Huomasitko, että siinä on alekkain kaksi riviä,
“Riskiluokitus 3
Riskiluokitus (uusi) 1”
Siis mihin tuo sana ‘uusi’ viittaa, jos ei muutettuun riskiluokitukseen? Vai voiko Mandatumin viestintä tosiaankin olla niin pösilö, ettei hoksaa sanan ‘uusi’ tilalle laittaa sanaa ‘OST’?
Jos näin on, niin on ihan oikein, että tällaisille firmoille asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakkaiden lähtemistä kilpaileville firmoille.
Mä avasin juuri traderiin tilin ja voi luoja miten hankala se on nordnettiin verrattuna. Kaikkia hesulinnosakkeita ei voi ostaa ja osakkeen siirto nordnetistä ei onnistu ku saxon pojat ei tiedä mun tilin numeroa. Myös ostaminen arpomista kun ei näytä paljonko on oikeasti varaa jos on muitakin ostoja. Mut koska on käännöstuote niin outouksia voi olla vaikka missä. Onneks ei ollut mun eka välittäjä, muuten ois tottunu skeidaan.
Moi, uusi kirjoittaja täällä.
Onko jossain päin internetsejä saatavilla pörssiyhtiöiden tilinpäätöshistoriaa taulukkomuodossa? Eli esim vuositasolla rivillä olisi liikevaihto, liikevoitto, tulos, P/E -jne? Tai edes kurssi, jos nyt ei muuta.
Perintöä ajatellen kuolinpesän nettovarallisuus on sen varojen ja velkojen välinen erotus. Kertyneet velat ovat miinusta ja (osake)varallisuus plussaa. Tässä mielessä tienattu raha on se mikä kasvattaa nettovarallisuutta ja rahan käyttäminen velkojen lyhentämiseen tai osakkeiden ostoon ei sitä muuta. Osakkeet sinänsä ovat todennäköisesti saajalleen mieluinen perintö, koska ne ovat helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta eivätkä ne sido omistajaansa mihinkään. Tavaraan ja syrjäisellä seudulla olevaan kiinteistöomaisuuteen liittyy kuitenkin säilytys- ja muita kuluja.
Verotus suosii velkojen takaisinmaksua, koska osakkeista saaduista osinkotuloista ja myyntivoitoista pitää maksaa verot, mutta luottokorttivelkojen ja joustoluottojen korkoja ei voi vähentää verotuksessa, ellei näitä tulkita tulonhankkimisvelaksi. Kulutusluotoissa on usein korkeat korot, joten on epätodennäköistä että osakesijoitus tuottaisi enemmän kuin varma korkea korkomeno. Osakkeisiin liittyy riskejä arvonmuutoksista ja maksettujen osinkojen vaihtelusta.
Ehkä hyödyllisintä on pohtia mitkä tilanteet omassa taloudessa on johtaneet luottokorttivelkojen ja joustoluottojen käyttöön. Voisiko kuvio toistua velkojen lyhentämisen jälkeen, kun tulee fiilis että tässähän on taas luoton nostovaraa? Siinä mielessä “suu säkkiä myöten” eläminen voi monille olla se tapa millä nettovarallisuus kertyy, kun kuukausittain rahaa ohjautuu automaattisesti rahastoon eikä se jää kiusaamaan tilille. Talous on vähintään yhtä paljon psykologiaa kuin matematiikkaa.
En näe mitään hyötyä kerätä puskuri käteistä tilille jos on luottokorttivelkaa. Luottokortissa on samalla tavalla puskuria limiittiin asti ja mitä enemmän sitä velkaa lyhentää sitä enemmän sitä limiittiä on.
Muuta eroa näillä ei ole kun korkeat juoksevat korot ja kulut.
Erinomainen täsmennys! Minusta tuo puskuritilin avaaminen on tärkeää ja järkevää siksi, että pääsee siitä luottokortin käytöstä tapana eroon. Tietyllä tavalla katkaistaan paha tapa ennenkuin se voidaan ottaa turvallisesti taloudenhallinnan työkaluksi.
Lisäksi ainakin minusta puskuritili tuo selkänojaa, vaikka mikä tahansa maksuvara (vaikka se luottokortti) tuo saman vaikutuksen.
Toki itse taidan olla hieman keskimääräistä turvallisuushakuisempi henkilökohtaisen talouden suhteen.
Fed ei vastaa kysymykseen, milloin korkoja on nostettu riittävästi [tällä erää - onko inflaatio kohta tavoiteuralla],
Onko jollakin kaavaketta jolla pystyy hakemaan liikaa perittyjä veroja osingoista norjan valtiolta tai tietoa mistä tälläisen saa?
Lisäksi ohjeita kaipailen asiaan liittyen.
Oliskos tuossa oikeaa ohjetta:
Jos haaveilee tulevaisuudessa muutosta ulkomaille, mitä tulee sijoittamisessa ottaa huomioon? Eli saako sijoituksia kuinka helposti siirreltyä? Pitääkö maksaa jotain veroja jne.?
Pahoittelut aika laaja kysymys, mutta jos vaikka viiden vuoden päästä olisi lähdössä niin ehtiihän sitä rahaa jo jäädä jemmaan…
Tuo on tosiaan aika laaja kysymys, mutta muutama käytännön vinkki näin pariin otteeseen ulkomailla asuneena:
Jos muuttaa pysyvästi, säästöjä on paljon, eikä mitään halua realisoida niin silloin varmaankin jonkinlainen sijoitusyhtiö saattaisi olla paras ratkaisu, mutta tämä on jo sen verran monimutkainen kokonaisuus että en osaa siinä neuvoa.
Myin yhtä suomalaista osaketta useamman kymmenen kappaletta. Huomasin toimeksiannon tiedoista, että osa osakkeista noin 60 prosenttia ehti mennä ekaksi kaupauksi kunnes osakkeen hinta laski hieman. Loppuosa meni lopulta myöhemmin kaupauksi, mutta jäin pohtimaan tätä osittaista kauppaa.
Mitä tapahtuu toimeksiannossa, jossa vain osa osakkeista löytää ostajan? Tarvitseeko jokainen osake menne kaupauksi vai toteutetaanko vain se määrä mitä menee kaupaksi? Onko sama asia ostaessa? Olen varmaan sitten ostanut niin pieniä määriä, että aina on joko toteutunut kaikki tai ei mitään.
Ainakin kaupankäyntikulujen takia tämä kiinnostaa.
Normaalissa toimeksiannossa toteutetaan se määrä, mitä menee kaupaksi. Useat osakevälittäjät tarjoavat myös hieman hienostuneempia toimeksiantotyyppejä, esim. fill-or-kill: joko löytyy koko osakepotille vastapuoli kaupanteossa tai sitten toimeksianto mitätöityy ilman kauppoja.
Kulujen kannalta yleensä systeemi on se että saman päivän aikana tapahtuvat kaupat samasta toimeksiannosta menevät yhdellä kululla. Voi tietty riippua välittäjästä. Jos nostat myytävää kappalemäärää osittain toteutuneessa kaupassa niin tällöin menee myös uusi kulu. Hintaa voi muokata ainakin Nordnetissä jos osa näyttää jäävän roikkumaan kun kurssi karkaa. Jos perut vajaan toimeksiannon niin kulut menevät silti koska osa toteutui. Jos perut toimeksiannon josta ei ikinä mennyt yhtään osaketta kaupaksi (tai tullut ostettua) tällöin kuluja ei myöskään mene.
OP:n OST-puolella kun on nyt tullut harrastettua tavoista poiketen “treidaamista” niin alun maksuttoman kaupankäyntikuluttoman kuukauden jälkeen huomasin ettei täkyjen asettaminen olekaan niin helppoa. Jos omasta erästä esim. ainoastaan 1 kpl tulee myydyksi tai ostetuksi haluamallani hinnalla, niin tällöin kaupankäyntikulu voi viedä veivauksen jopa miinukselle. Näin sattumoisin kävi Goforen kanssa jossa oli tarkoitus myydä 70kpl erä pienellä voitolla lyhyen pidon jälkeen, mutta kaupaksi kävi ainoastaan 1 lappu.
En nyt oikein keksi tuohon mitään lääkettä. Varsinkin illemmalla ei tuota veivausta uskalla samalla tavoin tehdä enää. Oliko tämä hyvin alkaneen “treidauksen” loppu ja paluu takaisin holdari-harriksi.
Lääke on käydä kauppaa firmoilla joiden vaihto on isompaa.
Tuolla on kuitenkin pelureita jotka eivät maksa “tuulipukujen” tasoisia välityskuluja ja tietävät että jos 70 lapun pinostasi ostaa yhden, todennäköisesti ne loput saa vähän halvemmalla koska välityskulut pakottavat tunaamaan hintaa ennen kuin päivä päättyy 
Jos yrityksellä on kolme osakesarjaa vaikka: ccld, ccldp ja ccldo ja markkina arvot ovat vaikka ccld 20m ccldp 40m ccldo 40m ja kun yritys lakkauttaa noiden kahden jälkimmäisen osingon maksun ja nuo kaksi romahtaa 50%, niin eikö silloin tuon äänivaltaisen osakkeen kurssi pitäisi nousta ja olisi sitä kautta arvokkaampi?
Olettaen että mitään ei tapahdu taloudellisesti yrityksessä, muuta kuin vähemmän rahaa ulos kassasta.
Aihe kiinnostaa kovasti. Vinkkejä mistä saada käyttöön kohtuuhinnalla osakescreener seulontaa varten?
https://www.marketscreener.com/ olen itse käyttänyt. Perus ilmaisversiota. Maksamalla saa kai lisää.
SSAB putoaa OMXH25-indeksistä ja Mandatum tulee siihen tilalle. Muutos astuu voimaan 1.2.2024.
1a) Tarkoittaako tämä sitä, että indeksi alkaa myydä ja ostaa osakkeita juuri tuona päivänä?
1b) Tapahtuuko myynti pikkuhiljaa vaiko kertarykäisyllä?
2. Löytyykö jostain tietoa, että paljonko indeksissä on lukumäärällisesti näitä osakkeita?
