Eli jos leski muuttaa toiseen asuntoon (ja hallintaoikeus siirtyy tähän toiseen asuntoon), tarkoittaa se automaattisesti hallintaoikeudesta luopumista → verottaja tulkitsee lahjaksi? Eli vaikka testamentissa olisi sanottu, että hallintaoikeuden voi siirtää uuteen asuntoon, verottajan näkökulmasta ei onnistu ilman, että joutuu maksamaan lahjaveron välissä?
Lesken hallintaoikeuden siirto perintökaaren termein sijaan tulevaan omaisuuteen eli toiseen asuntoon ilman veroseuraamuksia on mahdollista, mutta asunnon tulee olla kutakuinkin samanhintainen tai kalliimpi. Jos se on edullisempi, varoja vapautuu hallintaoikeuden piiristä, mikä voidaan tulkita lahjaksi perillisille kuten @Opa tuossa yhdessä muiden käytännön näkökulmien kanssa hyvin mainitsi. Löydät perustietoja täältä. Muista myös että asiasta pitää antaa selvitys Verohallinnolle.
Joskus taas sijaan ostettu asunto on huomattavasti edullisempi kuin alkuperäinen hallintaoikeuden kohde. Tällöin ylijäävät varat voivat vapautua hallintaoikeudesta ja ne voivat tulla tämän toimenpiteen johdosta paitsi perillisten omistukseen myös heidän hallintaansa. Siltä osin kuin hallintaoikeus ei siirry sijaan tulevaan omaisuuteen, muodostuu verotettava lahja.
Muilta osin tuntuma on, että tietyissä olosuhteissa kuvaamasi verotuksen lopputulos voisi olla mahdollinen. Yksittäisinä asioina yleiskuvassa verotus voi mennä juuri niin, että perintövero määrätään perillisille lesken hallintaoikeusvähennys (ja muut vähennykset) huomioiden, ja perintöverotusarvo muodostaa perillisten myöhemmän luovutusvoittolaskennan hankintamenon. Lesken hallintaoikeuden siirto toiseen asuntoon on usein mahdollista (yllä olevat kommentit huomioiden). Lisäksi lesken hallintaoikeuden päättyessä menehtymiseen ei määrätä veroseuraamuksia.
Mutta yksilöllisillä olosuhteilla on paljon vaikutusta enkä ainakaan itse uskalla sanoa mitään kokonaisuuteen. Olen sitä mieltä, että jos pohdit oikean elämän tapausta, voisi olla hyvä harkita tässä tapauksessa keskustelua asiantuntijan kanssa joka voi perehtyä taustaan. Osa tapauksista menee kuin oppikirjoissa, osa taas ei. Sikäli kun perintöverotus on tiukasti sidoksissa erityisesti perinnönjakoon sekä avioliittoon liittyviin siviilioikeudellisiin oikeustoimiin, yksilölliset olosuhteet vaikuttaa aina, ja ulkopuolisen on hankala ottaa kaikkea tarpeellista huomioon tyhjentävästi. Edes testamentin määräysten tulkinta ei ole aina itestäänselvää eli mitä oikeuksia kenellekin osalliselle on annettu. Muiden inhimillisesti ikävien piirteiden perinnönjaossa ja perintöverotuksessa on paljon muotoseikkoja jotka tulisi osata täyttää, jotta oikeustoimen vaikutus ja verotus menevät kuten on tarkoitettu. Perinnönjaossa mahdollisesti mukana oleva lakimies/asianajaja voi olla ihan sopiva kontakti.
3 tykkäystä
Erittäin kattava vastaus ja viittaus juurikin verottajan ohjeeseen, jotan olen yrittänyt etsiä. Miten en olekaan onnistunut itse löytämään 
Menee ehkä vähän off-topic, mutta kysytään kun tietämystä täällä näyttää olevan. Voiko vainaja testamentillansa velvoittaa rintaperilliset maksamaan lesken asumiskuluja? Oman tutkiskeluni perusteella ei. Hallintaoikeuden perusteella lesken maksettavaksi tulee juoksevat kulut (hoitovastike, sähkö, vesi jne.). Ja rintaperilliset ovat asunnon omistajina vastuussa muista kuluista (rahoitusvastikkeet yms.).
Mietin lähinnä sellaista skenaarioita, että rintaperillisiä on useampi ja itse haluaisin, että osallistumme lesken asumiskulujen kattamiseen eli maksetaan yhtiövastikkeet jne. Jokainen antaisi riittävän summan, max. 5000€/hlö/3v, jotta ei mene lahjaveroa. Hieman kuitenkin epäilen, että sisarukseni eivät tähän suostu, jolloin minun pitäisi kokonaan itse maksaa lesken asumiskulut (jos näin siis haluaisin). Eli voidaanko tätä mitenkään testamentilla velvoittaa rintaperillisiltä (tuskin)?
Hei, täällä varmaankin tiedetään vastaus seuraavaan kysymykseen: jos yritys on listattu sekä Yhdysvalloissa että Saksassa, niin kummasta minun, pienen suomalaisen yksityissijoittajan, kannattaisi osakkeeni ostaa?
Ja onko esim osinkojen verotuksen kannalta väliä, ostaako osakkeet ost:lle vai aot:lle?
En osaa sanoa, voiko tuollaista “rasitetta” testamenttiin rakentaa (perintö- ja testamenttijuristit tässä varmasti suositeltavia), mutta ihan sivulauseeseen juutuin: kuvailemasi elatusmenot eivät ole lahjaveron piirissä ensinnäkään.
2 tykkäystä
Verohallinto voisi panostaa ohjeissa muihinkin verolajeihin kuin tuloverotukseen. Ne ovat välillä aika sekavia ja vaikeita löytää.
Itse voin tähän jälleen vaikeaan kysymykseen omalla osaamisella sen verran todeta, että testamentti on yksipuolinen oikeustoimi jolla perinnönjättäjä määrää jäämistöstään. Jos ajatus on, että lesken asumista maksetaan joko jakamattomana tai jaetusta jäämistöstä, tulevan asumisen kattaminen varoista voisi ehkä olla toteutettavissa. Sekin saattaa olla mahdollista, että asunnon vaihdossa edullisempaan, yli jäävät varat määrätään testamentilla lesken hallintaan asumisen järjestämiseen, jolloin verotettavaa lahjaa perillisille ei synny ja vastikkeisiin jää ylimääräisiä varoja. Mutta vahvempia oikeuksia ei saa loukata ja tosiaan tarvitaan perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut lakimies/asianajaja katsomaan kokonaisuutta ja testamenttia. Oma erityisosaaminen on vero-oikeuden alueella ja muutenkin verolajin ulkopuolella.
Jos hoitovastikkeiden maksaminen perillisten toimesta perustuisi kokonaan jäämistöön ulkopuolisiin varoihin ja tähän pitäisi velvoittaa yksipuolisesti, ensireaktiona pidän itse sitä hankalana koska omaisuuden haltija vastaa tyypillisesti hoitovastikkeiden kaltaisista menoista. Rahoitusvastikkeen ja perusparannusmenojen katsotaan tyypillisesti kohdistuvan huoneiston omistajaan. Ihan kuin olisin asiasta joskus lukenut, mutta on niin paljon aikaa ettei tule tarkemmin mieleen. Oma mielikuva on ettei vastuunjako ole välttämättä täysin kiveen hakattu erityisesti, jos se määritellään erikseen testamentissa, ja että aiheesta saattaa olla oikeuskäytäntöä ja/tai kirjallisuutta. Kannattaa selvittää jos on tärkeä ja joku muu voi ottaa tarkemmin kantaa, mutta se on aika spesifi kysymys eikä mielestäni kannata luottaa muihin lähteisiin kuin ajan tasalla olevaan oikeuskirjallisuuteen tai alan asiantuntijoihin.
Elatusmenoista @ljkangas haluaisin täsmentää, että ainoastaan lakisääteiset elatusmenot ovat kokonaan lahjan käsitteen ulkopuolella. Ne koskevat tyypillisesti vanhempien elatusvelvollisuutta samassa taloudessa asuvia lapsia kohtaan. PerVL 19 pykälästä löytyy lainkohta joka soveltunee tähän tapaukseen ja sitä varmaan tarkoitat, mutta muistutuksena, että lahjaa ei voi käyttää muihin tarkoituksiin. Sanamuotoa on tulkittu tiukasti. Näin ollen teidän/sinun @ArjenArvonnousu tulisi maksaa yhtiövastike suoraan taloyhtiön pankkitilille että edellytykset täyttyvät. Suosittelen kuitenkin ketä tahansa lukijaa varmistamaan ensin nimellä tarkemmin vaikka Verohallinnolta, koska suurin osa lähteistä koskee nimenomaan vanhemman suorituksia lapsen hyväksi. Mitään rajausta lahjansaajan osalta lainkohdassa ei silti käsittääkseni ole.
Lahjaveroa ei suoriteta:
//
2) siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin; eikä//
3 tykkäystä
Tätä juuri tarkoitan. Puheena ollut hoitovastike on aivan klassisin esimerkki tämän soveltamisesta. Mitään sukulaisuusuhdetta ei todellakaan edellytetä. Ja toki - ei rahana lahjansaajalle vaan suoraan maksu taloyhtiölle, kuten laki edellyttää.
2 tykkäystä
Kiitos vahvistuksesta. Katsoin lainkohdan taustaa nopeasti jostain perusteoksesta mikä löytyi käden ulottuvilta (Puronen 2015), ja verotus- ja oikeuskäytäntöä tästä näkökulmasta ei juuri ollut, joten oli varovaiset kommentit. Hyvä jos on yleinen ja selkeä.
Ylläolevasta tuli samalla mieleen, että yksi tapa määrätä perillisten velvoitteista testamentilla on toki yhdistää niitä perittävän omaisuuden ehtoihin. Lakiosan ylittävältä osalta eivät tietty päteviä.
1 tykkäys
Jospa täällä olisi asiantuntevaa porukkaa…
Koitin hakea aiheesta yksityiskohtaista tietoa yleisesti netistä, Verotoimiston sivuilta ja Inderesin foorumilta mutta en vaan löydä tähän tarkkaa vastausta.
Eli: missä veroilmoituksen kohdassa tarkalleen ottaen ilmoitan sijoitustoimintaani liittyvän työhuonevähennyksen?
Esitäytetyssä veroilmoituksessani on tälle määritelty paikka vain palkkatulojen kohdalla, ei siis pääomatulojen kohdalla. Lisäänkö sen pelkkänä numerona pääomatulojen tulonhankkimiskuluihin, vai käytänkö palkkatulojen alla listattua lomaketta vaikkei työhuonevähennykseni liity suoraan palkkatuloihin?
2 tykkäystä
Muut vähennykset pääomatuloista. Sinne mää oon tuupannu.
1 tykkäys
Jos pääomatuloista niin tuolta:
Itse olen sinne määritellyt kohdan työhuonevähennys : huomattavat sivutulot.
6 tykkäystä
Okei, eli ymmärsinkö oikein että olet vain ynnännyt työhuonevähennyksen numerona muiden päälle kohdassa “Muiden työtulojen tulonhankkimismenot” ? En löydä mitään erityistä tapaa jolla näitä voisi eriyttää tai selventää mistä kaikesta tulonhankkimismenojen kokonaissumma koostuu, tai edes määritellä että osa siitä on työhuonevähennystä.
Eli siis tällä hetkellä “Muiden työtulojen tulonhankkimismenot” -sarake on minulla 652,90, lisäänkö siihen vain sen 470e ?
Itse olen tehnyt vähennyksen pääomatuloista useana vuonna.
Kenttä veroilmoituksella on “muut vähennykset pääomatuloista”.
Tuo aiemmassa viestissä mainittu vähennys kohdistuisi ansiotuloihin.
Juuri kuin vero-kalle ohjeisti ja muistaakseni tuolla aukeaa blanko kohta johon olen ynnännyt kaikki pääomatuloista tehtävät muut vähennykset… Ammattilehdet, esim könnykästä/netistä puolet, työhuonevähennys, yms( siis avannut kirjoittamalla että mistä kokonaisuus tulee mitä olen vähentämässä)
En lisäisi 470€ (tais siis itse en tänä vuonna enää lisännyt), koska verottajan ohje oli muuttunut: Vähennykset pääomatuloista - vero.fi
Nyt siis laitoin 235€ satunnaisten pääomatulojen hankkimiskuluja, koska toinen vaihtoehto olisi 940€ kokopäiväisesti toiminnasta. Hyvä siis huomioida, että vähennykset ovat eri suuruiset kuin ansiotulojen kohdalla.
6 tykkäystä
Näköjään aika paljon muuttunut… Empä taida enää voida itse vähentää ollenkaan koska olen holdaaja ja lisäilen harvakseltaan mutta isommilla summilla… Eipä taida edes salkun koko tuohon vaikuttaa… Sinänsä hölmöä että veivaajia suositaan… Ehkä pistän minimin kuitenkin.
10 tykkäystä
Hyvä tietää, kiitos tuosta! 
Löysin sitten viimein kohdan “Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset” alempaa sivulta, jossa on myös tilaa erittelyille, ja laitoin sinne kaikki vähennykset selityksineen.
1 tykkäys
“Ossin työskentely kotona pääomatulojen hankkimiseksi on niin vähäistä…”
En tiedä Verottajan Ossista, mutta omalla kohdalla analyysi& markkinainfon seuraaminen vievät kotona huomattavasti enemmän aikaa, kuin osto-/ myyntipainikkeen painelu, vaikka kuinka monta kertaa veivailisi.
Näemmä tosiaan veivaajat ovat oikeita sijoittajia Verottajan mielestä(+ tietysti päätoimiset ja huomattavilla summilla operoivat).
Ja kenties laittaa sijoittajat eriarvoiseen asemaan tässäkin tilanteessa:
Sijoittaja A sijoittaa 1000€/kk Nordeaan, yhdellä kertaa Nordnetissä.
Sijoittaja B sijoittaa 1000€/kk Nordeaan, 25 kertaa 40€:n erissä OP:ssa.
Toinen lienee oikeutettu työhuonevähennykseen, toinen ei.
3 tykkäystä
Niinpä. Täytyy pistää verottajalle indereksen sivuilta laskurista tuntimäärä minkä viettänyt lukien sijoitusfoorumia🙂 kai sitä voi jo puolipäivähommaksi väittää…
Itse ostan yleensä 5-20t kertaostoja.
3 tykkäystä
Olen itse tässä etätyökauden tultua laittanut työhuonevähennyksen sekä valokuituyhteyden 50/50 ansio- ja pääomatulojen välille. Kirjattu tuohon muut vähennykset kenttään.
Hieman hankalahan tuo on, mutta itse ainakin käytän merkittävän osan vapaa-ajasta tähän hommaan. Oli ne varsinaiset tulot sitten mitä vaan.