Ajattelin perustaa verotukseen liittyvän ketjun. Jos tänne kasaisi verotukseen liittyviä kysymyksiä että vastauksia.
Itselläni olisi kysyttävää verotuksesta liittyen lahjaveroon kiinteistön osalta. Miten lahjaksi saadun kiinteistön lahjavero muodostuu käytännössä? Ok. Lahjoitus on tehty ja vastaanotettu, lahjakirja on tehty, käypä arvo merkattu (todennäköinen luovutushinta).
Jos nyt ajatellaan että kiinteistön arvo on 700t ja tämä on merkitty käyväksi arvoksi ja tämän perusteella maksetaan lahjaveroa niin jos markkinamyllerryksessä kiinteistön arvo on esimerkiksi laskenut 500t niin voiko kiinteistön toteutunutta myyntihintaa varten hakea oikaisua verottajalta maksettuihin lahjaveroihin vai onko se voivoi…
Esim. Tietyiltä paikoilta/sijainneilta joissa tilastoa ei pahemmin myyntihinnoista ole niin on vaikeaa arvioida todellista tulevaisuudessa tapahtuvaa myytävän kiinteistön arvoa. Toisaalta kiinteistöä ei viitsi arvioida ali mutta ei myöskään yli. Jos nyt esimerkiksi tuossa on maksanut 200t ylimääräisestä lahjaveroa niin voiko tuota mitenkään enää hyödyntää tai oikaista?
Kyllä se on valitettavasti voi voi, jos omistusten käypä arvo laskee. Tosin realisoituneen myyntitappion lähtökohtaisesti voi vähentää verotuksessa, kunhan on valmis todistelemaan, että alun perin oli käypä arvo kyseessä, eikä ylös pumpattu lahjaveroarvo.
Jos taas käyvän arvon määrittämisessä olisi alun perin tapahtunut ilmeinen virhe (tyyliin: “unohtui huomioida rasitteena oleva velka”), oikaisuvaatimuksen kautta voisi olla hyvät mahdollisuudet saada korjaus alkuperäiseen lahjaveropäätökseen.
Enemmänkin on kyse siitä että korkojen nousu ja maailmantilanne saattaa vaikuttaa hintoihin ja niinkuin aiemmin kirjoitin niin tietyissä paikoissa on erittäin vaikeaa arvioida kohteen myyntihintaa.
Mielestäni on hiukan erikoinen systeemi että lahjaveroa ei makseta toteutuneen myyntihinnan perusteella vaan se kauppahinta pitää yli vuosi takaperin arvata. Tietenkin sen voi arvioida alemmas ja maksaa myyntivoittoveroa ylittävältä osuudelta, mutta mielestäni tuo lahjavero sopii aika huonosti tietyille kiinteistöille juuri tuon hinnanmäärityksen takia… Onhan tuo aika syvältä maksaa esim 200t eurosta “turhaan” lahjavero. Varsinkin jos sitä ei voi mitenkään hyödyntää… Kuitenkaan kiinteistölahjaa ei voi myydä ennenkuin vuosi on tullut täyteen tai joutuu vielä maksamaan myyntivoittoveroa lahjaveron lisäksi.
Miksi kukaan haluaisi pumpata lahjaveroarvoa liian ylös? Eikö tavoite ole arvioida se kohdilleen?
Ajattelisin kuitenkin niin, että verottaja ei voi samaan aikaan olla sitä mieltä, että lahjaveroarvo on määritetty oikein käypään arvoon (ei oikaisua lahjaveroon), ja että lahjaveroarvo on käypää arvoa suurempi (ei vähennettävää luovutustappiota).
Esimerkissäsi, jos kuulut I-lahjaveroluokkaan, maksat siitä “ylimääräisestä” 200 k:sta alle 15 % lahjaveroa, eikös? Ja jos sitten realisoit (yli vuotta myöhemmin) 200 k tappion, saat lähes 34 % tappioiden verovähennyksinä.
En ajatellutkaan että tuota voisi noin hyödyntää vaan että tappiota voisi hyödyntää maksetun lahjavero% mukaan… Sehän se todellinen “tappio” on.
Sen ymmärtää paremmin että jos saa rahaa niin maksat konkreettisesti siitä summasta mitä saat, mutta tällaisissa tapauksissa on täysin arpapeliä että mikä lahjaksi saadun kiinteistön arvo on vuoden päästä ja meneekö se edes silloin kaupaksi… No omaan ajatteluun tämä on epäkohta.
Sijoitusten (lue: omaisuuden) arvon muutoksia kuitenkin verotetaan luovutusvoittoverotuksessa. Ajatus on sinänsä yksinkertainen ja vastaava kuin pörssiosakkeissa: lahjan arvo luovutushetkellä on mitä se on, ja jos sen arvo nousee tai laskee, niin se on lahjansaajan verotettavaa luovutusvoittoa tai -tappiota. Tietyin rajauksin.
Edit: en ole eri mieltä, että tilanne on hankala omaisuudelle, jonka käyvän arvon määrittäminen on hankalaa ja likvidoitavuus alhainen.
Täytyy katsoa mikä on toteutuva hinta. Eipä tuota ole voinut oikein arvioida kun ei ole kiinteistövälittäjilläkään tilastoja ja vain villejä arvauksia. Tai sitten täytyy jättää lahja myymättä ja odottaa arvonnousua🤣
Olisi tosiaan helpompi perustella väärää lahjaveroarvoa, jos kiinteistö olisi ollut lahjan saannista asti julkisessa myynnissä, eikä mene kaupaksi. Tällöin olisi ehkä helpompi osoittaa verottajalle, että lahjaverotusarvossa on tapahtunut virhe.
Oletin kuitenkin, että olet odottanut sen yhden vuoden lahjan saannista, jotta lahjaveroarvoa ylipäätään saa käyttää hankintamenona. Tällöin on vaikea osoittaa, että kyse olisi nimenomaisesti muusta kuin arvon laskusta omistusaikana.
Itse kysyisin verottajan kantaa tuohon. Mutta ei kai tappioita kannata pelätä! Tuohan on mitä parhainta veromannaa, jos nuo tappiot saisi vähentää .
Näinhän se on… Vaikea kuvitella kuitenkaan että tappioita saisi vähentää. Jonkin asteinen näkemys hinta-arviosta on kuitenkin haettu kiinteistövälittäjältä (ennen käyvän arvon määritystä) joka ei kovin paljoa heitä käyvästä arvosta. (lahjaksi merkitty summa) Jos tappiot saisi vähentää kuvaamallasi tavalla niin kaikkihan maksaisivat lahjaveroa ylimääräistä ihan huolella jotta sillä voisi tienata.
Ja kiinteistöä ei saa myydä vuoteen tai tulee verosanktioita vs lahja… Kaippa näissä pitää sitten aina arvailla että mikä on toteutuva kauppahinta ja markkina ja mihin arvoon arvottaa lahjan. Jos arvottaa alle niin tulee myyntivoittoveroa ylimääräisestä jos yli niin menee lahjavero hukkaan.
Kokemukseni mukaan verottaja vahtii näitä lahjakirjan tai perukirjan perusteella syntyviä tappioita kuitenkin varsin huolellisesti, minkä vuoksi tuo tienaaminen ei ole mahdollista.
Itse olen tämäntyyppisissä tilanteissa pyrkinyt käyttämään vähintään yhtä ulkopuolista arvioitsijaa. Ilman virallista arviokirjaa on helposti verottajan harkintavallan alla.
Sitä jäin miettimään, mikä nyt ei tietysti enää sinun tilanteeseesi auta, että jos jo lahjan antamisen yhteydessä ajatus on myynti, niin ainakin lahjaveron määrittämisen näkökulmasta voisi olla luontevaa että lahjan antaja suorittaa myynnin itse ja lahjoittaa käteistä kun myyntisumma selkiintyy. Monipuolinen juttu varmasti
Ei kannata tässä tapauksessa sillä lahjanantaja muuten joutuu maksamaan myyntivoittoveron kiinteistöstä. Lahjan antaminen tässä tapauksessa suoraan on järkevämpää. Kyseessä ei siis ole vakituinen asunto/koti jolloin myynti olisi verovapaa.
Kysymykseni ei liity sinällään veroihin, vaan eläkemaksuihin, mutta laitetaan se tänne kuitenkin;
Olen tehnyt päivätöiden ja opiskeluiden ohella sivutyötä kevytyrittäjänä. No nyt sitten tuli sähköpostia, että pitäisi hankkia yrittäjän eläkevakuutus (YEL), koska kuukausittaiset tulot ovat ylittäneet jonkin rajan (650e/kk tms.)
Noh, ajattelin että hankitaan nyt sitten sellainen. Mutta sitten katsoin hintaa: yli 2000e. Tämä siis vielä verojen päälle. Ja toki päivätöistä olen vielä erikseen maksanut eläkemaksuja ynnä muuta.
Olen arvioinut, että vuositulot tästä sivuduunista voisi olla luokkaa 9000-10000e vuodessa. Näköjään jokin YEL-raja vuositasolla on 8575,45 euroa, mikä kuulostaa aivan naurettavan alhaiselta.
Onko tähän mitään ratkaisua? Toki voin vähentää töitä niin että summa jää tuon rajan alle, mutta onko sekään sitten kenenkään edun mukaista. Korostan, että en ole päätoiminen yrittäjä tai tule olemaankaan.
Jos henkilö ostaa vuoden 2023 alkupuolella työhuoneeseensa työvälineitä kuten työpöydän, työtuolin ja tietokoneen, kukin kappalehinnaltaan alle, verottajan määritellyn kertavähennykseen oikeuttavan rajan, 1200€, voiko hän vähentää nämä kulut vuoden 2022 verotuksessa vaiko vuoden 2023 verotuksessa?
Mikäli vähennys on kelpoinen vain vuoden 2023 verotuksessa, miten kyseinen hyöty realisoituu? Matalampana veroprosenttina vuodelle 2023? Veronpalautuksina vuoden 2023 verotuspäätöksessä?
Hankinnat veroehdotuksessa ilmoittamalla otetaan huomioon vuoden 2023 kokonaisverotuksessa. Omavastuu osuuden ylimenevältä osalta vähentää mahdollisia mätkyjä tai kasvattaa palautuksia riippuen kokonaistilanteesta.
Hei, jos on tehnyt vuonna 2022 osakkeiden myyntitappiota, mutta vuonna 2022 ei ole ollut mitään pääomatuloja, niin vuoden 2023 verotuksessa, ja 4 seuraavana vuonna voin vähentää maksetut osinkoverot ja määräaikaisen tilin lähdeveron.
Meneekö se näin?
@Fiksaaja Tulevien 5 vuoden mahdollisista myyntivoitoista vähennetään automaattisesti
syntyneet myyntitappiot, näkyy esitäytetyssä veroilmoituksessa. Ainakin itsellä toiminut näin.
Juu, jos kyse on arvo-osuustilistä näin juuri sen pitäisi mennä. Eli tappio vahvistetaan verotuspäätökselle ja vähennetään 2023-2028 viran puolesta ensin veronalaisista luovutusvoitoista ja, jos tappiota jää jäljelle, sen jälkeen muista pääomatuloista kuten veronalaisista osinkotuloista ja nettovuokratuloista.
Kannattaa erikoistapauksena muistaa @Fiksaaja, että jos olet myynyt omaisuutta vuoden aikana yhteensä alle 1000 eurolla, on tappioiden vähennyskelpoisuutta rajoitettu ja tuollaista vähennettävää tappiota ei synny. Tuolta löytyy tarkempia tietoja tilanteesta lyhyesti. Linkki vie Verohallinnon sivulle vero.fi.
Myös määräaikaisen tilin koron osalta mainitsen vielä, että jos kyse on kotimaisesta pankista, on kyse tyypillisesti lähdeveron alaisesta korkotulosta. Näissä tapauksissa pankki pidättää lähdeveron (30% 30teur euroon asti) jo maksun yhteydessä ja saat koron nettona tilillesi. Lähdevero on lopullinen vero eikä suoritusta enää erikseen näy verotuspäätöksellä eikä aiempien vuosien luovutustappioita voi vähentää korkojen lähdeveroista. Pankki voi varmasti kertoa tarkemmin ovatko pidättäneet ko. lain (Laki korkotulon lähdeverosta) edellyttämän lähdeveron.
Ulkomaisissa tuloissa ja osakesäästötilillä näihin liittyy erityissääntöjä.
.