On cibusta, joka on Ruotsalainen reit yhtiö, mutta se maksaa osingot euroissa eikä ruotsinkruunuissa. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsitykseni on että yhtiö voi ihan vapaasti päättää missä valuutassa osingot haluaa maksaa.
Onko kenelläkään kokemusta/tietoa minkälaisia ovat esimerkiksi Yrityspörssin ilmoitukset, joissa on tarjolla/myynnissä osakkuuksia yrityksiin? Itselläni on herännyt hienoinen kiinnostus aiheeseen.
Mitä kautta yleensä kannattaisi etsiä yrityksiä, jotka etsivät osakkaita? En nyt ala sen kummemmin määrittelemään, että mitä etsin. Asia on lähinnä tutkimusasteella.
Jos joku tietää hyvän sivuston tai tietopaketin aiheesta, niin mielellään otetaan vastaan.
Onko yleistä tämmöinen kun yritykset eivät julkista tilausten arvoa.
Terveisin aloitteleva sijoittaja
On itseasiassa tosi yleistä. Harvemmin niitä kerrotaan.
En oikein ymmärrä tätä jippoa tai salaisuutta sellaisessa uutisoinissa, jossa kerrotaan tilauksesta mutta arvon saa itse kukin arvailla. Jos tämä taktiikka saa sankoin joukoin sijoittajia seuraamaan katsauksia, niin sitten saa. Ei ole kyllä minuun tehonnut.
Kauppahinnan julkaiseminen vaatii myös asiakkaan luvan.
Mites näillä centtiosakkeiksi valuneilla osakkeilla tehään kauppaa Nordnetissa sen jälkeen, kun nuo heitetään ulos Nassesta?
Miettiny että möiskö turskalla pois ennen mahdollista poistoa.
Kilauttamalla meklarille.
Kulut voivat tosin sitten yllättää. Ikävästi.
Kolme kysymystä laidasta laitaan.
1.Estääkö Suomen lainsäädäntö ase- ja puolustusteollisuuteen sijoittamisen, vai miksei näitä firmoja löydy Helsingin pörssistä?
Mikä tämä Markku-juttu oikein on 
Tarkoitan siis Faronin Markku Jalkasta. Hänestä kun puhutaan ketjussa tuttavallisesti Markkuna. Ei toimitusjohtajana tai Jalkasena, vaan hän on Markku 
. Tää on varmaan joku sisäpiirin juttu, mikä ei mulle aukea.
Mikä osake on viimeisin joka on splitattu Helsingin pörssissä?
On Markku Jalkanen CEO, Juho Jalkanen COO, Maija os. Jalkanen CSO ja Sirpa Jalkanen, akateemikko, osakas, jonka tutkimuksiin Faron alunperin perusti. Siten on turha kirjoittaa jokaisen perään Jalkanen. Sitä paitsi toissa viimeisellä kerralla kutsuin Markkua Makeksi, joten…Yhtä kaikki, jos katsot kymmeniä videoita ja esityksiä, kuvittelet olevasi jo hyväkin tuttu ja osakas siinä missä hekin ja silloin ollaan jo etunimiasteella ja jätetään tittelit pois.