Kyllä maksoi. Neljässä erässä kvartaaliosinkoina. Nämä 2023 tapahtumia:
Kokonaissaalis vuodelta 2023 tästä Osinkokoneesta oli yksinumeroinen määrä dollareita 
- epäilen että tällä suorituksella Osinkopuolue ei vielä oikein lämpene…
En ota kantaa onko NVIDIA hyvä sijoitus näillä hinnoilla. Totean kuitenkin että nousu on ollut hurjaa ja paljon on leivottu kurssiin.
Kyllähän tuossa on olemassa iso “uhka”, että Nvidia “joutuu” lähitulevaisuudessa työntämään rahaa omistajille aiempia tasoja enemmän, jos kassan kasvu on samalla tasolla. Tällä hetkellä nimittäin operatiivinen kassavirta kasvaa sadoilla prosenteilla y-o-y, kun taas keskeisin menoerä, tuotekehitys, vain joillain kymmenillä prosenteilla. Itse ostaisin AOT:lle, kuten muutkin USA-osakkeet, jos ajatuksena ei ole veivailla sen kummemmin.
Edit: toki Nvidian strategia on ollut ostaa omia takaisin. Edellinen ohjelma oli kevyt $25B ATH-lukemista syksyllä. Ehkä tätä jatketaan tulevaisuudessakin…
Miten on uskotteko Nvidian tuloksenteko kyvyn jatkuvan?Onko liian “myöhäistä” hypätä tähän junaan?
Tuloksentekokyky jatkuu lähes varmuudella ainakin vuoden ehkä pidempäänkin. Riittääkö se täyttämään markkinoiden erittäin korkeat odotukset tuloksentekokyvystä ja kasvusta, onkin sitten paljon vaikeampi kysymys.
Kristallipallo rikki. Sijoitussuositusten jakaminen ei sallittua.
NVIDIA takoo juuri nyt kovaa tulosta. Oma arvaukseni on että se takoo sitä myös ensi kvartaalilla ja sitä seuraavalla ja… Mutta ongelmaksi muodostuu se että kurssi jo hinnoittelee tämän sisään. Pienikin kyykkäys kasvussa ja kurssi kohtaa sirkkelin ja siitä lähtee heti kymmeniä prosentteja… Kovakin tulos voi olla alle markkinoiden odotuksien ja sitten tulee punaista palkkia.
Tai sitten taas ylitetään odotukset ja juhlat jatkuvat ja tulee vihreää palkkia.
Eipä voi tietää kauanko kuumatka voi jatkua.
Eipä niin. Kun voi mennä myös Marsiin. Puhtaana siruvalmistajana jäisi kuulennoksi. Mutta itse uskon, että Nvidia ensimmäisenä yhtiönä vie tietotekniikan teolliseen toimintaan niin, että prosessit voidaan simuloida, toteutukset ja prosessit ja tuotantoketjut ja jopa vuosien tuotanto voidaan siis simuloida etukäteen. Näin saadaan paljon isompi tuottavuushyppy kuin tähän asti on tietotekniikka tuonut. Marsiin meno alkaa silloin, kun Nvidia valjastaa kvanttilaskennan tuekseen. Mikään edellä kerrottu ei siis perustu analyysiin tai tutkimukseen, vaan villiin mielikuvitukseeni. Mutta juuri em. takia en voisi olla pitämättä Nvidiaa hajautetun salkun osana. Minusta se on maailman paras IT yhtiö.
Melkoisen erikoinen tapaus kävi perjantaina.
Kyseessä oli ETF:n ostoyritys, välittäjä Nordnet ja pörssi Xetra.
Tekemäni uusi ostotoimeksianto näkyi Nordnetin järjestelmissä kuten pitääkin, “Markkinalla”.
MUTTA minun toimeksiantoni ei tullut koko päivänä näkyviin tarjouskirjaan.
(Tarjouskirjassa siis näkyi ajoittain korkeimpana tarjouksena omaa tarjoustani pienempi tarjous.
Viivästetystä kurssidataskaan ei ollut kyse, koska yli tunnin odotuskaan ei auttanut yhtään).
Myös kauppoja tapahtui omaa ostotarjoustani pienemmillä kursseilla mutta oma toimeksiantoni ei vaan mennyt läpi.
Soitin Nordnetin meklarille. Hän totesi saman:
“Toimeksianto on markkinalla mutta ei näy tarjouskirjassa. Erikoista kertakaikkiaan”.
(Lupasi selvittää asiaa ja soittaa takaisin “ihan hetken kuluttua”.
Eipä soittanut, joten sieltäkään ei ainakaan vielä selvinnyt muuta kuin se, että omaa sekoiluani tai silmieni haritusta tuo ei ollut.)
Olisi kiinnostavaa tietää onko teistä kukaan kuullut tai kokenut vastaavaa?
Toimiiko muilla morningstarin xray? Onko mennyt jotain ohi kun itsellä ei toimi.
Eipä näköjään toimi täälläkään. Joskus viime vuonna viimeksi käyttänyt xrayta.
Maksaako tuollainen henkilökohtainen palvelu vai lasketaanko palveluun kuuluvaksi tukitoimeksi?
Viikolla meklari soitti ja kertoi että ongelma toimeksiannossani oli alivälittäjällä Citin päässä.
Lupasivat, että saan tuolla suutariksi jäänellä ostotoimarihinnallani ostettua vaikka markkinahinta olikin jo aavistuksen noussut (päätös piti tehdä samana päivänä kun soitto tuli). Pitihän siihen tarttua jo senkin takia, että tokkopa tulee vastaavaa tilannetta enää kohdalle.
@Ibidem Ei tullut mitään lisäkuluja.
Tietty ETF:n (perjantai)hinta ja sen lisäksi normaali kaupankäyntikulu tuli.
Normaalisti puhelintoimeksiannot maksaa, mutta vikatilanteissa en ole koskaan maksanut extraa.
Osaako joku kertoa, mitä tuo boldattu tarkoittaa selkeäksi härmäksi käännettynä?
Silleen, että maallikko ymmärtää.
Onko isompi vai pienempi % parempi?
Onko Costco siis kallis vai halpa.
Omaan silmään ei näytä halvalta.
Toki. Tarkoitan tuolla siis yrityksen tuottamaa vapaata kassavirtaa osakkeenomistajalle jaettuna markkina-arvolla. (FCFE/Market cap ~ free cash flow yield)
Tavallaan sama asia kun P/E:n käänteisluku E/P jota kutsutaan myös tulostuotoksi, mutta käyttäen vapaata kassavirtaa.
Sitä voinee pitää eräänlaisena alkeellisena ennusteena odotetulle tuotolle, eli juurikin korkeampi luku parempi kuin matala. Toki kasvuvaiheen yrityksellä vapaan kassavirran kuuluukin olla matala kun investoidaan kasvuun, eli ei ehkä samalla tavalla sovellu niihin.
Costcon nyt nostin esimerkiksi kun se ei enää varsinaisesti ole mikään superkovan kasvun yhtiö, vaikka laadukas onkin, mutta sijoittajat ovat kuitenkin valmiita maksamaan osakkeesta 50 kertaa vapaan kassavirran. Vaikea nähdä hyvää tuottopoteniaalia minusta.
Erinomaista, kiitos selkeyttämisestä.
Hyvin kirkastui. 
Olen tässä pohtinut siirtymistä suorista osakkeista kokonaan indeksisijoittajaksi, samalla siirtäen riskipainotusta enemmän siihen suuntaan kuin se maailman markkinoilla on. Nyt suurimmat omistukset on suoriutunut epäterveellisellä ylipainolla reilusti Hesulia paremmin, joten houkutus tälle peliliikkeelle luonnollisesti kasvaa.
Kysymykseni: Olisiko tällaisessa visiossa mitään järkeä, että painottaisi kuitenkin Hesuliin siihen asti, kunnes suhteellinen v. 2021 alkanut alituotto muuhun Eurooppaan nähden on kurottu umpeen? Mulla kuitenkin on jo valmiiksi täysin epärationaalisen suuri Hesuli-painotus. Ei oikein houkuttele Sepet yms Daxit nykytasolla, vaikka jonkun 10 vuoden päästä tällä asialla ei olisi niin suurta merkitystä. Vai onko tämä vain yleinen sudenkuoppa, että halpa = hyvä? Toinen vaihtoehto on tietysti joku hyvin painorajoitettu maailma ETF, missä noi nassen ykkös ravihepat on pidetty aisoissa.
Omistan Betssonin, Nordnetin ja Evolutionin osakkeita Tukholman pörssistä.
Maksanko niistä osinkoveroa 85% osuudesta? Eli onko osinkovero 30% vai se 25.5% ?
Ensinnäkään ei ole mitään osinkoveroa, vaan pääomatuloista maksetaan pääomatuloveroa. AOT:lla Nordnetin ja Evolutionin osingoista maksat ensin lähdeveron (verosopimuksen mukaan 15%). Verottaja sitten huomioi tuon laskiessaan verojasi.
Betssonista en osaa sanoa, kun niillä on kai ainakin historiassa ollut käytössä se lunastusosake-menettely.
Eli onko osinkovero 30% vai se 25.5% ?
“Osinkovero” on 30%, mutta se maksetaan vain 85% osinkoja, joten efektiivinen pääomatulovero osingoille on 25.5%, jos oletamme pääomatulosi olevan alle 30 000€ verovuoden aikana
EDIT Lähdevero 10% → 15%
Pohdintaa pörssitiedotteesta ja lehdistötiedotteesta, lopussa kysymys. 
Lähteenä käytin ihan vain googlea sekä kahta tekoälyä.
Pörssitiedote
Lehdistötiedote
Joskus voidaan käyttää molempia, mutta ensiksi pörssitiedote ulos, ei ainakaan myöhemmin.
Ei tuossa yllä ollut mitään yllättävää ja maallikkosijoittajanakin osaan päätellä jotain asioita. Kiinnostaisi fiksumpien ja tietäväisimpien näkökulmat/tiedot perusteluineen asiaan, mutta ehkä eniten analyytikoiden tai yleisesti indeläisten vastaukset.
Joskus tulee vastaan tiedotteita, joista sitä minun lisäksi muutkin pohtivat, miksi kyseessä on vain lehdistätiedote eikä vain pörssitiedote. On ilmeisesti vähän rajatapauksia tai epäselviä tapauksia jolloin varmaan yhtiössäkin pohditaan asiaa.
Kysymys:
Tapauksia on luonnollisesti erilaisia etc. No… jos on joku yhteistyö, mikä ns. kuulostaa ihan hyvältä ja siitä uutisoidaan pelkällä lehdistötiedotteelle, niin eikö useimmiten voi olettaa kyseessä olevan sellainen kuvio, joka ei todennäköisesti vaikuta isosti yhtiön lukuihin? Eli jos kyseessä olisi selkeästi aika varma positiivinen signaali, niin eikö asiasta lähes poikkeuksetta tiedoteta pörssitiedotteella?
Luin asiasta jonkin verran ja olen asiaa ennenkin pohtinut, joten peruskäsitykset on asiasta kai itselläni hallussa (tai ehkä ei 
).
Epäselvä vastauksen yritelmä:
Jos jätetään tarkastelun ulkopuolelle kaikki säännöllisen tiedonantovelvoitteen piiriin kuuluvat asiat (kuten tilinpäätökset, puolivuosikatsaukset, yhtiökokouskutsut, jne.), sekä sellaiset pörssitiedotteet, jotka johtuvat yhtiön ulkopuolisista seikosta (onnettomuudet, kilpailuoikeudelliset tutkinnat, oikeudenkäynnit yms.) ja tarkastellaan niitä pörssitiedotteita, jotka liittyvät sellaisiin yhtiön oman toiminnan muutoksiin, joista voitaisiin kirjoittaa myös lehdistötiedotteessa, niin se rajan veto on aika puhtaasti markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU 596/2014, tuttavallisemmin MAR) artiklan 7. (sisäpiiritieto) kohtien 1. ja 4. edellytysten täyttymisen arviointia.
7 artiklan 1. a) kohdan mukaan sisäpiiritiedolla tarkoitetaan; tietoa … jolla julkistettuna todennäköisesti olisi huomattava vaikutus rahoitusvälineen … hintaan.
ja 4. kohdan mukaan taas tuota vakituksen huomattavuutta arvioidaan sillä, että onko se; tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksensä perusteena.
Vastuu tämän arvioinnista on yhtiön hallituksella, joten heidän tehtävänsä on arvioida onko jollain asialla todennäköisesti huomattava vaikutus hintaa ja kuinka oleellinen asia on järkevästi toimivalla sijoittajalle. Varsinkin jälkimmäisestä oikeudellisesta fiktiosta on varmaan yhtä monta käsitystä kun on asian pohtijoitakin. Voiko omaa toimintaansa pitää järkevänä sijotus toimintana? Tiedänkö minä edes itse mitkä ovat sijoituspäätöksieni todelliset perusteet?
Huomattava vaikutus hintaan voisi olla helmpompi asia arvioitavaksi, mutta MAR itsessään ei anna mitään raja-arvoja. Asetuksella kyllä delegoidaan valta viranomaisille (siis ESMA:lle) antaa tarkempaa ohjeistusta asiasta, mutta valitettavasti yksikään heidän julkaistuista ohjeista ei koske raja-arvoja sille mikä on huomattavaa hinnan vaihtelua. Yhtiön hallituksen täytyy siis näissä tapauksissa asettua järkevän sijoittajan rooliin ja sitä kautta miettiä mitä nämä asiat numeerisesti tarkoittaa. Vertaamalla kuitenkin muussa arvopaperimarkkinasääntelyssä esiintyviin huomattavaa muistuttavia rajoja voisi käyttää ohjenuorena nämä ovat ennenkaikkea; olennainen vaikutus (toisaalla määritelty yli 4% eroksi) ja suuri merkitys (toisaalla katsottu yli 10% vaikutuksesksi). Tästä voisi siis päätellä, että asioilla jotka eivät ole olennaisia, ei voi olla huomattavaa vaikutusta:kaan ja taas asiat joilla on suuri merkitys, täytyy aina myös olla huomattava vaikutus hintaan. Tästä voi sitten johtaa sääntö että, mikäli vaikutus hintaan on *todennäköisesti <4%, niin asiasta ei tarvitse antaa pörssitiedotetta, ja jos se taas on todennäköisesti >10% niin silloin taas pitää. Näillä ohjeilla hallituksen järkevästi toimivan sijoittajan leikkiminen siis rajautuu niin tapauksiin, jolla heidän arvionsa mukaan on todennäköisesti 4-10% suuruinen vaikutus arvopaperin hintaan. Aika teenlehdistä ennustamistahan tuo on ja kun harva yhtiö erikseen valitsee hallitukseensa auguureita, niin usein tässä kohtaa turvaudutaan ulkopuolisiin neuvonantajiin - samalla hallitus myös varmistaa menetelleensä huolellisesti siinä tapauksessa, jos markkivalvoja sattuisi olemaan todennäköisyyksistä erimieltä jälkikäteen. Täten tosiasiassa tuon järkevän sijoittajan roolin saavat he joilta hallitus asiaa tiedustelee eli usein juristi ja investointipankkiiri tai joku muu konsulentti.
Säännöksen monitulkintaisuudesta huolimatta käytännössä rajanveto tässä asiassa ei kuitenkaan suuria ongelmia, koska usein on varsin ilmeistä minkälaisilla yksittäisille asioilla on yhtiön arvopaperien hinnan kannalta merkittävää vaikutusta. Hallitukset kuitenkin tuntevat yhtiönsä ja sen liiketoiminnan varsin hyvin eikä yhtiön kehitykselle merkittävien asioiden tunnistaminen tuota ongelmia - sehän on heidän pääasiallinen työnsä.
P.S. Tosiasiassa sisäpiirisääntelyn kaikkein eniten laintulkintaa vaativa asia on ne tilanteet, joissa sisäpiiritietoa ei poikkeuksellisesti tarvitse julkistaa.
Kiitoksia hyvästä vastauksesta!
Ei epäselvä vastaus ollenkaan, vaan musta hyvä ja sellainen, josta meikäläinenkin sai jotain irti. Tuossa tuli sellaista asiaa vastauksessasi, mihin en ole sillä tavalla törmännyt ja mitä en sillä tavalla osannut ajatella. 
Hyviä pointteja ja perusteluja sekä omaa pohdintaa, kiitos paljon. 