Jos tälläisiä pohdit voit aina siirtää tarvittavan summan vaikka korkotilille odottamaan viimeistä mahdollista päivää ennen korkoseuraamuksia.
2 tykkäystä
No siis täähän on niin peruskauraa kun vaan voi olla - älä ikinä sijoita takaisin pörssiin niitä rahoja, millä pitäisi maksaa verot.
6 tykkäystä
Tämän vuoksi ajattelinkin maksaa verot pois alta saman tien enkä ensi syksynä.
Mä ajattelin ottaa lainaa mätkyihin. Jos suhdanne on sopiva, voi ottaa vähän ylimääräistäkin.
Eli verovelka on vipuni.
Edit. Viime vuodelta tosin sen verran mätkyä tulossa, että vähän jänskättää.
1 tykkäys
Miten yrityksen liikearvo määritetään?Arvostetaanko liikearvoa yhtä paljon kuin muita taseen arvoja?
Miksi Sammolla on liikearvo 0e taseessa?
Liikearvoa ei yleisesti arvosteta yhtä paljon kuin esim. kiinteistöjä, käteistä yms koska sen tasearvon oikeellisuudesta on vaikea sanoa. Liikearvo pitää IFRS:ssä testata säännöllisesti.
Sammon tase on timanttia, siksi siellä ei ole höttöä.
3 tykkäystä
Miten tämä toimii käytännössä?
Tuota voi katsoa aivan puhtaasti riskien hallinnan näkökulmasta. Siihen maksaako verot “ennakkoon”, säästää pankkitilillä vai sijoittaako uudestaan vaikuttaa useita eri tekijöitä esimerkiksi absoluuttinen veron määrä, riskinkantokyky ja -halu, sekä aika.
Oletetaan, että olet saanut myyntivoittoa ja muita pääomatuloja 28.000,-, siitä veron osuus on 8,400,-. Sijoittamalla tuon veron osuuden uudestaan, saat sillä lisää tuottoja tai tappioita. Mikäli käy hyvin, niin saat sillä tuottoa loppuvuoden aikana esimerkiksi 1.000,- euroa, josta vero on 300,- ja kotiutat verojen osuuden, jolloin voit maksaa myyntivoittoverot. Mikäli taas siirrät voittojen kotiuttamista verovuoden yli riskit kasvavat, mikäli kurssit laskevat, nehän voivat vaikka romahtaa, jolloin voi hiukkasen ketuttaa, verothan on kuitenkin maksettava. Mikäli taas tuon uudelleen sijoitetun veron osuuden arvo tippuu tuon tonnin ja realisoit tappion verovuoden aikana, niin vastaavasti maksettavan veron määrä tippuu tuon 300,- ja “nettotappioksi” uudelleensijoituksesta tulee 700,-. Toki noiden ääripäiden väliltä voi valita itselleen parhaaksi katsomansa vaihtoehdon oman tilanteen ja riskinottohalun mukaisesti.
1 tykkäys
Liikearvohan on varsin abstrakti käsite, se ei ole suoranaisesti rahaksi muutettavaa omaisuutta, mutta kuitenkin brändillä on joku arvo. Coca-Colan brändiarvo on Suomessakin huomattavasti korkeampi kuin vaikkapa Olvi Colan.
Tuota liikearvoa kai kutsutaan goodwilliksi, eli se on yleensä preemiota mitä on maksettu suhteessa tasearvoon yritysoston yhteydessä. Eli jos vaikka sampo maksaisi yrityksestä X P/B 1,66 mukaisen hinnan, olkoon vaikka 100 rahaa, se saisi esim 60 rahanarvosta kiinteistöjä, mutta loput 40 rahaa kirjataan “liikearvoksi” jotta taseen eri puolet pysyy samana. Ja tämä liikearvo on ns. se arvo mitä yhtiö on tuottanut noiden kiinteistöjen ympärillä.
Varmaan kirjanpitäjät sun muut numeron pyörittäjät laskevat että onko sitten tämä 50 rahan liikearvo se minkä arvoista tuo “kiinteistöjen ympärillä oleva toiminta on”, jos ei ole, niin yhtiö tekee alaskirjauksia.
Mutta esim. wulff teki yritysoston, jossa se osti alle P/B 1:llä yrityksen, jolloin se sai ostettua 100 rahaa 70 rahalla, joten se kirjasi tuosta negatiivista liikearvoa, joka sitten “ylöskirjattiin” ja tehtiin ainakin kirjanpidollista tulosta.
3 tykkäystä
Siis samalla puolellahan nuo taseessa on kiinteä omaisuus sekä liikearvo, varoissa kumpikin.
Tase pysyy balanssissa ihan sillä että ostossa esim. rahavarat (riippuen millä kauppahinta maksetaan) pienenee 100 rahaa ja tilalle tulee 50 rahalla kiinteää omisuutta ja 50 rahalla liikearvoa…
Tätä yritinkin ilmaista, mutta ehkä numerot hämääviä, joten vaihdan ne 50-50 luvuista 60-40. 
50-50 luvut johtui P/Bstä 2, joten vaihdoin senkin 1,66.
Kiitoksia selvennyksestä koskien liikearvoa.
Eli jos liikearvo taseessa 0e, niin ei ole tehnyt yrityskauppoja jossa P/B on suurempi kuin 1 tai joku kirjanpitäjä arvostaa yrityksen aineetontaomaisuutta arvolla 0e?
Kuka sen päättää mikä on jonkun aineettoman omaisuuden arvo taseessa, jos ei tule yritysoston kautta?
Tuota liikearvoa pitää muutenkin pienentää tekemällä poistoja, eli voi olla että se on myös vain “keretty poistamaan”.
FAS-tilinpäätösjärjestelmän (Finnish accounting standards) mukaan taseen liikearvo tulee poistaa vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään kymmenessä vuodessa. Poistoilla on yrityksen tulosta heikentävä vaikutus.
Luulisi että IFRS16ssakin on vastaava.
IFRS:ssä ei poisteta liikearvoa, vain mahdolliset arvonalentumiset kirjataan, jotka perustuvat tuohon jatkuvaan testaukseen.
2 tykkäystä
Ai liikearvon arvioituja arvonalentumisia ei merkittäisi kirjanpitoon liikearvoa alentavina erinä? Minä muuna ne voidaan merkitä? Satumaisina kuluina?
1 tykkäys
Poistot ja arvonalenemiset ovat kaksi eri asiaa.
2 tykkäystä
Kerro ihmeessä, miten sen liikearvon arvonalentumisen voi merkitä kirjanpitoon muuten kuin taseessa liikearvoa vähentävänä eränä? Onko ehkä kyse jostain etelä-eurooppalaisesta luovasta ei-IFRS kirjanpidosta?
Varmaankin tarkoitti että IFRS-16 ei pakota poistamaan liikearvoa poistoilla, niinkuin FAS:
Vaan liikearvo vähenee vain kun sen arvo on alentunut ja tällöin tämä liikearvon arvonalentuminen merkitään kirjanpitoon taseen liikearvoa vähentävänä eränä.
Mutta liikearvoa ei ole pakko vähentää poistoin esim. 10 vuodessa, vaan jos sen arvo pysyy kuranttina, se saa jäädä sellaisenaan taseeseen maailman tappiin saakka.
5 tykkäystä
Kiitos selvennyksestä. Onneksi liikearvoa ei sentään voi kirjanpidossa taseeseen lisätä ekonomibiträden allekirjoitetun arvion pohjalta. 
Musta meillä on miljuunan euron liikearvo, sanoi hevibändi, mutta harmaan sävyt jollekin muulle vielä arvokkaammat.
2 tykkäystä