Ei sinun tarvitse vetää herneitä nenään tai käsittää mitään muuta, kuin jos täällä useampaa keskustelijaa asia kiinnostaa niin siitä saanee tässä asianmukaisessa ketjussa keskustella. Yhtiöketjussa jo moderoit, täällä voinet antaa kiinnostuneiden käydä keskustelua?
Minua ainakin kiinnostaa tällaiset yritysten IR väen mahdolliset töppäilyt ja oikeastaan myös ihan yleiselläkin tasolla, koska en muista ainakaan oman lyhyen kymmenvuotisen sijoitusurani ajalta vastaavaa tapausta. Osinkoa myös jaettiin melkein 50 miljoonaa euroa ja 30.4. vaihtoi omistajaa yli 2 miljoonaa osaketta, ettei tässä mistään ihan pienestä asiasta ole kyse.
Eikö se ole järkeenkäypää, että kun 30.4 kokoustetaan ja yleensä seuraavana pvänä irtoaa, niin nyt kun oli pyhäpäivä, niin se hyppää yhden pvän yli, eli irtoaa 2.5
En minä hernettä nenään vedä vaan esitin vain ihmettelyni, eikö sinun kymmenen vuoden sijoituskokemuksella pitäisi tietää, että osinko ei voi irrota ennen kuin yhtiökokous on hyväksynyt hallituksen ehdotuksen ja antanut valtuudet osingon maksamiseen
Kyllä itse uskaltaisin melkein lyödä vetoa, että renkaiden ir on tässä asiassa väärässä. Helsingin pörssin indeksilaskennoissakin osingon irtoamispäivänä käytettiin 30.4
Käsittääkseni tuo on lainvastaista, ei yhtiö ilman valtuutusta irrottele yhtään mitään, kun on kyse osingonmaksusta. Siinä rikotaan aika montaa lakia Mutta joo, jääkää selvittelemään asiaa keskenänne, täällä se ei enää tästä edisty.
Ei mulla sen parempaa tietoa ole kuin se että Nordnetin privaattipankin mielestä se tarkoittaa sitä ettei silloin irtoa osingot. Mutta mistä näitä tietää kun välittäjä ja Rinkuloiden IR puhuu ihan päinvastaista ja kumpikin vetoaa mielipiteessään Euroclearin sääntöihin.
Eihän tässä keskustelussa ole hetkeen ollut kyse siitä, voiko osinko irrota ennen yhtiökokousta vaan että taipuvatko euroclearin ja välittäjien järjestelmät miten käytännössä näihin päivämääriin ja jos eivät taivu, niin millaisia erityisjärjestelyjä täytyy tehdä? Kaiken järjen mukaan 30.4. ostaneille pitäisi samana päivänä yhtiökokouksessa päätetyt osingot kuulua ja jos näin ei ole, niin syntynee melkoinen show.
Laitatko vielä tarkemmin tänne sen kohdan osakeyhtiölaista, joka näin määrittää. En mä ole huomannut, etteikö yhtiökokous voisi päättää voitonjaosta vaikka 31.12.2023 täsmäytetyn osakeluettelon mukaan, jos yhtiökokous niin päättää. Epäkäytännöllistä se varmasti olisi taannehtivasti päättää, mutta että ihanko osakeyhtiölain vastaista?
Yhtiökokous päättää voitonjaosta. Hallitus sitä yleensä esittää, mutta varsinainen yhtiökokous päättää. Eli, ei osinkoa voida jakaa tai päättää sen suuruudesta ilman varsinaista yhtiökokousta, joten irtoaminen voi olla vaikeaa, jos ei tiedä irrotetaanko ja kuinka paljon.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä:
tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emoyhtiössä käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen;
taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle;
hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten palkitsemisesta ja valinnasta sekä tilintarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin näiden toimikaudesta, valinnasta tai palkitsemisesta; sekä
muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista.
Varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään 5 luvun 18–22 §:ssä. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on 7 §:n tai yhtiöjärjestyksen mukaan siihen velvollinen.
Yhtiökokouksen päätöksellä, jossa määrätään jaon enimmäismäärä, voidaan myös valtuuttaa hallitus päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.
Päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään.
Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta. (12.4.2019/512)
Eihän tämä yllä oleva estä voitonjakoa sellaisen osakeluettelon mukaisesti, jonka täsmäytyspäivä olisi ennen yhtiökokousta? Toki maksaa ei voida ilman yhtiökokouksen päätöstä, ja maksupäivä pitää olla yhtiökokouksen jälkeen, mutta en ole ymmärtänyt, mikä sen estäisi että yhtiökokous valitsee tarkoituksenmukaisimman päivämäärän osakeluettelon valinnalle.
“tapahtuu ilman oikeutta ensimmäiseen osinkoerään 0,735 euroa osakkeelta.”
Ei dramatiikkaa, joku varmaan erehtyi luulemaan, ettei ole oikeutta enää toiseenkaan osinkoerään, mutta juttu ei ylittänyt edes uutiskynnystä. Itse taisin korjaustiedotteen jakaa yhtiöketjussa.
TietoEvryssä todennäköisesti huolestuttiin, kun kurssilasku vain jatkui ja jatkui kevätsosingon irtoamisen jälkeen ja julkaisivat korjaustiedotteen tai sitten joku tarkkasilmäinen, ulkopuolinen oli asian havainnut.
Meinaatko, että vaikkapa perustajaosakkaat voisivat yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä päättää, että voitonjako tapahtuukin esimerkiksi yhtiön perustamishetken osakeluettelon mukaisesti ja näin ollen jättää vähemmistöosakkaat vallan osingoitta?
No intuitio sanoisi, että se täsmäytyspäivä pitäisi kyllä olla voitonjakoa koskevan tilikauden päättymistä myöhäisempi, että olisi osakkaiden tasavertaisen kohtelun mukaista. En tässä nyt syvällä rintaäänellä sano, että tietäisin miten juridiikka tässä menee, mutta mieluusti kysyn tarkennusta. Jospa vaikka joku osaa nimetä osakeyhtiölaista sen kohdan, joka tekee nyt kuvatun menettelyn laittomaksi, kuten täällä on väitetty. Mieluusti näkisin sen lainkohdan.
Onhan monissa muissakin yhteisöissä (useissa osuuskunnissa esim.) voitonjako-osuuden saamisen edellytyksenä, että on osakas tilikauden päättyessä - ei suinkaan päätöksentekohetkellä.
Kuulostaa erkoiselta, mutta en minä näin tietääkseni ole väittänyt. Ainoastaan, ettei osingosta voida päättää muutoin kun yhtiökokouksessa ja se oli 30.4, joten lain mukaan osinkoa ei ole voitu irroittaa ennen sitä kenellekään ovat he sitten tulevana täsmäyspäivänä rekisterissä tai eivät.
Yhtiökokoukseen pääsee päättämään näistä asioista jos seuraavat ehdot täyttyy.
Yhtiökokoukseen osallistumisen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkittynä osakeluetteloon taikka että hän on ilmoittanut omistuksestaan yhtiölle ja esittänyt siitä luotettavan selvityksen . Eli jos ostat osakkeita samana päivänä kun kokous on, pääset päättämään pääoman jaosta osakkaille. Tämä pitää tietysti todistaa.
”Yhtiöhän päättää vain voitonjaosta ja määrittää minkä päivämäärän omistajalistausta (“täsmäytyspäivä”) käytetään.”
Kyllähän päättävien ihmisten pitää olla tasavertaisia eli kaikki päättävät ovat oikeutettuja jaettavaan osinkoon, joten ei sitä voida tehdä muutoin.
Tässä tuntuu olevan fundamentaalinen käsitysero. Minun ymmärtääkseni osingon irtoaminen on vain markkinareaktio, ei sellaisenaan mikään yhtiön tekemä päätös. Yhtiöhän päättää vain voitonjaosta ja määrittää minkä päivämäärän omistajalistausta (“täsmäytyspäivä”) käytetään.
On toki äärettömän epäkäytännöllistä tehdä voitonjakopäätös, jossa osinko maksetaan jonkun päätöstä edeltävän täsmäytyspäivän mukaisesti (ns. “osinko irtoaa” ennen päätöstä). Nyt nähdyn perusteella en vielä ole vakuuttunut, etteikö tällainenkin menettely OyL puitteissa silti olisi mahdollinen. Pahoitteluni, etten osaa selittää enää paremmin, joten lopetan kummasteluni tähän. Epäkäytännöllinen ja typerä menettely varmasti, mutta osakeyhtiölain vastainenko - edelleen vaikea uskoa.
Tämähän ei muuten pidä ollenkaan paikkansa. Pörssiyhtiöiden yhtiökokouskutsuissa on erikseen määritelty, minkä täsmäytyspäivän mukaisesti oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja sen päätöksentekoon määräytyy. Tyypillisesti viikko-pari ennen yhtiökokousta.
Ristiriita muodostuu siinä vaiheessa jos aiemman täsmäyspäivän mukaisesti jaetaan osinko ja päättämässä on sellaisia osakkaita , jotka eivät enää omista yritystä. Entinen suuromistaja voisi olla ajamassa suurtakin osinkoa yrityksen kustannuksella saaden sen vielä itselleen. En tosiaan aluksi tajunnut mitä ajoit takaa.
