Teoriassa kyllä, mutta todennäköisimmin nämä laput on tehty palkitsemisjärjestelmää varten, ts pomoille osakepalkkioita ettei tarvitse niin rasvaisesti maksaa liksaa. Osakeannit ovat sitten erikseen.
4 tykkäystä
Kaksi kuttavaa kysymystä taas:
-
Miksi osto- ja myyntitoimeksiannoissa rahastokohtaisesti menee niin kauan?(päiviä) Mitä tämä “käsittely” pitää sisällään? Ylipäätään, tekeekö ihminen vai kone nämä hommat?
-
Nordnetillä ei voi yöaikaan tehdä reaaliaikaisia rahansiirtoja. Miten tämä voi olla mahdollista vuonna 2021? Kai kone nää kaikki tekee?
Tässä sijoitusmaailmassa on todella outoja tapoja, joita ei nykynuori tajua vain aina heti.
1 tykkäys
Nyt olisi kiinnostava asia purtavaksi. Omistan osaketta osakesäästötilillä, joka tulee muuttumaan lähikvartaaleilla ETF - muotoon. Osakkeen omistajat saavat siis ETF:n osuuden ja osake varmaankin delistataan.
Ongelmana tässähän on se, että:
- Kyseessä on Pohjois-Amerikkalainen ETF. Ilmeisesti ongelmaa ei tule tämän suhteen koska en varsinaisesti ole ostamassa tätä ja ikään kuin omistan sitä samalla tavalla kuin MiFID II ennen niitä omistaneet?
- ETF Osakesäästötilillä. Tämä on aikamoinen Jokeri
.
Tulen ottamaan Yhteyttä tuosta jälkimmäisestä Nordnettiin mutta olisi mukavaa kuulla asiaan paremmin perehtyneiden ajatuksia.
2 tykkäystä
Ennustan että pääset myymään pois.
1 tykkäys
Ensimmäistä rahansiirtoa tekemässä. yritin Nordean kautta siirtää krakeniin rahaa. Krakenin sivun tarjoama reference numero on 26 merkkiä pitkä ja Nordean sivustolla viitenumeron maksimipituus on 25 merkkiä. No laitoin sitten viestikenttään tuon referensen saas nähdä kuinka käy
Minä laitoin myös viestikenttään reference numberin ja rahat siirtyi kuten piti
Jos teillä osakkeita jos vaan lähes pysyy paikoillaan eikä juurikaan nouse eikä laske niin pidättekö niitä vaan holdissa vai myyttekö pois ja vaihdatte toiseen joka voisi edes nousta ?
1 tykkäys
Katsotko asiaa päivän, viikon, kuukauden vai vuoden aikajänteellä?
2 tykkäystä
Mitä nyt muutaman kuukauden seuraillut.
1 tykkäys
Viittaatko tässä perinteisiin rahastoihin (esimerkiksi OP:n ja vastaavien hoitamat rahastot)? Jos kyllä, niin Handelsbankenilla oli asiaan hyvä selitys alla.
Jokaisella rahastolla on kaupankäynnin määräaika
Rahastolle määritellään päivittäin arvo. Jokaisella rahastolla on määräaika eli katkoaika, joka määritellään rahaston säännöissä. Jos osto- tai myyntitoimeksiantosi on otettu vastaan ennen määräaikaa, toimeksiannon toteutuminen käynnistyy. Jos rahastotoimeksianto on vastaanotettu määräajan jälkeen, huomioidaan toimeksianto vasta seuraavan päivän määräajan sulkeuduttua. Joidenkin rahastojen kohdalla toimeksianto toteutetaan aina seuraavan päivän arvoon, mikäli rahastoilla käydään kauppaa kaukana, esimerkiksi Aasiassa. Koska rahaston päivän arvo määräytyy vasta määräajan sulkeuduttua, et voi etukäteen tietää rahasto-osuuden tarkkaa merkintä- ja lunastusarvoa.
Käytännössä kun haluat ostaa tai myydä rahastoja, niin rahaston arvo pitää aina tietää / laskea, jotta saat sen oikean osuuden. Lisäksi rahastojen käteispaino voi vaihdella, jolloin rahastot saattavat ääritilanteissa joutua myymään omistuksiaan voidakseen maksaa osuuksien lunastajille heidän rahansa. Lisäksi rahastoja ei ole historiallisesti tarkoitettu nopeaan kaupankäyntiin (toisin kuin ETF:t), joten rahastoyhtiöillä/pankeilla ei ole myöskään intressiä edistää nopeampaa kauppaa. Päinvastoin, monien rahastojen hallinnointi on helpompaa (ja kustannustehokkaampaa) kun liikeet ovat loivempia.
Monilla rahastoilla on myös säännöissään korkeampia lunastuskustannuksia lyhyen pitoajan sijoituksille (esim monet metsä- ja kiinteistörahastot) sillä he eivät todellakaan halua joutua myymään omaisuuttaan ennakoimattomasti. Samoin viiveet myynnissä/lunastuksessa voivat olla tarkoituksellisia psykologisia ohjaustekijöitä pitkäaikaisempaan sijoittamiseen.
3 tykkäystä
“Merkintä tai lunastus näkyy salkussasi arviolta 2–7 pankkipäivän kuluessa. Tarkka ajankohta riippuu rahastoyhtiöstä.”
Tämän paremmin eivät hekään osaa vastata.
2 tykkäystä
TLDR: Älä pulaa rahastoilla jos haluat nopeasti tehdä liikkeitä. Käytä siihen ETF:iä. Ja kyllä, molemmilla on puolensa.
2 tykkäystä
Kun Inderes ym. määrittävät yrityksille tavoitehinnan (esim. Sampo 43€/osake) ja osake saavuttaa kyseisen hinnan, kannattaako silloin myydä vai onko tavoitehintaan pääseminen vain hyvä merkki jatkoa ajatellen?
2 tykkäystä
Riippuu sijoitushorisontistasi ja siitä uskotko että tavoitehinta (joka todennäköisesti on asetettu jonkin aikaa aiemmin) on vanhentunut ja kohta tulee siihen korotusta. Eli pohjimmiltaan onko firma hyvä ja onko syytä uskoa että meno jatkuu ylämäkeen ja analyytikko vain on hieman perässä päivityksineen.
Jos tavoitehinnasta paukataan läpi etkä keksi mitään hyvä syytä firman bisneksissä miksi näin ja arvostus mielestäsi ylilyö, se voi olla peruste voittojen pois ottamiseen.
Mutta itse ainakin lähden siitä että jos firma on hyvä niin ei sitä pidä lähteä myymään vain koska joku merkkipaalu saavutettiin ellei tarkoituksena ole vain treidailla viikkojen tai kuukausien aikajänteellä.
5 tykkäystä
En ole vain aloittelija, vaan olen hieman hölmö. 
Minua alkoi askarruttamaan tänään se, kun OMXHGI on nousussa just nyt 2,1 prosenttia, niin kuinka iso vaikutus pelkästään Nokian nousulla on tuohon? Ei tarvitse sanoa tarkkaa prosenttilukua, mutta ihan vain uteliaisuudesta kiinnostaa, toki Nokia vetää varmasti perässään muitakin, mutta mitä luokkaa on pelkästään Nokian osakkeen vaikutus tuohon?
Kiitos jo vastauksista etukäteen!
1 tykkäys
Pari kysymystä liittyen kaupankäyntiin S&P500 -indeksillä Suomessa.
Löysin pari passiivista fyysistä ETF:ää (Vanguard ja iShares), jotka seuraavat kyseistä indeksiä ja joissa olisi matalat kulut. Olen ymmärtänyt, että jos EU-kansalainen käy kauppaa jenkkiosakkeilla, hän pääsee maksamaan kaikenlaisia ylimääräisiä veroja. Korjatkaa jos olen väärässä. Kuka nämä verot nyt sitten maksaa, jos osallistun markkinoille ETF:n kautta? Joutuvatko kyseiset rahastot käytännössä tekemään ylituottoa indeksiin nähden saadakseen USA:n pään verot hoidettua, jotta tuotto “asiakkaalle” vastaa indeksiä?
Toinen kysymys: minkä välittäjän kautta kaupankäynti kannattaisi mielestänne hoitaa, jos ei ole ihan pienistä summista kysymys ja kauppoja tulisi noin 5-10 vuodessa? Selailin ainakin Lynxin ja Interactive Brokersin hinnastoja ja pääni meni siitä melko pahasti pyörälle. 
Lynx taitaa olla väliporras retail-sijoittajien ja IB:n välillä, eli onko niin että IB:ltä saa paremman diilin mutta pitää laittaa suurempi summa sisään että huolivat asiakkaaksi?
Siitä päästäänkin kolmanteen kysymykseen: Hinnastoissa komissiot vaihtelevat maakohtaisesti. IShares ETF:n esitteessä sanotaan sen kotipaikaksi Irlanti. Alla olevat osakkeet ovat USA:laisia. ETF-osuuksia puolestaan voinee hankkia useamman eri maan pörssistä? Jos oletetaan että minulla olisi tili Lynxillä, minkä maan hinnastoa minun siis pitää silmäillä? Tuleeko noiden osto- ja myyntitoimeksiantokulujen päälle sitten sen ETF:n omat kulut (jotka ilmoitetaan esitteessä)? Entä pitääkö huomioida vielä muita kuluja näiden lisäksi ennen kuin pääsen laskemaan, millä summalla minulla on kunnia ilahduttaa verottajaa (sitten joskus jos jotain voittoa tekisin)?
Toivottavasti joku jaksaa vastailla näinkin alkeellisiin perusjuttuihin.
2 tykkäystä
OMXH25:ssä (nordnet Indeksirahasto Suomi) Nokian paino on 7,88%. Nykyisellä 10% nousulla Nokian vaikutus indeksiin on luokkaa +0,8%
5 tykkäystä
-
Itse en ole ainakaan joutunut maksamaan “mitään ylimääräisiä veroja” jenkkiosakkeista. Joku LMP jne saattaa olla eri asia, jos menevät ansiotuloina ja tienaat hyvin. Eipä jostain lähdeveroista maksa vaivaa murehtia, kun SP500 isoimmat firmat maksavat ihan nimellistä osinkoa, jos ollenkaan. Passiivinen rahasto ei voi mitenkään tehdä ylituottoa seuraamaansa indeksiin nähden. Pientä epätarkkuutta saattaa olla, koska tasapainotus tapahtuu 1,2 tai 4 kertaa vuodessa. Pitkässä juoksussa ne menevät kuitenkin tasan. On myös hyvä huomioida, etteivät rahastot lupaa mitään indeksituottoa, vaan se on ikäänkuin luonnonlaki.
-
Noilla tiedoilla mahdotonta antaa vastausta. Itse suosin Nordnetia. Jos nuo rahastot löytyvät kk-säästöstä, pääset absoluuttisestikin aika halvalla. Itselle ainakin Lynx osoittautui ihan yhtä kalliiksi kuin Nordnet, kun ostin kanadalaista senttiosaketta. Ei ostotilanteessa vain jaksanut enää perääntyä ja siirtää rahoja takaisin NN. Excel auki ja hommiin, koska vain sinä tiedät kauppasummat yms parametrit ja voit niitä itse muuttaa ja spekuloida.
a) Ainoastaan pörssi, jossa käyt kauppaa, vaikuttaa kaupankäyntikuluihin. Ainakin Ranskassa ja Briteissä on joissain osakkeissa leimavero 0,5% ja Briteissä vielä valuutanvaihto. Eiköhän ainakin iSharesit löydy kaikki Saksan pörsseistä.
b) Rahastojen kulut veloitetaan päivittäin rahaston pääomasta. Niistä sinun ei tarvitse huolehtia.
c) Myyntivoiton voit laskea kolmella tavalla:
c1) Todellinen voitto:
(Myyntihinta - Ostohinta - kulut) x 0.3* = verottajan osuus
c2) Hankintameno-olettama 20%:
Myyntihinta x 0.8 x 0.3* = verottajan osuus
Tämä kannattaa/onnistuu, mikäli omistusaika on alle 10v ja voitto yli 400% ts. viisinkertaistuessa
c3) Hankintameno-olettama 40%:
Myyntihinta x 0.6 x 0.3* = verottajan osuus
Tämä kannattaa/onnistuu, mikäli omistusaika on yli 10v ja voitto vähintään 150% eli 2,5-kertaistunut.
Hankintameno-olettamaa käyttäessä ei voi vähentää muita kuluja.
*tai 0.34, jos pääomatulot yli 30k
4 tykkäystä
@NeitiSiievanen vastaan tänne kysymykseesi puolijohdepulasta:
Puolijohteista on valtava pula oikeastaan 5:stä syystä.
- Valmistajia on vähän. TSMC, Samsung, Intel ovat maailman suurimpia puolijohdevalmistajia, mutta niidenkin resurssit ovat rajalliset ja etenkin todella kilpaillut. Alalle tulon kynnys on todella korkea ja vaatii kymmeniä miljardeja pääomaa.
- Elektroniikan kysyntä on räjähtänyt. Etenkin korona-aikana moni on aloittanut/päivittänyt pelikalustoa ja muuta kodin elektroniikkaa, kun rahaa ei kulu ravintoloihin tai matkailuun.
- IoT kasvaa räjähdysmäistä vauhtia. Puolijohteita tarvitaan mikrokontrollereihin käytännössä kaikessa elektroniikassa. Kaukosäätimet, älyvalot, robotti-imurit, jääkaapit, autot, puhelimet, pesukoneet tarvitsevat kaikki siruja. Ja nämä ovat vain kuluttajakäyttöön. Teollisuudessa mittalaitteet, robotit, datakeskukset ym vaativat miljardeja siruja vuosittain.
- Tuotantolaitosten pystyttäminen vie jopa 3-4 vuotta, ennen kuin ne alkavat tuottaa komponentteja. Pelkät korvausinvestoinnit ovat kymmeniä miljardeja vuodessa.
- Ehkä pienin syy on kryptobuumi, joka on vienyt lähinnä työpöytäkäyttöön tarkoitettuja komponentteja ja nostanut niiden hintoja, kun kalustoa hankintaan louhintaan.
11 tykkäystä
Lisäksi Covid iskiessä puolijohdevalmistajat käänsivät tuotantolinjoja teollisuuskäytöstä kuluttajaelektroniikan käyttöön teollisuuskysynnän romahtaessa nopeasti.
Nyt chippejä ei riitä teollisuuden uudelleenkäynnistykseen ja pula jatkunee 2022 puolelle
2 tykkäystä