No jos esim ostoeräsi maksimi koko on luokkaa 1000-1500eur, niin varmasti 0-kuluilla kannattaa ostaa mitä vaan… Tuottoa en noista yhtiöistä takaa tietenkään, mutta esim Teslaa et tonnilla kovin monta osta, välityskyluilla tai ilman. Jos näkemys on jotain yhtiötä kohtaan ok, niin hyödynnä tarjous ihmeessä.
Jos sattuissi omia salkkuyhtiötä, niin lisäilisin varmasti, mutta sitä odotellaan sitten black fridayn tarjouksia…
Ei. Kannattaa ostaa (ehkä) yhtä osaketta. Omistamia firmoja kannattaa kuitenkin välillä seurata, ja myytyä et niitä kuitenkaan saa ilmaiseksi. Itsekin pohdin josko ostaisin (yhtä) osaketta OSTlle jos kevennän erästä toista.
Ei mielestäni pelkästään tämän tarjouksen takia. On tarjolla myös palveluntarjoajia, missä on pienet kulut jenkkikaupantekoon. Mutta jos salkussa on ennestään näitä kyseisiä lappuja, tai olisit kauppaa siellä tehnyt et varmasti tätä kysyisi.
Jäitä hattuun tällaisten ”tarjouksien” kanssa 
Voisiko joku viisaampi kertoa, millaisia mahdollisia lopputulemia tällaisella tutkimuksella on ja miten se voi vaikuttaa firman liiketoimintaan? Kiitos suuresti jo etukäteen kaikille vastanneille!
The Audit Committee of View’s Board of Directors recently began an independent investigation concerning the adequacy of the company’s previously disclosed warranty accrual. The Audit Committee has retained independent legal and accounting advisers to assist with the investigation.
Jos yhtiö, joka on myynyt lyhyeksi toisen yhtiön osakkeita, menee konkkaan, niin mitä niille lyhyeksi myydyille osakkeille tapahtuu?
Kun puhutaan korkeista osakkeiden arvostustasoista esimerkiksi USA:ssa, niin paljonko osakkeiden hinnoista pitäisi lähteä jotta voitaisiin puhua taas houkuttelevista osakkeista? Riittääisikö koronadippi, jotta oltaisiin järkevällä tasolla?
Löytyykö jostain pitkän aikavälin(10v) tuotto-odotukset osakkeiden eri maanosille?
Osakkeiden arvostustasoihin on useita näkökulmia.
Viime ajat osakemarkkinalla on vallassa ollut “vaihtoehto negakoroille” -hullutus. Tällöin negakoron vaihtoehtoja on ollut kaksi. Joko laitat setelit sukanvarteen, patjan täytteeksi tai nollakorolla pankkiin, jolloin kärsit ainoastaan inflaation verran tappiota. Tai sitten laitat rahat jenkkipörssiin, jossa odotusarvo on 1-2%, mutta inflaation jälkeen negatiivinen joka tapauksessa. Osakepoiminnan osaavat paikalliset varmaan paremmin, kuten me älytään Helsingin pörssi parhaiten maailmassa. Hyvä me!
1% tuottoa tahkoavilla jenkkifirmoilla on vielä se riski, että romahduksessa sijoituksen arvo voi puolittua tai romahtaan 90%, kun taas sukanvarteen säästäjällä ei ole tätä riskiä, vaan pelkät huonosti nukutut yöt ja unet rotista ja rosmoista.
Kuplahinnoituille Usan ja Suomen muotiosakkeille on onneksi vaihtoehto. Jotkut haluavat lyödä vetoa tulevista kasvajista, joiden osalta rahat voi puolittua tai tuplaantua, mutta vähempään riskiin hakeutuvat ne, joille riittää, että firma tuottaa 5-10 % vuosittain - ja jakavat osan voitoistaan osinkoina.
Pointti on, että se joka sijoittaa tuottavaan firmaan, sijoittaa useamman vuosikymmenen perspektiivillä. Viimeinen 1,5 vuotta on kuitenkin saanut suuren osan sijoittajista ajattelemaan, että pörssiin sijoitetaan siksi, että voidaan myydä osakkeet kalliimmalla jollekin muulle. Kun tästä syystä ostetaan jotain taloudellisesti heikossa olevaa, mutta hypetettyä firmaa, on se Juurikin mielestä moraalisesti arveluttavaa osallistumista loiskiehuntaan.
Aina joskus loiskiehunta on valtatrendi, kuten nyt. Aina ja joka kerta se on päättynyt ja ahneimmat saaneet sormilleen.
Mitä S&P500 indeksirahastoja porukka käyttää. itse olen vähän katellut VOO vanguard. ihmetyttää, että se jakaa osinkoa.
Miksi Yield on cost eikä ihan vaan yieldi? Kun puhutaan niinkin likvideistä eristä kuin osakkeet - sijoitusasunnoissa yms. tämän kyllä ymmärtää.
Ja toki YoC on kiva kuriositeetti, sitten joskus vuosien päästä kun hyvällä tuurilla ollaan +100% luvuissa, mutta eikö tuon käyttö päätösenteossa saa vain tekemään huonompia päätöksiä? Ellei sitten ole todella vakaumuksellinen hodlaaja.
Eikä tämä ole mikään hyökkäys tms., jos se siltä kuulostaa.
Itsellä jonkin verran “iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)” tunnuksella SXR8 Nordnetistä. Kasvuosuudellinen rahasto 0.07% kululla.
Itse kk-säästän nordnetin indeksirahasto suomea ja sitten EUNL (maailmaindeksi) ETFää lapsen salkussa. Tämäkin taitaa olla 60% SP500 tms…
SXR8 taisi olla edullinen SP500 ETF, jos ei toimeksiantoja lasketa. Perinteisistä rahastoista en tiedä.
Itse korostan yoc, tiedän mitä salkku tuottaa osinkoina ostohintaan nähden. Arvonnousut sitten oma asiansa ja turvamarginaalia dippien varalle pitkään hodliin… Tämä oma näkemys.
Osakkeiden korkeat arvostustasot johtuvat tällä hetkellä epärealistisen alhaalla olevista koroista, joka on tärkeä tekijä osakkeiden hyväksyttävää arvostustasoa mietittäessä. Markkinahinnoittelun poistaminen korkomarkkinoilta taas on ollut keskuspankkien tietoinen tavoite eurokriisistä lähtien.
Osakkeiden oikea tuottovaatimus riippuu sinusta itsestäsi. Paljonko sinulle pitää tarjota jotta olisi valmis ottamaan rahat turvalliselta, nollakorkoiselta pankkitililtä ja sijoittamaan osakkeisiin yhtiössä, jonka hallituksella ei ole mitään velvollisuutta maksaa osakkeenomistajille osinkoja ja jonka arvo voi laskea pysyvästi? Osakkeiden oikea hinta on myös hyvin yhtiökohtaista. Siksi yhtiöön pitää tutustua aina huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä ja käyttää itsenäistä harkintaa. Maailman parhaat sijoittajat voivat seurata yhtiöitä vuosia ennen ostopaikan avautumista.
Koko markkinan osalta arvostustasoja voi seurata täältä:
Sivusto seuraa Yhdysvaltain markkinaa, mutta kurssit tuppaavat liikkumaan samaan suuntaan ympäri maailmaa. Sivustolla selitetään myös mallien teoreettista taustaa.
Tosiaan yield on cost on päätöksenteon kannalta väärä mittari, mutta sitä katsomalla voi sitten taputtaa itseään olkapäälle hyvistä osakepoiminnoista. Parasta olisi käyttää osake-erään liittyvää nettovarallisuutta nimittäjässä, eli osakkeiden markkina-arvo vähennettynä verottajan osuudella. Näin saadaan laskettua holdaamisen todellinen vaihtoehtoiskustannus.
Kiitos tämän asian tiivistämisestä niin yksinkertaiseen muotoon.
Smart Eye on ollut foorumin suosiossa.
Kysymykseni ei suoraan liity osakesijoittamiseen, vaan valtiolainoihin.
”Vaikka korot ovat edelleen laskeneet ja lainan tuotto oli vahvasti negatiivinen, kysyntää oli paljon”, apulaisjohtaja Anu Sammallahti kommentoi lainan hinnoittelun jälkeen.
Mitä järkeä on sijoittaa negatiivisen koron lainoihin, eli mistä tällaisessa syntyy se ns. business case?
Osakemarkkinoilla ja korkomarkkinoilla on kysyntä ja tarjonta. Voitaisiin sanoa että suuri kysyntä ja innostus ovat käytännössä sama asia. Kun kysyntä kasvaa, finanssituotteen hinta kasvaa. Kasvava hinta ruokkii innostusta toisin kuin tavallisessa kaupassa. Onko siinä mitään järkeä että sijoittaa EV/Sales 40 tappiolliseen putiikkiin, joka ei ehkä koskaan ole voitollinen eikä missään tapauksessa elinaikanaan tule maksamaan sijoittajalle hänen osakkeesta maksamaa summaa takaisin? Ei tietenkään, paitsi jos voit myydä tämän jollekulle joka maksaa siitä kohta enemmän. Valtiolainamarkkinoilla se joku on keskuspankki. Heinäkuussa euroopan keskuspankki osti Suomen valtiolainoja 864 miljoonalla.
En löytänyt tietoa euroopan keskuspankin sivuilta näiden lainojen ostohinnoista, eli ostetaanko miljoonan euron nimellislaina miljoonalla vai kalliimmalla hinnalla. Tämä on kuitenkin syy miksi institutionaaliset sijoittajat ostavat valtiolainoja. Toinen syy on vakavaraisuusvaatimukset ja muu regulaatio, eli käytännössä portfolion riskisten omaisuusluokkien painoarvo ei saa nousta liian isoksi.
@Juippi ansiokkaaseen vastaukseen lisäisin vielä yhden asian eli inflaation. Kun rahan arvo alenee inflaation myötä (jos on inflaatiota), velkoja voi saada myöhemmin takaisinmaksun kohdalla käytännössä enemmän kuin pelkästään oman pääoman vähennettynä korolla takaisin.
Eikö inflaation pitäisi ennemminkin heikentää tuotto-odotusta?
Tervetuloa foorumille! Muiden käteispainot ovat ihan mielenkiintoisia, mutta niistä ei välttämättä saa oikeaa kuvaa sijoittajien riskitasoista; jollakin voi olla 100% sijoitusvarallisuudesta osakkeissa, mutta sen lisäksi esimerkiksi velaton asunto ym, jolloin sijoitusvarallisuus voikin olla vaikka alle puolet kokonaisvarallisuudesta. Joku toinen voi sanoa että 15% käteistä, mutta tilanne onkin että koko varallisuudesta 85% on muutamassa riskilapussa, ja hän saattaa hyvinkin tarvita käteistä seuraavan vuoden aikana johonkin isoin remonttiin tai muuhun, jolloin riskitaso onkin aika kova.
Osakesijoituksia kannattaakin miettiä ennen muuta omista lähtökohdistaan. Konkarit neuvovat, että osakkeisiin pitäisi sijoittaa vain sellaisia rahoja, jotka on varaa hävitä. Vähän miedommin tämän voisi sanoa niin, että vain sellaisia rahoja osakkeisiin, joita ei seuraavien parin tai muutaman vuoden aikana tarvitse juokseviin menoihin. Hyvä kysymys itselle on: ”Jos pörssi laskisi tästä 50% ja jäisin samalla työttömäksi, pystyisinkö säilyttämään mielenrauhani ja holdaamaan osakkeitani?” Tässä kannattaa muistaa, että jos tuollainen epätodennäköinen -50% joskus taas tulee, markkinoilla tulee olemaan hirveästi pelkoa, joka melkein väkisin tarttuu.
Vuosikymmeniä pörssissä menestyksekkäästi sijoittaneita yhdistää se, että he ovat aina melko korkealla osakepainolla, ja pysyvät täysin rautahermoisina silloinkin kun pörssissä on hyvin epämukavaa. He ovat sisäistäneet, että pörssin aito tuotto-odotus, eli firmojen kaikki nykyiset ja tulevat varat, ei juurikaan heilahtele. Lähes kaikki volatiliteetti pörssissä johtuu sijoittajapsykologiasta, siitä miten ailahtelevaisesti sijoittajat tuottovaatimuksensa asettavat. Mitä enemmän pelkoa, sitä korkeampi tuottovaatimus. Mitä enemmän euforiaa, sitä pienempi tuottovaatimus. Mielestäni nyt ollaan raskaasti euforian puolella, ja siksi absoluuttinen tuottovaatimus on alhaalla. Monet muut taas ajattelevat, että suhteellinen tuottovaatimus (siis suhteessa korkoihin) on edelleen ok, joten ei suurta ongelmaa.