Tervehdys kaikille foorumisteille,
Itse jo 1900-luvulla foorumeja käyttäneenä tämä keskustelumuoto on erittäin lähellä sydäntäni. Pyrinkin osallistumaan keskusteluun täällä jatkossa aktiivisesti niiden rajoitusten puitteissa, jotka koskevat pörssiyhtiöitä.
Poimin aiemmasta keskustelusta muutamia mielestäni hyviä nostoja, joita kommentoin tässä postauksessa
"Sanoisin että Lamorin stoori on siis varsin uskottava kasvun osalta jos heillä on hyvin halussa ei Amerikat markkina ja näin tilauskirjakin viestisi.
Mitä nyt earnings taso olisi varmaankin realistisemmin 5% kuin tavoiteltu 14% seuraavina vuosina.
100 miljoonan myynnistä siis 5 miljoonaa. 130 miljoonan tulevalla markkina-arvolla listauksen jälkeen P/E olis 26. Ambipar P/E 2021 35, ja Ambiparilta on näyttöä kannattavasta kasvusta ja laajentumisesta."
Kun lähdette mallintamaan Lamorin liiketoimintaa, niin myyntikate on se helpoiten lähestyttävä tekijä. Jos katsotaan historiallisesti, niin myyntikate on ollut noin 35 %. Meidän liiketoimintamalli on skaalautuva eli käytännössä uudet ratkaisuhankkeet hinnoitellaan EBIT-pohjaisesti, mutta ne eivät lisää merkittävästi konsernin kiinteitä kustannuksia. Lisäksi täytyy ottaa huomioon se, että olemme jo useamman vuoden investoineet merkittävästi meidän organisaation kehittämiseen ja suhteellinen kannattavuus olisi ollut historiallisesti huomattavasti parempi, jos yhtiötä olisi rakennettu “pörssikuntoon”.
Alla ylätasolla siis logiikka, jolla yhtiön liiketoiminta skaalautuu ja johon taloudelliset ennusteet perustuvat. Otan tässä esimerkin omaisesti yhtiön historiallisen myyntikatekannattavuuden, vaikkakin tulevaisuudessa myyntikate tullee laskemaan jonkin verran, joka heijastuu myös taloudellisissa tavoitteissa, jotka on rakennettu historiallisen kannattavuuden sekä tilauskannan oletetun kannattavuuden pohjalta. Lisäksi tämä on pelkästään yksinkertaistus, koska osa kuluista projekteista näkyy myös kiinteissä kustannuksissa eli tämä ei millään muotoa mallinna tarkasti yhtiön tulevaa tuloskehitystä tuloslaskelman näkökulmasta, vaan antaa ainoastaan työkaluja ymmärtää yhtön liiketoimintaa lukujen valossa.
LV 50 000 100 000
Myyntikate @35 % 17 500 35 000
Kiinteät kustannukset 12 000 13 000
Käyttökate 5 500 22 000
Poistot 3 000 6 000
EBIT 2 000 16 000
" * Hallituksen PJ on myös suurin omistaja ja perustaja - fundamentti hallussa - antaakohan toimarille tosin vapaat kädet? Kuriositettina mainittakkoon, että Nico Larsen (pääomistajan poika) ei yrityksessä enää työskentele (aiemmin 15v firmassa) - työskentelee Lamorin spin-off firmassa Hailer. Onkohan Lamorilla ja Hailerilla jotain yhteistyötä?
- Toimitusjohtaja talon mies - muut johtoryhmästä 2020/2021 - hieman leveämpiä hartioita ehkä voisi johdolta toivoa - fundamenttit kombolla HPJ - TJ tosin pitäisi hyvin olla.
- Oikaisemattomassa taseessa firmalla kassavaroja 2,4 MEUR - lyhyttä ja pitää velkaa 24,7 MEUR (9M). 2,4 MEUR kassalla 228 MEUR projektit, huh-huh - ei ihme että pääomitusta tarvitaan. Kannattavuus hyvin marginaalinen, koko vuoden tulos 0,8 MEUR (2020) -1,9 MEUR (2019). Hiekohkoa kannattavuutta (ja sen parannusta) on perusteltu “operatiivisen toiminnan tehostamisella” sekä “lopettamalla osallistumista projekteihin, joissa kate on heikompi” - suhteellisen laiskat selitykset.
- Tilauskannankoko 19,4 MEUR vuoden 2020 lopulla - nyt 228 MEUR (Kuwait/Saudi). Harvemmin tällaista näkee. Huomattava taloudellinen riski (kuten palstalla mainittu) uusiin projekteihin liittyen.
(jostain syystä projeteja ei hirveämmin edes avata - miksi?).
- Talousjohtaja talossa 2021…välillä mieleen tulee Lehdon listautuminen; projeteja oli ja kasvua myös - hinnoitteluvirheet esille myöhemmin? Miksi talousjohtaja on uusittu nyt?
- Jos hinoittelu on on ollut ongelma aiemmin - miksi megaprojekteissa onnistuttaisiin paremmin?
- " Lamorin pääkonttori on Suomessa. Yhtiöllä on ympäri maailmaa 10 tytäryhtiötä, jotka sijaitsevat Boliviassa, Brasiliassa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Kolumbiassa, Omanissa, Perussa, Turkissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2020 yhtiö suunnitteli uusia tytäryhtiöitä Guyanaan, Intiaan, Saudi-Arabiaan ja Senegaliin" - Eli Kuwaitissa eikä Saudissa omaa toimintaa, ei omaa henkilöstöä? Yrityksen historiaa lukemalla, ei Saudi ja Kuwait projeteista mainita ollenkaan - uudet maat, uudet kujeet siis."
Muutamia yksittäisiä kommentteja tähän. HPJ siis on Esa Ikäheimonen ja pääomistaja Fred Larsen on mukana hallituksessa. Nico Larsen on Fred Larsenin edesmennen veljen Bent Larsenin poika, joka tosiaan kehittää nykyään oman yrityksensä Hailerin liiketoimintaa. Hailer on käytössä Lamorissa hyvin laajalti.
Ehkä olen hieman puolueellinen, mutta harvoin olen nähnyt näin vahvaa johtoryhmää tämän kokoluokan yrityksessä. Talousjohtajalla on pitkä ura suomalaisissa konepajoissa niin linja- kuin talousfunktiossa. Timolla on ollut mm P&L vastuu noin 400m euron liiketoiminnasta. Magnuksella vastaavasti on 25 vuoden kokemus liiketoiminnan ja myynnin johtamisesta Wärtsilässä ja Johanna on ollut EY:llä partnerina. Kuten, ainakin osassa materiaalissa on ollut näkyvillä, yhtiö on muuttanut tänä vuonna organisaatiorakennetta ja olen tällä hetkellä myös Operaatioiden ja tuotannon vetäjä, mutta kuten materiaalissa näkyy se on interim-positio. Syy muutosten tapahtumiseen lähiaikoina on yksinkertaisesti se, ettei meillä ole ollut mitään mahdollisuutta rekrytoida tämän profiilin osaajia ennen valtavaa kasvuloikkaamme ja sen tuomaa myötätuulta.
Analyysi kassavaroista on täysin oikea ja useissa sijoittajakeskusteluissa toimme selkeästi esille sen, että tämä listautumisajankohta ei ollut meille millään muotoa optimaalinen. Listautuminen valitsi meidät, sillä meidän toimialalla tällaiset kasvuloikat ovat täysin mahdottomia toteuttaa ilman rahoistusrakenteen vahvistamista. Kassavarojen, ja vieraan pääoman, kehitykselle näkyy taseesta selkeä selitys eli käyttöpääomaa on sitoutunut huomattavasti enemmän kuin aiemmin.
Yhtiö on historiansa aikana epäonnistunut yhden projektin hinnoittelussa. Teimme samalla mallilla kolme projektia, eli otimme EPC-riskiä, joista kaksi tuotti paremmin kuin oli hinnoiteltu ja yksi huonommin. Tämä näkyy selkeästi vuoden 2018 luvuissa. Tämän johdosta emme ole enää tehneet kiinteähintaisia sopimuksia, ainoastaan kiinteään yksikköhintaan perustuvia sopimuksia.
Isoon tilauskantaan liittyvä riski on mielestäni suhteellinen. Jo annettujen lukujen pohjalta voidaan aika helposti ennustaa mikä yhtiön liikevaihtotaso on minimissään tulevina vuosina. Ei tarvitse arvuutella markkinakasvua tai yhtiön kykyä voittaa uutta liiketoimintaa, kun kombinoi historialliset liikevaihtotiedot ja tilauskannan ajoittumisen eri vuosille. Sijoittajan näkökulmasta kasvuriski on siis mielestäni hyvin maltillinen. Riski liittyy siten kannattavuuteen, joka on kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta huomattavasti helpommin hallittava riski kuin kasvuun liittyvät riskit. Siinä investoinnit tehdään etupainoitteisesti ilman varmuutta investointien kannattavuudesta.
Saudi-Arabian ja Kuwaitin projektit on avattu esitteessä. Nämä sopimukset ovat yhtiölle hyvin tyypillinen tapa etabloitua uusille markkinoille. Yksittiäisen ison projektin kautta luodaan asema markkinoilla, joka mahdollistaa muiden ratkaisujen myynnin olemmassa olevan organisaation kautta. Kuten esitteestä näkyy, niin Saudi-Arabiassa on sivuliike ja Kuwaitiin ollaan perustamassa yhteisyritystä, jota kautta projektit tullaan toteuttamaan.
Topicissa on käyty ansiokasta keskustelua yhtiön toimittamista teknologioista. Tässä olen usein käyttänyt seuraavaa analogia; kestävän kehityksen ratkaisujen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että meillä on tuuliturbiini- tai aurinkopaneelitoimittajia, mutta ratkaisevassa tekijässä on yhtiöt, joilla on kyky toteuttaa tuuli- tai aurinkovoimaprojekteja. Me olemme toimineet lähes 40 vuotta verkostomallilla ja kehittäneet ekosysteemimallia jo vajaa 10 vuotta. Tässä mallissa meidän rooli on nimenomaan toimia kokonaisratkaisun toimittajana ja teknologiaintegraattorina. Meillä on vahva globaali verkosto ja kyky viedä uusia teknologisia ratkaisuja loppuasiakkaille. Arvoketjusta sen verran, että tyypillisesti teknologian osuus kokonaisratkaisusta on noin 10 - 15 %. Tämä antaa myös hyvän kuvan siitä, että mikä on kasvupotentiaali teknologiatoimittajalla vs kokonaisratkaisujen toimittajalla. Tämä markkina on erittäin suuressa murroksessa, potentiaalia on valtavasti, mutta onko Lamor isojen voittajien puolella jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Jotain kuitenkin kertonee se, että olemme voittaneet 100 % suurista kilpailutuksista, joihin olemme osallistuneet viimeisten 18 kuukauden aikana.
Kiitos vielä kerran kaikille sijoittajille luottamuksesta yhtiöön. Kuten eilisestä yhtiötiedotteesta voidaan nähdä, niin johto sekä henkilöstö on erittäin sitoutunut yhtiöön sekä uskoo yhtiön kasvumahdollisuuksiin.
Mika