Olen kyllä aika eri linjoilla tässä. Mutta kaikki me teemme omat päätöksemme eikä yhtä ainutta oikeata linjaa ole.
Rahastoista. Nordean kehittyvien markkinoiden rahasto tuotti jossain vaiheessa todella hyvin ja kasvu oli aika lyhyessä ajassa lasten kohdalla 50% luokkaa. Mutta sitten kun markkinatilanne ei ollutkaan otollinen rahasto jäi mörnimään. Ja siinä ei auttanut markkinoiden pieni nousu. Kaikki mikä nousi meni rahaston kuluihin. Minulla ei ola ollut oikein onnea näiden rahastojen kanssa, joten olen jättänyt ne kokonaan.
Osingot on siitä mukavia, että saat ne sijoitaa omien ideoittesi mukaisesti juuri silloin parhaimpaan kohteeseen tai jättää käteiseksi odottamaan parempia ostokohteita tai -aikoja. En ole yrittänyt maksimoida osinkoja, vaan katsonut että hyvä yritys ja kohtuullinen osinko on aika pettämätön kombo.
Kuten aiemmin sanoin riskiä joutuu sijoittamisessa ottamaan. Myös sen riskin, että omaisuus karttuu ja myös niistä saatava tulo, eikä tukia sitten saa. En ole antanut tämän rajoittaa tekemisiä. Jos lapsesi on parivuotias, kuka osaa sanoa, miten opintotuet 16 vuoden kuluttua jakautuvat, vai onko niitä ollenkaan. Jos yrittää kaiken saada riskittömäksi, niin sitten varmaan pitää pysyä pois pörssistä.
Ja sekin riski pitää ottaa, että lapset eivät ymmärrä rahan päälle. Sitä asiaa en kylläkään ole ottanut huomioon, että vetäisivät oikeuteen huonoista sijoituksista 
Kuopukseni tietää, että ostimme hänelle Soneraa, emmekä ehtineet myydä ajoissa. Olisi ollut sijoitusasunto jo yksivuotiaana…
Kaikkea riskiä ei kannata mitigoida. Siinä menee mahdollisuudet tuottoihin.