@Kaikkiookoo Pitkä aikaväli=muutama kymmentä vuotta. Tutkimusten mukaan suurin osa (ainakin yli 90%) treidaajista pitkällä aikavälillä häviää indeksille ja suurin osa menettää koko sijoittamansa pääomat treidaamisessa.
On tullut säästettyä näköjään jo useampi vuosi Xtrackers MSCI World Swap UCITS ETF 1C
(DBXW) tuotteeseen, joka on siis synteettinen ETF. Huomasin tämän vastikään ja mietin josko möisi koko position ja ostaisi tilalle Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C (XDWD), joka taitaa olla vastaava instrumentti, mutta fyysinen ETF. Hieman mietityttää nuo synteettiset ETF ja niihin liittyvät swap-riskit. Järkevä vaihtaa?
On niissä riskiä enemmän mutta en itse vaihtaisi jos vaihdolla olisi veroseuraamus; ostaisin vain jatkossa parempaa.
1 tykkäys
Shorttaaminen (lyhyeksimyynti) tarkoittaa osakkeiden ottamista lainaksi ja myymistä pörssissä. Osakkeiden lainaajan, eli shorttaajan pitää ennen pitkää palauttaa lainaamansa osakkeet, jolloin hän joutuu ostamaan ne pörssistä takaisin. Shorttaamisen idea on yrittää hyötyä näkemyksestä, että yhtiön pörssikurssi on liian korkealla ja että se tulisi laskemaan tulevaisuudessa, kun shorttaajan on aika ostaa osakkeet takaisin.
Shorttaamisen vaikutus kurssiin on laskeva, kuten kaikilla osakemyynneillä joissa osakkeita myydään ostolaitaan. Jos ostolaita on ohut, lyhytaikainen kurssireaktio voi olla voimakas. Toisaalta jos huomaat että osaketta on shortattu paljon (esimerkiksi 30 % liikkeellä olevasta osakekannasta on myyty lyhyeksi), sen voi tulkita olevan kurssinousua voimistava tekijä, jos yhtiön asiat kääntyvätkin hyvään suuntaan. Tilannetta jossa shorttaaja noutuu pakkoraossa ostamaan kalliimmalla osakkeita takaisin kutsutaan termillä “short squeeze”.
Shorttaaminen on erittäin riskialtista puuhaa, koska maksimivoitto on rahojen kaksinkertaistuminen kurssiin painuessa nollaan, mutta tappiot voivat olla rajattomia, koska osakkeiden hinnoilla ei ole ylärajaa.
9 tykkäystä
Oliko näin että osakkeen saa myydä heti osingon irtoamispäivän aikana, kun pörssi aukeaa? Eli irtoamispäivä olisi vaikka 20.2 ja osakkeen myy heti pörssin auettua, niin osinko kolahtaa tilille maksupäivänä esim. 27.2
1 tykkäys
Pankkien tuloksesta merkittävä osa tulee lainoista. Jos otan EUR 10 000 sijoituslainan, jonka korko on 5 %, niin paljonko pankin tulos paranee? Oletetaan että korko pysyy samana.
En ota kantaa onnistuuko 1/100, 2/100 vai joku muu määrä mutta epäonnistuvien treidaajien suuri määrä johtuu siitä että treidauksen kokeilun aloituskynnys on olematon. Se johtaa siihen että kuka tahansa jolla on tonni tilillä voi ilman minkäänlaista opiskelua, tai jonkun 5min Youtubevideon nähtyään ostaa ja myydä jotain osaketta pari kertaa vain todetakseen että “vatuiks meni” ja liittyä epäonnistujien joukkoon.
Jos treidaajalta vaadittaisiin joku lääkistasoinen opiskeluputki ja kaikki opiskeluihin kuuluvat harjoittelujaksot olisikin paperitreidausta ilman oikeaa rahaa, niin koulutusputken läpäisseistä treidaajista voisikin olla se onnistujien määrä 99/100, tai jos ei noin hyvä mutta huomattavasti parempi kuitenkin kuin ennen.
Suuri osa treidaajista siis epäonnistuu koska se on oikeasti haastavaa ja vaikeaa, ja sitä voi siitä huolimatta kokeilla kuka tahansa.
1 tykkäys
Hedge fundit ja aktiiviset rahastot tuppaavat häviämään indeksille vaikka heidän salkuhoitajilla on finanssialan koulutus yms.
Väitän että treidaaminen on vain helvetin vaikeata ja vain harvalla riittää siihen edgeä. Jos ei erikoistilanteita lasketa niin se on käytännön nollasummapeliä maailman parhaita vastaan joilla on käytännössä loputtomat resurssit.
9 tykkäystä
Tuo on sikäli hankalasti saavutettavissa, että jos tarkoitamme onnistumisella indeksin voittamista, niin se edellyttää jonkun toisen puolestaan häviävän indeksille. Ja kun treidaajien kauppojen vastapuolena taitaa olla kovin usein toinen treidaaja, niin edellyttäisi aika isoja tappioita sille yhdelle sadasta…
1 tykkäys
Tuo 99/100 oli ennemmin vapaamielinen heitto kuin vakavissaan otettava luku. Tarkoitus oli vain korostaa opiskelun tärkeyttä treidaamisen aloittamisessa ja sitä että monikaan ei oikeasti jaksa panostaa asiaan tarpeeksi ennen kuin lähtee kokeilemaan ja sitten jo luovutetaan. En näemmä osannut hienovaraisesti viestiä tätä tarpeeksi hyvin. Eli ei tartuta tuohon 99/100 lukuun, vaan muistetaan se että treidaus on vaikeaa ja raaka opiskelu sekä taitojen systemaattinen kehittäminen on tie jolla mahdollistaa pärjäämisen.
4 tykkäystä
Haluaisin kuulla, millaisia screenereitä tms. keinoja käytätte esimerkiksi yhdysvaltojen osakemarkkinalta yhtiöiden seulomiseen? Helsingin pörssi on niin pieni, että sieltä nyt periaatteessa tietää jokaisen, mutta yhdysvaltojen markkina on niin valtava ettei tuollainen jokaisen yksittäin läpikäyminen ole mahdollista. Olen itse yrittänyt seuloa mm. markkina-arvon, liikevaihdon kasvun, tuloksellisuuden ym. mukaan yhtiöitä ja hieman alojen mukaan mutta onko teillä käytössä joitain muita keinoja joilla yrittää löytää tulevaisuuden voittajia erityisesti jenkeistä?
2 tykkäystä
Finvizistä suodatan tuloksia seuraavilla:
Country: USA (en halua ostaa mitään ulkomaalaista joka on vain listattu jenkkeihin)
IPO date: more than 5 years ago (en osta mitään vastalistattua firmaa ilman historiaa)
Fundamenteissa voi vähän soveltaa, mutta jos laittaa vaikka että ROE yli 10 %, ROA yli 5 %, P/E tai P/FCF alle 15 niin voi karsia ylihintaiset ja heikot suorittajat. Harmillisesti noissa screenaustyökaluissa ei voi laittaa esim. viiden vuoden keskiarvoja ja löytyy paljon yhtiöitä jotka on tehnyt vain viime vuotena huipputuloksia. Samaten jos viime vuosi oli liikevaihdon huippuvuosi niin nämä sales growth -luvut näyttää tosi hyviltä taaksepäin katsottuna koska CAGR on kahden pisteen otos.
1 tykkäys
Alustavan screenauksen jälkeen voi tarkastaa mm https://roic.ai/ avulla, miten US osakkeiden tase, tulos ja tunnusluvut ovat kehittyneet historiassa.
Joissakin screenaustyökaluissa voi laittaa keskimääräisen 5v raja-arvon, mutta siinäkin on se ongelma, että yhtiöllä voi olla neljä surkeaa vuotta ja yksi unelmavuosi mukana, mistä syystä läpäisee filtterin. Ajatuksena siis yrittää löytää yrityksiä, mitkä tekevät tasaisesti omaan pirtaan sopivaa tulosta eikä sellaisia, joilla on syystä tai toisesta ollut yksi hyvä vuosi lähihistoriassa.
Niiden keskimääräisten lukujen yhteydessä voisi olla mukana jotain, jolla voi rajoittaa hajontaa. Niinkin yksinkertainen parantaisi tilannetta kuin minimiarvo per tarkastelujakso.
Olen muutamankin kerran miettinyt, että tulisiko ohjelmoitua omat filtterit, jos jostain saisi käyttökelpoista dataa. Jossain vaiheessa mm. Yahoo tarjosi aika paljonkin dataa, jota pystyi lataamaan suht helpolla, mutta nykyään ilmeisesti ei onnistu. Joko pitäisi maksaa datasta ja se on aika kallista puuhaa pienen salkun kanssa tai sitten pitäisi kerätä ja parsia erilaisilta www-sivuilta, mikä puolestaan olisi aika tuskaista puuhaa.
Edellä mainittiin Finviz. Sen lisäksi kannattaa tarkastaa reuterssin ja ft:n screenerit: ne taisivat olla ilmaisia ja ne kattavat usean markkinan (markkinaa voi rajata). Lisäksi jossain vaiheessa kokeilin investing.comin filttereitä, mutta muistaakseni siellä ärsytti mainosten määrä (tai jokin muu syy vaikutti, miksi lopetin käytön).
Jos olet valmis maksamaan, simply wall st vaikuttaa erittäin kiinnostavalta työkalulta. Antavat ilmaisen kokeilujakson ja silloin tuli selattu aika monta yritystä läpi. Ilmaistilauksella pystyy tekemään muutaman haun per kuukausi, mikä ehkä riittää, ehkä ei.
4 tykkäystä
Muutamia vuosia sitten ainakin pystyi Pythonilla melko helpostikin kirjoittamaan scraperin mikä haki haluamansa tunnusluvut Yahoon sivuilta. En kyllä tiedä onnistuuko enää, koska ei ole tuota scriptin pätkää enää pitkään aikaan tullut käytettyä. Myöskin mietin onko tuo vähän kyseenalaista raapia heidän palvelustaan tietoja tuolla tavalla.
1 tykkäys
Valmet on noussut Helsingin shorttilistan kärkeen lähes 5% määrällä. Omaan silmään iso positio, 33x tämän päivän vaihto.
Mutta onko tuo edes iso positio?
Lähinnä pohdin sitä, että jos joku haluaa sulkea shortin ja pitäisi ostaa 1,5 kk normaalin kaupankäynnin verran osakkeita markkinalta niin onko tuo kuinka hankala homma shorttaajille?
1 tykkäys
Mistä tulee tämä sijoituskeskusteluissa nykyään usein toistuva sanonta “til”?
TIL = Today I learned
Täyttömerkkejä
Täyttömerkkejä
Ei ole tämä vaan sillä tarkoitetaan jotain nykyisen tuloksen päälle tulevia tuloja tjms.
Kysytäänpä ajatuksia seuraavaan skenaarioon:
Henkilö X on sijoitellut NN:ssä satunnaisesti SPP Global Rahastoon. Rahastoon siksi, kun satunnaiset kertasummat ovat olleet 50 - 100 euroa. Satunnaiset = kerran kvartaalissa, jos silloinkaan.
Nyt tämä kuvitteellinen henkilö sai lahjana rahaa ja haluaisi laittaa kerralla isomman summan. Sanotaan 1000 - 2000 euroa.
Kysynkin nyt, miten tuon isomman summan kanssa tekisitte. Pistäisittekö sen samaan rahastoon, vai ottaisitteko ETF kk säästön kautta vastaavaa maailma ETFää? Sijoittaminen jatkuu tuon isomman summan jälkeen samalla tapaa kuin alussa on mainittu.
Kun sijoittaja X on profiililtaan “Osta ja Unohda” niin en oikein millään keksi miksi poiketa aiemmasta, eli tuosta SPP Globalista. Miten te muut asian näette 
Miten jos myyn Aot:llä olevat hyvät osinko-osakkeet ja ostan ne saman päivän aikana Ost:lle, tuleeko verottajan puolelta jotain ylimääräisiä huomioita? Sen verraan on tappioita että pystyisin tekemään ilman veroja jonkun verran veivauksia.