Kerro kaverille, että entä jos jättäisi hypekasvut ihan sikseen. Indresin keskustelun huumaavaan ja aina niin upeaan piiriin voi hullaantua. Vegas kertoo.
2 tykkäystä
Tenth bägger.
Sadasosaan tippuja on sitten vastaavasti (Per)cent bägger.
7 tykkäystä
Hassua sinänsä, kun itse kuvittelisin ei-harrastuneiden “tuulipukujen” käyttävän pankkiaan välittäjänä, eikä eksyvän huomattavasti spesiifimpään ja yleensä kalliimpaan Nordnetiin 
1 tykkäys
Tuota kuvitelmaa sotkee se, että S-pankki lopetti osakkeiden säilytyksen ja myi kaikki asiakkaansa Nordnetille.
Siirto tapahtui käytännössä niin, että jos asiakas ei tehnyt mitään, niin tili siirtyi Nordnettiin - toki asiakas sai siirtää sen minne vaan, jos viitsi nähdä vaivaa.
En hämmästyisi, jos Nordnet sai kerralla kuusinumeroisen määrän asiakkaita. Paljon kuitenkin.
1 tykkäys
Pitää muistaa että ne pankkia käyttävät tuulipuvut eivät myöskään juuri käy kauppaa vaan ikiholdaavat. Nordnet on sitten niille jotka osaavat (tai kuvittelevat osaavansa) vähän enemmän ja käyvät aktiivisesti kauppaa. Ei ikiholdari näy osto/myyntitilastoissa kuin korkeintaan sen kerran kuussa kun käy kuukauden säästösummalla ostamassa vähän lisää.
3 tykkäystä
Ainakin viimeksi katsoessa Nordealla oli kuukausimaksu ja epämääräinen hinnoittelu, joten OST:n avaus ei sinne kiinnostanut.
Ehkä vielä kuuluu tämän ketjun aiheeseen, niin tässä on alkuvuoden artikkelintapainen aiheesta:
1 tykkäys
Kun kerran täällä saa kysyä sijoittamisesta, niin haluaisin itselleni väännettävän rautalangasta pörssikurssien määräytymisen logiikan/mekaniikan. Ymmärrän sen, että mitä enemmän on ostajia suhteessa myyjiin—>kurssi nousee (ja toisin päin laskee).
Mutta onko kellään antaa aiheesta tarkempaa analyysia, eli miksi tietyn osakkeen hinta esim. nousee juuri 5%? Kuinka paljon eksaktisti myyjiä pitää olla vähemmän kuin ostajia?
Ja jos teen viidestä 100€ osakkeesta myyntitoimeksiannon 105€ ja joku ne ostaa, miten se käytännössä vaikuttaa osakkeen hintaan markkinalla? Hyvin pienessä määrin toki, sen tiedän.
Kiitos tyhmän pääni selkeyttämisestä (tai lisäsekoittamisesta) jo valmiiksi!
2 tykkäystä
Terve. Kysymys kaikille ketkä tietävät osakesarjojen yhdistelystä ja spliteistä jotain. Toivekkaana myös mikäli jollain on kokemusta niinkin vanhasta hommasta kuin Nokian A- ja K-osakkeiden fuusiosta vuonna 99 
Historiaa:
Vanhemmat avasivat minulle 90-luvulla arvo-osuustilin ja ostelivat sinne silloin tällöin osakkeita (ikuisesti kiitollinen, että tekivät tämän sillä antoi hyvän pesämunan elämää varten). Nokian osakkeita sinne myös 90-luvulla sitten päätyi, enkä ikinä koskenut niihin. Nyt mielessä on osakkeiden myynti, mutta osakesarjojen yhdistelyt ja splitit aiheuttavat päänvaivaa.
Hankinnat siis näin:
31.10.1997 20 kpl NOKIA K
18.12.1997 25 kpl NOKIA A
12.5.1999 20 kpl NOKIA
Ymmärrän miten split toimii, koska onnistuin esimerkiksi päättelemään, että 12.5.1999 hankitut 20 kpl ovat tämän päivän osakkeissa 80 kpl (split 10.4.2000 4:1). Mutta nuo ylläolevat 20 kpl ja 25 kpl eri osakesarjoissa aiheuttaa harmaita hiuksia. Nokia teki 1997 jälkeen 3 splittiä: 04/98 tehtiin 2:1, 04/99 taas 2:1, ja sitten 04/2000 tuo 4:1. Näiden välissä 04/1999 osakesarjojen yhdistely.
Osaako joku sanoa, että miten minun pitäisi laskea osakkeiden lukumäärät nykypäivänä ottaen huomioon sekä splitit että tuon osakesarjojen yhdistämisen. Olen yrittänyt mutta the numbers don’t add up…
2 tykkäystä
Mä näkisin sen enemmän hyvänä. Osakkeet pantataan lainan vakuudeksi, laina sitten voi kohdistua periaatteessa mihin vaan. Kuitenkin oleellista on kyseisen johtajan mieluummin ottavan lainaa omistustaan vastaan kuin myyvän omistustaan hankinnan rahoittamiseksi.
1 tykkäys
Varmistin Nokian vanhasta vuosikertomuksesta, että osakelajien yhdistyminen ei tarkoittanut muuta kuin K-osakesarjan menettävän 9 ääntä (10 → 1). Käytännössä sitä ei siis tarvitse huomioida.
Joten ensimmäinen erä olisi 20x2x2x 4 = 320
Toinen erä olisi samalla logiikalla 25x2x2x4 = 400
Ja kolmanteen vaikutti vain viimeinen splitti: 20x4 = 80
Yhteensä sinulla pitäisi olla siis 800 osaketta.
2 tykkäystä
Tuolta näet Nokian splittaushistorian, muista jo aiemmin splitatun splittautuvan uudestaan. Käsittääkseni osakelajit yhdistettiin yhden suhde yhteen, joten sillä ei ole merkitystä. Osakkeet olet omistanut niin pitkään, että voit käyttää hankintahintaolettaman maksimia hankinta-ajankohdasta riippumatta. Mikäli et ole ostanut tuon jälkeen Nokian osakkeita, niin kannaltasi on ajanhukkaa laskeskella jakautumisia.
2 tykkäystä
Hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää vain, jos osake on yli 2,5 kertaistunut ja pitoaika on ollut yli 10 vuotta. (Tuoreemmilla hankinnoilla hyötyä saa vasta, kun osake on 5-kertaistunut)
1997-1999 hankittujen Nokioiden kohdalla näin ei ole todennäköisesti käynyt, vaan varsinkin 1999 hankittu erä on rumasti tappiolla. Hankintameno-olettamaa käyttämällä ruokkii siis verokarhua turhaan. Toki jos tositteita ostohinnoista ei ole, niin ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin käyttää tuota.
2 tykkäystä
Itselle tämä on helpomi hahmottaa prosenttien kautta seuraavasti:
Jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta ja arvo noussut yli 400 %
tai
omaisuus on omistettu yli 10 vuotta ja arvo noussut yli 150 %, niin hankitameno-olettamaa kannattaa käyttää.
3 tykkäystä
Osakkeen hinta määräytyy viimesimmän toteutuneen kaupan perusteella.
2 tykkäystä
Joo, juuri näin. Omien laskelmieni mukaan tiukasti tappiolla, joten hankintameno-olettaman käyttäminen ei ole tässä järkevää.
Ostohinnoista sen verran että multa löytyy tallessa vanhat meritan laput jossa lukee hinta markoissa jokaiselle erälle. Ongelma on että en ole tähän mennessä onnistunut konvertoimaan niitä nykyosakkeisiin jotta saan € hinnan per osake tänään. Mutta jokaisen erän koko hinnan toki saan. Ehkä verottaja hyväksyy sen? Ts. jos myyn koko potin niin minulla on kyllä esittää koko potin hankintahinta.
Vaikka myisit osakkeet kerralla, niin ne pitäisi silti käsitellä hankintaerittäin. Toki veikkaan, että tässä tapauksessa välittäjä ei osaa kertoa verottajalle hankintahintoja tai ajankohtia ja niiden täydentäminen jää sinun vastuulle. Toki verottajan automaattisesta tarkistuksesta voi hyvin mennä läpi, vaikka käsittelisit koko pottia yhtenä eränä ja ehkä selvityksesi kelpaisi myös, jos joudut tarkempaan syyniin. (Erittäin epätodennäköistä.)
Jos kerrot osakkeiden nykyisen määrän, niin joku avulias osannee vääntää rautalangasta, miten kyseiseen osakemäärään on päädytty. Splitit ovat julkista tietoa, joten laskujen pitäisi täsmätä mikäli kaikki kaupat on tiedossa. Jos joku osto tai myynti puuttuu yhtälöstä, niin sitten oikeaan tulokseen ei pääse.
Miten kauan yrityksen kaupankäynti voi olla keskeytettynä?
GMG:llä ollut käytännössä jo koko päivän. Hinta lähti nousuun ilman selkeää uutista, joten tiedä sitten mitä on takana, mutta kait tuossa joku raja on kuinka kauan kaupanteko voidaan keskeyttää?
Tuon kuvakaappauksen perusteella yhtiö itse pyysi keskeytystä siksi, että merkittävää tietoa olisi tulossa ja halutaan varmistaa, että kaikilla sijoittajilla on tieto tasapuolisesti saatavilla. Eli tuollaisessa tapauksessa kaupankäynti yleensä jatkuu hetki sen jälkeen kun tiedote on ulkona. Kesto riippunee yrityksestä ja siitä, mitä meinaavat tiedottaa.
2 tykkäystä
Kiitoksia kaikille, ketkä vastasivat. Varsinkin tieto, että osakesarjojen yhdistäminen ei muuttanut määriä auttoi minua eteenpäin. Sain kaivettua yhden 2007 myynnin myös esiin ja nyt the numbers finally add up, eli jokaiselle hankintaerälle sain nyt laskettua voitot/tappiot sieltä vuodesta 1997 saakka. Oli meikäläiselle aikamoinen excel-harjoitus.
Nokian osakkeen pitäisi nousta 8,58€ tasolle, jotta minun sijoitukset olisivat plus miinus nolla …
9 tykkäystä