Kiitos hyvästä vastauksesta 
Kysyn silti vielä lisää ja voi tähän muutkin vastata 
Eli siis, nyt kun Nokian kurssi on 2,988 € ja tuon warrantin arvo 0,14 €, niin vaikka Nokian kurssi nousisi, sanotaan nyt vaikka takaisin tämän kevään tasolle, eli 4,5 €, niin tuon warrantin arvo ei nouse tasolle 2,25 €, vaikka se sitä oli viime keväänä?
Esimerkki:
Osakkeen arvo oli eilen 10.00e. Tänään se laski 10%, eli sen arvo on 9.00e. Huomenna se nousee takaisin kymppiin, eli nousu on 11%.
Leikitään, että 5x viputuote oli eilen arvoltaan myös 10.00e. Sen arvo laski tänään viisinkertaisesti, eli 50%, joten sen arvo on 5.00e. Huomenna myös viputuote nousee ja nousukin on viisinkertainen, mutta vaikka nousua on 55%, jää arvoksi vain 7.75e.
Tällaista edestakaista veivausta tapahtuu koko ajan, koska mikään ei nouse suoraviivaisesti joka päivä ylöspäin, joten viputuotteen arvo hiljalleen rapautuu suhteessa oikeaan osakkeeseen, vaikka se osakekurssi pitkällä tähtäimellä keskimäärin nousisi.
Tietääkö joku missä järjestyksessä tappiot vähennetään?
Esimerkki:
Lakkautan vuonna 2023 tappiollisen OST:n → pääomatulolajin tappiota syntyy 5000e (vähennettävissä 10 vuotta). Myyn vuonna 2023 myös tappiollisia osakkeita AOT:lta → myyntitappiota kertyy toiset 5000e (vähennettävissä 5 vuotta). Vuonna 2024 saan osinkoja ja myyntivoittoja 5000e edestä. Kummista tappioista nuo voitot vähennetään ensiksi?
Mutuvastaus: tappiosi tältä vuodelta muodostavat yhden könttätappion, jossa ei eritellä tappion alkuperää. Tulevien vuosien voitot, toivottavasti 
, kuluttavat tämän kokonaistappion aikanaan nolliin.
Harkitsin kysyväni tätä “Mitä sinulla on salkussa”- ketjussa, mutta tämä lienee sen verran perustason aloittelijan kysymys, että se sopii tänne yleiskysymysten joukkoon.
Rahastosalkussani on jo pitkään ollut Seligsonin Top Brands ja Pharma (kulut 0,6%). Näiden rinnalle otin pari vuotta sitten Nordnetin Suomi, Ruotsi ja Tanska indeksirahastot ja vuosi sitten, edelleen Nordnetin kautta, Handelsbankenin Usa Indeksi (kulut 0,2 %), joka on monien mielesestä selkein/paras “set & forget” indeksirahasto.
Tanska-rahastoon tuli 0,2% kulut ja Ruotsi-rahastoon valuutanvaihtokulu, niin päätin vaihtaa Nordnetissa nämä kolme Handelsbankenin Eurooppa Indeksiin (kulut 0,2%). Paremman hajautuksen, selkeyden ja verrattain hyvän tuottohistorian takia. Nyt rahastosalkun prosenttijakauma näyttää tältä:
Seligson Top 25 Brands 16%
Seligson Pharma 4 %
Nordnet Handelsbanken Usa Indeksi 56 %
Nordnet Handelsbanken Eurooppa Indeksi 24 %
Mitä olette mieltä tuosta jakaumasta, USA vs Eurooppa painotuksesta ja yleensäkin tuosta Handelsbankenin EU rahastosta verrattuna Nordnetin kolmen Pohjoismaan rahastoon?
Vaikea sanoa tuohon USA vs. EU painotukseen mitään eksaktia, mutta omaan silmään näppärän oloinen painotus, johon Brands tuo sopivan lisämausteen.
Useissa ennusteissa ollaan sitä mieltä, että jenkeillä on paremmin pullat uunissa kuin Euroopassa seuraavia(kin) vuosia ajatellen. Työttömyys vähäisempää, väestön kasvu on suurempaa, inflaatio taittuu nopeammin… ja talous kasvaisi nopeammin.
Verratessa Handelsbanken Eurooppa Indeksiä trioon Suomi-Ruotsi-Tanska indeksit verrataan aika lailla eri asioita. Kun katsoo HB:n EU-rahaston sisältöä (tuolta löytyy koko listaus Fondkurser − jämför fonder & aktuella kurser | Handelsbanken) niin siellä on tietysti muut Euroopan maat keskeisessä roolissa samalla kun triosta on vain yksittäisiä firmoja (kuten Novo Nordisk) vähänkään isommalla osuudella mukana.
Tämäkään ei ole sijoitussuositus, mutta itse tykkään enemmän euroopan laajuisesta rahastosta ihan jo siitäkin syystä, että missä skenaariossa kolme pohjoismaata menestyisi paremmin, kuin laajemmin hajautettu euroopan laajuinen rahasto. Toki se mahdollisuus aina on, että ihan jo vaikka vaan siitä syystä jos kyseisillä kolmella pohjoismaalla on enemmän nousuvaraa…
Kiitokset kattavasta ja informatiivisesta vastauksesta mielipiteineen! Näistä on hyötyä tällaiselle aloittelevalle sijoittajalle.
Vaikka Seligsonin kulut ovat hieman suuremmat, olen jotenkin mieltynyt kyseiseen yhtiöön (tausta, käyttöliittymä ja asiakaspalvelun taso) ja nämä kaksi kyseistä rahastoa ovat tuottaneet melko hyvin (Brands aina vähän paremmin), etenkin aiempina vuosina. Nyt kun löytyi Handelsbankenin USA indeksi, niin sitä tulikin suurin sijoituskohteeni laajan hajautuksen, alhaisten kulujen ja erinomaisen tuottohistorian takia. Seligsonista vaan en taida luopua, on tosiaan sopiva lisämauste.
Alkuperäisessä postauksessani unohtui mainita, että osuudet hankitaan automaattisesti kuukausittain, Seligson kuun alussa ja Nordnet kuukauden puolessä välissä, näin jonkinlaisella ajallisella hajautuksella.
Tätä on todella hankala hahmottaa Verohallinnon ohjeiden pohjalta, mutta alla perusperiaate pääomatulojen vähennysjärjestyksestä (mukaillen Räbinä, Myllymäki & Myrsky 2019). Kokonaisuus pyrkii pääsääntöisesti siihen, että nopeammin vanhenevat tappiot saisi käytettyä ensin.
+Pääomatulot
-Luonnolliset vähennykset (sis. tulonhankkimismenot)
=Puhdas pääomatulo
-Luovutustappiot (2016-)
-Säästöhenkivakuutuksen, kapitalisaatiosopimuksen ja osakesäästötilin tappio
-Tulolähteiden tappiot vaatimuksesta
-Korkomenot
-Vapaaehtoisen eläkesopimuksen ja PS-tilin maksut
=Verovuoden pääomatulo
-Edellisten verovuosien tappiot
=Verotettava pääomatulo
Esimerkissä syntyy vuonna 2023 sekä TVL 60 pykälän mukainen pääomatulolajin tappio (10v) että TVL 50 pykälän mukainen luovutustappio (5v) kuten sanoit. Kumpaakaan ei oteta huomioon alijäämää laskettaessa, eli niitä ei voi vähentää ansiotulojen veroista ja ne siirtyvät seuraaville vuosille kuten sanoit. Tappioita ei sekoiteta keskenään koska vanhenemisaika ja vähentämisjärjestys on eri.
Verovuonna 2016 tai sen jälkeen syntynyt luovutustappio vähennetään ensisijaisesti verovuonna syntyneistä luovutusvoitosta. Jos verovelvollisella ei ole luovutusvoittoja, joista luovutustappio voitaisiin vähentää, luovutustappio vähennetään toissijaisesti puhtaasta pääomatulosta ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä.
Vastaus ylläolevan pohjalta on, että jos saat esimerkissä vuonna 2024 2500e osinkoja ja 2500e luovutusvoittoja, kohdistetaan luovutustappiot ensisijaisesti luovutusvoittoihin (-2500e). Sen jälkeen vähennetään luovutustappioita muista pääomatuloista eli osingoista (-2500e). Verovuoden pääomatulo on silloin nolla euroa.
Koska muita pääomatuloja ei esimerkissä ole, vuodelle 2025 siirtyy käsittääkseni 5000 euroa vuoden 2023 pääomatulolajin tappiota (vähennetään 9v). Vähennys tehdään tulevista pääomatuloista sitä mukaan kun näitä tuloja syntyy. Tappion perusteella ei voi myöhempinä vuosina saada hyvitystä ansiotulojen veroista.
Kiitokset kerrassaan erinomaisesta vastauksesta!
“Toisaalta kohonneet korot painavat osakkeita, joiden tulokset siintävät tulevaisuudessa.”
Selittäkääs luokan hitaimmalle tämä yhtälö. Jos sijoittaisin lainalla niin maksaisin parin vuoden korot ennen kuin pääsisin voittoihin kiinni?
Lähde (Kempower osio): Näille 20 Helsingin pörssiyhtiölle povataan kovaa tulosparannusta: Kolmella osakkeella nousuvaraa jopa yli 40 prosenttia | Kauppalehti
Tämä johtuu siis siitä että osakkeen nykyarvo on sen diskontatut kassavirrat koko elinkaarelta. Jos diskonttokorko on vaikka 7 %, niin 100 € tänään on yhtä arvokas kuin 107 € ensi vuonna. Riskitön korko, eli esimerkiksi USA:n 10v valtion velka on tuossa diskonttorkorossa “pohjalla”, jonka päälle tulee riskilisä. Jos tämä pohjakorko nousee, nousee diskonttokorko, jolloin osakkeiden, joiden kassavirrat ovat tulevaisuudessa, arvo laskee.
Voi ajatella esimerkiksi näin:
Alkutilanne: diskonttokorko 5 %, odotetaan että osake tekee ensi vuonna kassavirtaa 105 €, tällöin sen arvo juuri nyt on 100 € (koska 105/(1+0.05)=100).
Lopputilanne: diskonttokorko on 10 %, tällöin tämän saman osakkeen, joka tekee ensi vuonna kassavirtaa 105 €, arvo on 105/(1+0.1)=95.4545…
Sitten jos nuo kassavirrat ovat kauempana tulevaisuudessa, tuonne jakajaan tulee esimerkiksi viiden vuoden päähän katsoessa (1+0.1)^5=1.61 eli diskonttokoron merkitys kasvaa mitä kauemmas katsotaan. (Seuraavan vuoden kassavirrat jaettiin 1.1:llä, ja viiden vuoden päässä oleva kassavirta jaettiin 1.61:llä.)
Ei liity oikeastaan tähän siis.
@kabu tuossa jo hyvin selitti diskonttaamisen matematiikan. Itse olen käyttänyt seuraavanlaista vertausta tuomaan siihen konkretiaa:
Katso kristallipallosta, mitkä rahavirrat (osingot, myyntituotot, kulut) tulet tietystä sijoituksesta saamaan. Sijoituksen nykyarvo jollakin korkotasolla on se rahamäärä, mikä sinun pitäisi laittaa kyseistä korkoa maksavalle pankkitilille saadaksesi samat rahavirrat. Tämän enempää ei kannata sijoituksesta maksaa.
Jos korot nousevat, saat rahavirrat pienemmällä talletuksella, joten sijoituksen järkevä hinta laskee.
Tämä on toki sikäli teoreettinen vertaus, että kristallipalloa ei ole. Tätä kompensoidaan sillä, että saman rahavirran tuottavaan pankkitalletukseen (ainakin talletussuojan kattamalta osin) ollaan valmiita laittamaan enemmän rahaa kuin osakkeeseen, eli osakkeelta vaaditaan kovempi tuotto kuin pankkitalletukselta. Tämä on riskittömän koron ja tuottovaatimuksen ero eli riskilisä.
Kun kirjoituksessa lukee, että miinusvoittoisesta P/E luvusta päätöksenteossa ei kannata välittää, niin eikös tämmöinen vinkki vesitä tämän arvon merkityksen aika hyvin suohon?
Eräs firma teki vuodessa voittoa yli 40prossaa, mutta P/E kunnolla miinuksella.
Tätä kun ostan, niin ostanko pupun pöksyyn vai kakkaa kädet täyteen?
Velkojen nimellisarvot eivät inflaation myötä muutu miksikään mutta kun hinnat yleisesti nousevat niin voit vaikkapa palkansaajana todennäköisesti nostaa myös hintaa jolla myyt aikaasi eli saada suurempia palkankorotuksia. Suuremmalla palkalla on sitten helpompi maksaa vanhan kokoista lainaa. Toki asiaa mutkistaa se että kun inflaatio nousee niin yleensä korot myös.
Säästöjen nimellisarvot eivät myöskään muutu mutta kun hinnat nousevat niin niillä saa ostettua vähemmän tuotteita ja palveluita. Korot toki vaikuttavat tähänkin paitsi jos kyse on esim. käteisestä tai nollakorkotilistä.
Edit: Kullan hinta perustuu kysyntään ja tarjontaan. Se että lisää kultaa kaivetaan maasta esiin lisää joka päivä ei ole pois niiltä joilla kultaa jo on. Tietysti jos joku yhtäkkiä löytäisi talon kokoisen kultahipun ja alkaisi laittaa sitä markkinalle niin kullan markkinahinta varmaan laskisi koska kysyntä tuskin nopeasti kasvaisi vastaavasti. Hauskana triviatietona muuten että jos kaikki aikojen alusta ihmisten esiin kaivama kulta valettaisiin yhdeksi harkoksi niin siitä saataisiin n. 23x23x23 metrin kuutio.
Wau! Miten iso osa siitä mahtaa olla Intiassa? Siellähän varallisuus vieläkin kerätään kultaan, kun taas Kiinassa betoniin.
Pitääkö ostettujen ja käytettyjen osakkeiden merkintäoikeuksien osalta tehdä jotain verottajan suuntaan vai tulevatko ne itsestään veroilmoitukseen näkyviin jonkinlaisena kuluna tai tappiona?
Haluaisin ostaa Stellantis yritystä, mutta se on Saksassa listattuna.
Miten osingot ja niiden verot sujuvat? Ymmärtääkseni Saksa on siinä ongelmallinen.
Stellantis on listattuna myös mm Pariisin ja Milanon pörsseissä. En tosin tiedä auttaako tämä mainitsemaasi osinkovero-ongelmaan.
Okei. Olen ostanut Euroopasta Hollannista sekä Espanjasta, koska minun käsitykseni mukaan niillä menee osingoverotus oikein.
Tervehdys!
Olen avannut Nordnettiin valuuttatilin ja mietin jos ostan mobiilisovelluksen kautta osakkeita kyseisessä valuutassa, niin veloitetaanko ne suoraan valuuttatililtä? Mobiilisovelluksesta en löydä tuota valuuttatiliä ja mietin täytyykö kaupat tehdä verkkosivujen kautta?
