Onko kellään sattumalta tietoa, että saako tänä päivänä jo Suomessa ostetuksi jollain ulkomaisella puljulla osakkeen desimaaleja kuluitta?
Olen käsityksessä että ei saisi, mutta jossain ketjussa oli olevinaan, että joku olisi desimaaliosia ostellut. Liekkö sitten esim. Usassa asusteleva sijoittaja.
Tässä markkinassa tuntuu ettei nuolla luvuilla ole mitään väliä…
Mutta jos nyt katsotaan yleisellä tasolla niin kaikki ovat tärkeitä, ei voi poimia yhtä muiden yläpuolelle. Noiden lisäksi kannattaa huomioida EV/EBITDA, revenuen kasvu-% jne.
Suosittelen jotain alan perusopusta pohjalle.
IB:llä voi ostaa osakkeen murto-osia. Kuluja tuli 0,35 usd eli ”melkein kuluitta”.
Moi! Toivottavasti on ok että laitan tänne aivan alottelijan kysymyksiä. Mulle saa ihan rautalangasta vääntää asiat.
Tässä muutama kysymys:
Kiitos kovasti!
Ostin tällaista koska se näyttää jopa pörssien noustessa nousevan. Osinkoakin luulin saavani jollakin veroprosentilla, jota ei kukaan tunnut tietävän.
No osinkoja ei ole tilille kuulunut (piti tulla 31.12.2020), joten toivottavasti ei mene veroakaan.
Onko muilla kokemusta näistä LP-papereista? Tulevatko osingot ja verot jollakin lottoperiaatteella pelkästään tämän yrityksen osalta vai kuuluuko bermudalaisiin ja kanatalaisiin tapoihin?
Tää kysymys kuuluu tähän ketjuun @Proletaari 
LP:t menevät ansiotuloverotukseen ulkomaisena tulona, koska eivät kuulu verosopimuksen piiriin. Saat siis “osingot” kokonaan tilillesi ja ne huomioidaan 2022 keväällä saapuvassa veroehdotuksessa.
Veroprosentti riippuu siis palkkatuloistasi. En ole tarkemmin perehtynyt, missä menee kannattavuuden raja, mutta suomalaisen progressiivisen veroasteikon perusteella veikkaan, että aika matalalla.
Lisäys: Osingot tulevat yleensä jenkeistä muutaman päivän viiveellä, mutta nyt on ollut niin monta vapaapäivää välissä, että saattaa hetki vierähtää. Toisekseen, ostithan varmasti ennen irtoamispäivää, jotta olet oikeutettu osinkoon?
Kohtalaisen tuore olen itsekin mutta jotain ajatuksia…
Kysymykset 1-3.
Pörsikupla on niin laaja asia ja käsite että siitä löytyy ihan omia artikkeleita ja osioita kirjoissa mutta lyhyt esimerkki: joillekin aloille kohdistuu ylioptimistisia odotuksia jotka nostavat osakkeiden hintoja ja markkinoille tulee paljon uusia sijoittajia jotka ostavat “hypen” perässä arvopapereita. Siinä kohtaa kun ostajia on enemmän kuin myyjiä, hinnat nousevat mutta kun lakipiste saavutetaan ja ostajia on vähemmän kuin myyjiä, hinnat yleensä kääntyvät laskuun kun on “ostajan markkinat”. 2 kysymyksesi esimerkki voi päteä yhteen yritykseen tai kokonaiseen toimialaan ja reaktio on juuri kuvailemasi kaltainen: hinnat putoavat nopeammin mitä jengi ehtii niitä myymään. Kysymykseen 3 näet tälläkin foorumilla yrityskohtaisissa ketjuissa esimerkkejä siitä että lukuja katsoen yrityksen tuloksentekokyvyllä ei hintaa voi perustella mitenkään. Yleensä tällöin kurssi perustuu koviin odotuksiin.
Kysymykset 5 - 6.
Rahastoa myydessä, hinta voi määräytyä seuraavan tai ylihuomisen päätöskurssin mukaan. Esimerkiksi yhdessä rahastossani on globaali hajautus ja jos myyn ennen klo 16, sen arvo määräytyy huomisen päätöskurssin mukaan. Koska siihen huomioidaan myös USA:n pörssit, jotka sulkeutuvat vasta klo 23:30, sen arvo on tiedossa vasta maanantai-aamuna. Jos teen toimeksiannon tänään klo 16 jälkeen, se tulkitaan huomisen toimeksiannoksi ja se määräytyy vasta maanantain päätöskurssin mukaan eli tiedän summan tiistai-aamuna. Tämän vuoksi niiden myynnissä ja rahojen saamisessa on yleensä 2-6pv viive.
@Wondadog jo hyvin avasikin, mutta jatketaan nyt lisää:
Pörssikuplalla tarkoitetaan tilannetta, jossa osakkeiden hinnat alkavat perusteettomasti irrota yritysten tuloksentekokyvystä. Sijoittajat hinnoittelevat osakkeen hintaan enemmän tulevaisuuden kasvua. Joskus tämä on perusteltua, mutta esimerkiksi teknokuplassa jokainen internetiin viittaava listautuja sai hirveät määrät rahaa ilman merkkiäkään kannattavasta liiketoiminnasta. Schillerin kausitasoitettu P/E ja ns Buffet-indikaattori (Market Cap suhteessa BKT) lienevät tunnetuimpia mittareita. Lisäksi voidaan verrata pitkän aikavälin keskiarvoihin tai ns. riskittömään tuottoon (valtiolainat) jne. Jos oikein yksinkertaisen ajatusleikin haluaa, niin ajattele saippuakuplan keskipistettä yrityksen tämänhetkisenä liiketoiminnan arvona. Sen ympärille puhalletun saippuakuplan reuna edustaa kasvuodotuksia. Pieni kupla on terve ja hyvä, koska liiketoiminnat tuppaavat kasvamaan. Saadaan kuitenkin lisää puhaltajia ja kuplan koko kasvaa. Reunat karkaavat yhä kauemmas (kasvuodotukset kasvavat) ja muuttuvat hauraammiksi.
Yleisesti osakkeet saa aina myytyä kunhan pörssi on auki. Huonot uutiset vain laskevat kurssia ja joudut luopumaan halvemmalla. Poikkeuksia:
a) raju pörssiliike aiheuttaa automaattisen tauon kaupankäyntiin. Näin kävi keväällä useamman kerran.
b) Kaupankäynti keskeytetään osakkeilla esimerkiksi epäselvyyksien tai konkurssin takia. Konkurssitilanne on ikävä, koska esim Talvivaaran osakkeista kesti todella kauan päästä eroon konkurssin jälkeen. Jopa Wirecardin osakkeille löytyi ostajia tarpeeksi alhaisilla hinnoilla.
En ehkä ymmärtänyt kysymystä, mutta määrittelin kohdassa yksi korkeiden hintojen tunnusmerkkejä. Yksi teoria, miksi hinnat nousevat, on keskuspankkielvytys. Monet instituutiot joutuvat sijoittamaan osakkeisiin, koska FED ja EKP imuroivat lainat markkinoilta ja painavat tuotot nolliin. Kannattaa seurata Mariannen makrokatsauksia ja Vernerin “melkein minuutissa” -videoita, jos aihe kiinnostaa syvemmin.
Oletan, että puhut Nordnetista? ETF:ien välitys pörssissä vaatii saman työn kuin osakkeiden välitys. Rahastot voidaan välittää ilmaiseksi, koska rahastoyhtiö (esim Handelsbanken) voi maksaa Cashbackin hallinnointipalkkiosta. ETF:issä sijoittajat käyvät kauppaa keskenään, rahastoissa rahastoyhtiön kanssa. Nordea ainakin tarjoaa 1% kulukaton ja Nordnetilla on 2,5€:n kk-säästöohjelma, joilla kuluja saa pienennettyä.
ETF:n saat myytyä heti, jos pörssi on auki ja asettamallasi hinnalla löytyy ostaja. Yleensä oletuksena tarjotaan hintaa, jolla instrumentti menee kaupaksi. Rahastojen merkinnät/lunastukset tosiaan vaihtelevat. Siksi ne eivät yleensä sovi nopeiden liikkeiden tekemiseen. Mikä on tietenkin pitkäaikaiselle sijoittajalle hyvä.
Rahaston arvo voi tosiaan muuttua, mutta yleensä tällä ei ole merkittävää vaikutusta. Tilastollisesti vaikutus taitaa olla keskimäärin positiivinen osakkeidein positiivisen odotusarvon vuoksi.
Kehoitan vakavasti laskemaan millaisten summien takia kannattaa ostaa ja myydä edestakaisin. Aloittelevalle piensijoittajalle saattaa esim 200€ voitto tuntua jo mukavalta, mutta verojen(30%) ja kulujen(15+15€) jälkeen tuosta veivistä jää enää satanen voittoa itselle. Samalla olet jäänyt indeksistä jälkeen. Pahimmassa tapauksessa nousu jatkuu, joudut ostamaan itsesi sisään kalliimmalla kuin aiemmin, ja menetät tuottoja.
Itsehän poltin nyt näppini tulikiven kanssa, mitä te tekisitte. Pitäskö myydä vaan tappiolla vai pidellä tuolla salkussa ja odotella ihmettä. Terveisin nuori ja tyhmä
Vaikea kysymys, riippuu niin tilanteesta ja päätös tarvitsee tehdä aina itse.
Jotkut myy tappiollisen sijoituksen pois ja sijoittaa pääomat uudelleen maltillisilla sijoituksilla toisaalle ja koittaa pikkuhiljaa paikata tilanteen. Osa saattaa holdata tappiollisen osakkeen, jos lukujen pohjalta pitää mahdollisena kurssin elpymistä ja voihan se osake sieltä nousta. Mutta on myös sanottu että “toivo on huono strategia”.
Tervetuloa yhteisöön!
Sijoitusneuvonta on palstan sääntöjen mukaan kiellettyä, mutta olen joskus kuullut viisauden että mikäli osakkeen omistaminen ottaa päähän, niin tilanteen voi suhteellisen helposti korjata myymällä osakkeen.
@Johannes_Sippola saisiko nämä siirrettyä esimerkiksi tuonne Kysy&Vastaa -ketjuun?
Ihmeiden odottaminen on tuhoisa sijoitusstrategia. Tämä siis täysin yleisellä tasolla.
Vieläkö @Seinakadun_Keisari lla dynaa salkussa 
Wirecard oli itselle kallis muistutus ihmeiden odottamisesta, kun huonoja uutisia alko tipahella niin laput ois saanu myytyä -20-45% kohilla moneen kertaan mutta odotin “ihmettä” ja myin lopulta n. -96% kohalla ku sai vielä kulujen jälkeen muutaman lantin rahaa niistä.
Tulikiven kohdalla ei nyt ole ihan vastaava tilanne mutta aina kannattaa olla erityisen tarkkana ja myyntinappi herkällä jos vähänkään omistamiesi yhtiöiden kohdalla alkaa tulla epäselvyyksiä liiketoiminnan terveydestä, sellaisessa tilanteessa voi hävitä käytännössä kaiken mutta “normaaleissa” liiketoiminnan ylä- ja alamäissä pysytään yleensä maltillisissa turskissa.
Vastaus oli oikeastaan alkuperäiselle kysyjälle eikä keisarille mutta itsekkin toivotaantoivotaan-lappuna dynacertia hautovana muistutan tasaisin väliajoin itseäni tästä toivostrategian huonoudesta…
Haha, joo Dynat on vielä taskussa, hyvin pieni possa tosin. Tulikiveen verrattuna on monta positiivista potentiaalista draiveria, katsotaan nyt kevät ainakin.
Mä muistan pähkäilleeni 90-luvulla Tulikiveä ensimmäisen kerran sen listautuessa. Jotenkin silloin nousi epäilyksiä, en kertakaikkiaan voi muistaa syitä, joten jätin väliin. Listautumisen jälkeen muutaman vuoden välein tutkailin yhtiön tietoja ja joka kerta päätin olla ostamatta.
Mulla on yrityksen tuotteista erittäin hyvä vaikutelma, mutta jotenkin en vain kertakaikkiaan ole koskaan pystynyt uskomaan siihen sijoituskohteena.
@Verneri_Pulkkinen avasi inflaatiota mainiosti QAssa:
Tästä kumpusi taas kysymys mitä olen joskus aiemminkin (turhaan) yrittänyt pohtia - mitkä yhtiöt voivat laittaa kohonneet kulut myös omiin hintoihinsa, eli keillä on tätä hinnoitteluvoimaa? Ja mistä perussijoittaja, eli kokki kolmonen, rakentaja rane tai nikkari kari osaa tämän päätellä?
Onko sammolla, QTlla, kamuxilla, wärtsilällä tai YITllä hinnoitteluvoimaa? Ainakin sellaisilla yhtiöillä kenellä projektien/laskutuskausien/sopimusten/varastonkierron pituus on mahdollisimman lyhyt, luulisi olevan etulyönti asema, kun ei olla jumissa pitkissä projekteissa tms. vanhoilla hinnoilla/tarjouksilla/sopimuksilla.
Mutta jos joku yhtiö/toimiala omaa niin huonosti hinnoitteluvoimaa, ettei saa edes uusia soppareita/projekteja sopiessa sisällytettyä hintoihinsa noussutta kulutasoa (olettaen ettei kilpailu ole kiristynyt), joka on sitten katteista pois/rahoitetaan kassalla/velalla, niin miksei markkinatalous jo kiristä nykyinflaatiollakin nämä ylimääräiset katteet pois hinnoista kilpailun kautta?
Kiitos. 
Hyvä nyrkkisääntö on, että firmat joilla on leveä kannattavuus omaavat paljon hinnoitteluvoimaa. Esimerkiksi niche teknologiayhtiöt (Revenio tulee mieleen). Toisaalta esim. Sammon vakuutusbisnes on härskin kannattavaa ja vahinkopuolella voi hintoja nostaa nopeastikin.
Vahvoilla brändeillä (kuten Harvia, Marimekko yms) on tietysti myös hinnoitteluvoimaa.
Asiaa voi mielestäni purkaa myös sitä kautta että ajattelee miten inflaatiota mitataan. Yleisin eli kuluttajahintaindeksi kun sisältää näin referoidusti esim energiaa, ruokaa jne. No tämähän tarkoittaa sitä että ennen kuin tilasto näyttää että meillä on inflaatiota niin energian ja ruoan hinnan tulee olla noussut (huomioi että esimerkki on erittäin yksinkertaistettu). Toki kannattaa huomioida että indeksi sisältää kohtalaisen paljon asioita, mutta sieltä jos haarukoi painoarvoltaan suurimpia niin ne luonnollisesti vaikuttavat inflaation muodostumiseen eniten. Ja huomioida myös se että välttämättä kaikki indeksin sisältämät asiat ei ole mukana nostamassa inflaatiota. Näin kun on saanut vähän haarukoitua ja sitten lähtee purkamaan Verpun nyrkkisäännöllä hinnoitteluvoimaa, jolloin voidaan saada hyvällä tuurilla mitätöityä jo koko inflaation vaikutus.
Terveysasioiden lisäksi näin esimerkiksi joku Fortum saattais pärjätä kohtuullisesti inflationarisessa ympäristössä (en omista FUMIA, omistan Reveniota), ihmiset kun yleensä ostavat sen mitä pakostakin tarvitsevat (lääkkeet, sähkö, ruoka). Itse olen lähestynyt asiaa siltä kantilta että inflaatio voisi kiihtyä haitalliseksi asti, tähän saattaisi tuoda turvaa esim kulta- tai hopeakaivokset (omistan SOSIa).
Lisäksi huomioisin arvostuskertoimien käytön muutoksen. Miltä esim forward P/E luku näyttäisi 10% inflaatioluvuilla, ei välttämättä kauhean vertailukelpoiselta ainakaan lähihistorian kanssa.
Edit: Tuossa vielä kasattuna mitä siellä kuluttajahintaindeksissä on sisällä Tilastokeskus - Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2018
Toki tästä pitää vielä purkaa että mitä esim liikenne sisältää muuta kuin nousseen bussilipun.
Miksi tuo kannattavuus ennakoisi hyvästä hinnoitteluvoimasta myös korkean inflaation keskellä? Eli miksi korkeat katteet ennakoisi ennemmin hintojen nousuvarasta eikä laskuvarasta? Vakuutusyhtiöillä on korkeat “katteet”, mutta eikö inflaatio voisi sysätä kauan odotetun hintakilpailun aluilleen ja laskea sammon hinnoitteluvoimaa?
Jos revenio voi lisätä kohonneet kulunsa omien tuotteidensa hintaan ja nostaa hintojaan vaikka 7%p.a., ilman että myydyt volyymit kärsii tästä, niin miksei se voi tehdä sitä jo muutenkin?
Ja korostan että inflaatio on itselle sellainen mörkö (kun ei ole alaa opiskellut), on vaikea hahmottaa miten se vaikuttaa isoon kuvaan. Esim. mitä käy yritysten/kuluttajien ostovoimalle jne jne.