Heräsi näistä lapselle säästämiskuvioista muuten sellainen kysymys että onko mitenkään mahdollista rajoittaa lapsen oikeutta saada “rahat ulos” jo 18 vuotiaana (muuten kuin lahjoittamalla rahaa suoraan myöhemmällä iällä)?
Tämä ei itselle ole vielä ajankohtaista, mutta kiinnostaisi lähinnä jonkinlainen järjestely jossa rahat voisi luovuttaa esim. vaikka joskus 25-30 vuotiaana.
Toki talouskasvatukseen panostamalla voi varmistaa että jälkikasvu ei heti 18 vuotiaana lyö sijoituksia lihoiksi, mutta olisi mielenkiintoista pohtia muitakin vaihtoehtoja
Ainoa mitä keksin olisi että Suomessa ehkä helpoin tapa olisi sijoitusyhtiön perustaminen. Tähän voisi sitten ottaa lapsen/lapset vähemmistöosakkaiksi ja sitten pikkuhiljaa kasvattaisi heidän omistusosuuttaan ja jossain vaiheessa antaisi sitten yhtiön määräysvallan.
Puhdasta osakesalkkua ei voi mitenkään estää, koska se on jo perustamisvaiheessa lapsen omaisuutta, johon sinulla/vanhemmilla on hallintaoikeus, kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Sen jälkeen aikuisella ei ole mitään laillista keinoa estää lapsen pääsyä. En tiedä miten käytännön tasolla, katkaiseeko esim. pankki sinun pääsyn heti kun täyttää 18, mutta lähtökohtaisesti noin.
Toki sitten voi perustaa noita sijoitusyhtiötä, mutta niissä kai olisi sitten aika paljon kustannuksia ja byrokratiaa, jolloin käsittääkseni käytännössä pitäisi olla aika huomattava rahasumma, että se olisi järkevää.
Kannattaa lakimiestä konsultoida, mutta lahjakirjalla joidenkin mukaan voi lyödä ehtoja kuten “salkkuun ei saa koskea ennen eläkkeelle pääsyä, ilman lahjoittajan kirjallista lupaa tai…”.
Kuulemma tällä voidaan myös estää salkun pakkorealisointi ennenkuin on oikeutettu toimeentulotukeen jne.
Se on ainakin itsellä suunnitelmissa. Eli pikkuhiljaa iän kertyessä kerron tarkemmin ja tarkemmin noista kuvioista. Tällä hetkellä 8-vuotiaalle vielä tasolla:
“Näetkö tuon yrityksen kyltin/toimiston? Sinulla on sen osakkeita eli omistat pienen osan sitä. Saat sieltä aina vähän rahaa eli osinkoja, kun sillä menee hyvin”
- “Okei.”
En vielä rahamääriä kerro tai miten kasvuosakkeista saa tuloja, kun se ei ole relevantti tässä vaiheessa. Mutta eiköhän lähivuosina.
Pidät salkun omissa nimissäsi ja lahjoitat sen sitten myöhemmin. Salkusta on mahdollista säätää myös testamentissa siten että sen hallinta tulee lapselle vasta 25-vuotiaana tms. siltä varalta että itse kupsahdat sitä ennen.
Olen miettinyt osakeyhtiötä jolla on pienimuotoista liiketoimintaa ja kaikki tuotto sekä oy:lle lainaamani rahat olisi tarkoitus sijoittaa eli en tarvitse sieltä itse tuloa ja jo alkuvaiheessa lahjoitan sen osakekannan kokonaan tai osittain lapsilleni siten että säilytän itselläni osakkeiden hallinnan sekä tuotto-oikeuden. Jos myöhemmin tarvitsisin rahaa, voisi yhtiö lyhentää velkojaan, mutta lähtökohtaisesti en rahaa nostaisi. Kuluja tuosta yhtiöstä ei juurikaan tule koska hoidan kirjanpidon itse, ja opetan sen myös lapsille mikäli asia heitä kiinnostaa.
Hetken mietin, että kuuluisiko tämä asuntosijoittamiseen vai tänne, mutta ehkä kuitenkin tänne.
Ollaan puolison kanssa ostamassa uudiskohdetta Helsingissä. Kun kyseessä on iso perheasunto, hintaa kertyy. Asunnossa on tarkoitus asua kunnes lapset muuttavat kotoa pois.
Samaan aikaan kävi niin, että meidän lapsille siirtyi jonkin verran omaisuutta isovanhemmilta. Pohditaan tässä yhtenä vaihtoehtona, että ostettaisiin osakkeet pääosin itseni ja puolison nimiin, mutta merkattaisiin kumpikin lapsi omistamaan esimerkiksi 1/20 osa. Lapset ovat päiväkoti-ikäisiä.
Ajatuksena, että lasten varallisuus olisi näin hajautettu pörssisalkun lisäksi asuntoon, ja kun aikanaan myydään asunto, lapsille vapautuu pääomaa mahdolliseen omaan kotiin.
Onko kokemusta tällaisesta? Mitä plussaa ja miinusta tulee mieleen?
Tässä mietin Fortumia, jota toisella pojalla on salkussa. Tarkoitus on toki pitää “ikuisesti” salkussa, mutta jos nyt Fortumille tulisi ensi vuonna täyspoksahdus ja kurssi tippuu vielä lisää vaikkapa 5 € tienoille ja siten, ettei ole ns. mitään mahdollisuutta arvon elpymiseen seuraavan vaikkapa 8 vuoden aikana, jolloin olisi järkevää vaihtaa hevosta, niin miten verottaja/valtio suhtautuu lapsen omissa nimissä olevasta salkusta tuleviin luovutustappioihin? Summa ei kuitenkaan olisi mikään “hurja”. Meneekö ne ihan kuten normaalisti ja saa sitten 5 vuoden ajan alennusta AOT:lle tulevista osingoista?
Taitaa merkitseminen eli ostaminen vaatia ainakin DVV:n luvan. Jos tarkoitus olisi kuitenkin se että, lasten rahoja ei käytännössä käytettäisi ostoon, olisiko lahjoittaminen parempi vaihtoehto? Toki varmaan tulee lahjaveroa maksettavaksi, mutta halvemmaksi se varmaan tulee kuin ostaminen - varsinkin, jos DVV myös edellyttäisi rahojen käyttämisen ostamiseen.
Asunto-osakkeen omistamisessa on se riski, että jos perheen aikuisten riskienhallinnat eivät ole kunnossa (esim. työttömyys, työkyvyttömyys) varalta, lapsi voi joutua maksamaan omista varoistaan osakkeen kuukausittaisia kustannuksia.
Aika helppo strategia lapselle säästämiseen on säännöllisen indeksirahastoihin säästäminen. Sen 4999€ voi lahjoittaa kolmen vuoden välein tai säästää esim. lapsilisiä myös.
Ainakin salkun kasvaessa maistraatin seurantarajan yli tuo on helppo perustella viranomaiselle indeksirahastoihin hajautettu salkku.
Maistraatille ei tarvitse perustella mitään mitään erikoista, kunhan on vain ns. normaalisalkku, missä ei ole superriskisiä sijoituksia. Suomalaiset ja ETA-alueen vakaat ja isot yhtiöt kelpaavat oikein hyvin, jos tuota raporttia joutuu tekemään.
Luovutustappiot AOT:lla kelpaavat varmaankin siinä missä aikuisillakin seuraavan viiden vuoden ajan. Edellä pohdittiin Fortumia, mutta en ainakaan lapsen pitkäaikaisesta salkusta sitä lähtisi myymään. Aika korjaa tuonkin todennäköisesti ennalleen. Itsekin pyrin valitsemaan pörssiin vakaimmat ja parhaat yhtiöt lasten salkkuun ja Fortum kuului vielä viime vuonna tähän joukkoon. Onhan se ikävä tilanne, että Fortumin tilanne saa nyt harkitsemaan myyntiä.
Niin siis “omalta” osalta lähinnä jos nykytilanteesta menisi vielä likaisempaan ojaan, niin on hyvä olla valmis suunnitelma, jonka toteuttaisi Jos tilanne ei nykyisestä oleellisesti/katastrofaalisesti pahene niin salkussa pysyy vielä, juuri tuon pitkän aikajanan vuoksi.
Jos tähän on mahdollisuuksia kiinnostaisi tietää, muistan Nordealta kysyneeni asiasta ja sieltä silloin sanottiin, että ei ole mahdollista. Täysi-ikäisellä on täydet oikeudet omiin salkkuihin ja tiliin yms. Eikä huoltajalla enää niihin asiaa.
Itse olen sitä mieltä, että jos pelottaa lapsen “tuhlaavan” rahat heti 18-vuotiaaksi tultuaan niin silloin lapsen nimiin tehty osakesalkku ei ole oikea tapa toimia. 18-vuotiaan tahto voi olla jotain aivan muuta kuin vanhemman tahto rahojen käytön suhteen ja silloin jälkikasvu tekee nimissään olevalla omaisuudella mitä haluaa.
Muutenkin olen työn ja oman elämänkokemuksen kautta huomannut, että vanhemmat voivat loppupeleissä vaikuttaa kasvatuksella ja omalla esimerkillään yllättävän vähän siihen millainen jälkikasvusta tulee aikuisena. Kaveripiiri, asuinympäristö ja elämän sattumanvaraiset oikut saattavat vaikuttaa elämän kehityssuuntaan ratkaisevasti lapsuudessa/nuoruudessa, eikä sille aina voi vanhemmat tehdä yhtään mitään.
Vanhemman kannattaa siis valita nuorelle säästämismuoto sellaiseksi, että oma pää kestää, vaikka tämä 18-vuotissynttäreillä laittaisi koko osakesalkun casinolla punaiselle. Tapoja auttaa taloudellisesti nuorta on kuitenkin Suomessa todella monta, joten asioita ei aina kannata tehdä itselleen liian vaikeaksi.
Kerrankin aihe, jota voi kommentoida kokemusasiantuntijana. Oma isäni siis säästi itselleni ja sisaruksille suorien osakkeiden kautta. Siitä on jo tovi, mutta muistelisin, että säästöistä alettiin puhua lähempänä täysi-ikäisyyttä ja vaikka periaatteessa hallinta siirtyikin 100% itselle 18. syntymäpäivänä, katseltiin noita yhdessä isän kanssa pitkän matkaa parikymppiseksi.
Kuten täällä on mainittu hyvä kotikasvatus lienee ainoa järkevä ratkaisu luottaa siihen, että säästöt ei katoa pariin baari-iltaan. Yksi hyvä vaihtoehto on muistella omia (ja puolison) teinivuosia ja miettiä olisiko eurot polttaneet taskussa. Valitettavasti lapset aika usein alkaa tuossa iässä muistuttamaan vanhempiaan Positiivisena riskinä on se, että lapsi innostuu säästämisestä & sijoittamisesta ja saa sillä turvattua omaa talouttaan pitkäksi aikaa. Hyvällä tuurilla saat myös hyvän yhteisen keskustelun aiheen lapsesi kanssa aikuisiällä.
Täällä oli myös pohdintaa pitääkö useammalla lapsella olla täysin samanarvoinen salkku 18. syntymäpäivänä. Itse en tätä edes osannut ajatella. Meillä sisarusten kanssa oli hyvin isot prosentuualiset erot salkuissa eikä se mitään kummempaa keskustelua herättänyt. Toki absoluuttiset rahamäärät eivät olleet sellaisia, että niillä olisi elämää muutettu (muistaakseni euroissa joistain tonneista alle kymppitonniin). Selitys oli ihan luonteva - ei kyse ollut vanhempien rakkauden määrästä vaan tuurista, ajoituksesta ja osakemarkkinoiden toiminnasta. 18v nuoren pitäisi osata nämä jo ymmärtää ja käsitellä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten, että minulla oli lapsista selvästi heikoin tuotto salkussa, mutta olen ainoa jota sijoittaminen kiinnostaa yhä aktiivisesti Toki muutkin säästävät, mutta sijoittaminen ei heitä suuremmin kiinnosta.
Toki muutkin säästävät, mutta sijoittaminen ei heitä suuremmin kiinnosta.