Neco Elements aloittaa puuelementtituotannon Pyhännällä. Tänä vuonna perustetun Neco Elementsin omistajiin kuuluu aiemmin samalla tehtaalla työskennelleitä avainhenkilöitä. Yhtiön vähemmistöomistaja on Creo Capital, joka on kiinteistöalan arvoketjun toimijoihin keskittynyt sijoitusyhtiö. Sen omistuksiin kuuluu muun muassa valtakunnallisesti toimiva SSA Rakennus.
”Yhtiön nimi Neco on johdettu sanoista nordic element company, mikä kertoo sitoutumisesta pohjoismaiseen laatuun. Lähtökohtana on maan suurimpiin kuuluva puuelementtitehdas sekä alueelle vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus puuelementtirakentamisesta Pyhännän Rakennustuotteen luomana”, kertoo Neco Elementsin hallituksen puheenjohtaja Timo Luhtaniemi.
Neco tähtää kokonaisvaltaiseen kumppanuuteen rakennusliikkeiden ja ammattirakentajien kanssa. Puuelementteihin perustuvalla rakentamisella on yhtiön mukaan valtava potentiaali.
Koneet käyntiin huhtikuussa
Pyhännällä käynnistyvän puuelementtitehtaan kapasiteetti on kahdessa vuorossa 250 000 neliömetriä puuelementtiä. Tuotanto tulee kattamaan seinä- ja kattoelementtejä sekä muita esivalmistettuja rakennuskomponentteja.
Mielenkiintoinen uutinen! Sen tuosta voi ainakin päätellä, että tulevaisuudenuskoa puuelementtimarkkinoiden kysyntään on muillakin kuin Lapwallilla. Karon Grillihaastiksesta oli tulkittavissa, että Lapwall ei nähnyt tuota naapuritontillaan olevaa Jukkatalon vanhaa tehdasta kannattavana vs. investoinnit heidän oman tehtaan laajennukseen, mutta ilmeisesti Necolla on nähty silti riittävästi potentiaalia markkinoissa.
Osaako joku valistuneempi arvailla, kuinka samanlaisia tuotteita Lapwall ja Neco lopulta toimittavat - kilpaileeko naapurukset aivan samoista toimituksista/asiakkaista?
Hieman vertailua maksimi tuotantokapasiteeteista alla.
Neco:
Pyhännällä käynnistyvän puuelementtitehtaan kapasiteetti on kahdessa vuorossa 250 000 neliömetriä puuelementtiä. Tuotanto tulee kattamaan seinä- ja kattoelementtejä sekä muita esivalmistettuja rakennuskomponentteja.
Lapwall:
Seinäelementit-liiketoiminta, Pyhäntä
Tuotantokapasiteetti n. 350 000 m2
Samaa mieltä tästä. Tai oon pitänyt puuelementtejä aidosti hyvänä vaihtoehtona esim vähäpäästöisyysen vuoksi, mut en taas oikeasti tiedä onko se hyvä ratkaisu vai enemmän puhetta.
Mitä tuohon yrityskauppaan tulee, niin fakta se on/oli että joku sen ostaa. Toinen tarina on kuinka hyvä sijoitus ja kumpi pärjää jatkossa
LapWall taitaa olla täysin eri tasolla vrt. Jukkatalon vanha tehdas. Vanhat tehdasrakennukset ja pää kokoonpanolinjalla ikää jo kohta 20 vuotta. Jukkatalo toimi myös projektiliiketoiminnassa ja aikaisemmin heillä oli yhtiö nimeltä PRT- Pro Oy, jonka perustivat LapWallin kilpailijaksi. PRT- Pro toimi myös Hartolan tehtaalla, jonka Lehto sitten osti. Yrittivät valmistaa myös kattoelementtejä Pyhännällä, homma jäi pariin projektiin.
Varastin Fransin kommentin toisesta ketjusta tänne.
Samojen ajatusten kanssa pidän Lapwallia kiinnostavana sijoituskohteena. Mä välillä henkisesti päätän, että tankkailen hiljalleen tästä salkun suurimman osakkeen, mutta pitäisi enemmän riskejä miettiä ja onhan toi rakentamisen syväjäätyminen aika paha. Nopeasti sieltäkin noustaan, kun noustaan, mutta korkoja kun seuraa niin muistaa ne riskit.
"Tiedotimme 14.12.2023 suunnittelevamme Pyhännälle uutta tehdasinvestointia, ja nyt olemme tehneet päätöksen sen käynnistämisestä. Investoinnin ansiosta tuotantokapasiteetti tulee kolminkertaistumaan. Tällä varaudumme tulevien vuosien piristyvään markkinanäkymään. Nyt on hyvä aika investoida, kun kustannukset ovat alhaalla”, sanoo LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.
Uusi kokoonpano- ja osavalmistustehdas tulee osaksi nykyistä Pyhännän yksikön tehdasaluetta ja se on suunnitelmien mukaan valmis tuotantoon vuoden 2025 toisen vuosipuoliskon aikana.
Tehdashankkeen yhtenä mahdollistajana on ollut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, joka on myöntänyt hankkeelle merkittävän kehittämisavustuksen Euroopan aluekehitysrahastosta. Tehdas tulee työllistämään täyden kapasiteetin käynnissä noin 50 henkilöä.
Tiedot ovat toki vielä vähäisiä, mutta nykytiedon valossa epäilisin, että tulevat kilpailemaan käytännössä suoraan keskenään seinäelementtisegmentissä. Markkinan uusjaon mahdollisuuksia ovat toki muutekin toimijat huomanneet, joten uuden kilpailun ilmaantuminen on ollut mielestäni itsestään selvyys. En myöskään yllättyisi, jos Neco pyrkisi matkimaan naapuritontin haltijan toimivaa pelikirjaa. Pääomaa, osaamisen lisäämistä ja track-recordin kerryttämistä selkeämpi haastaminen toki vaatii.
Yhtiö näkee järkevänä aloittaa kapasiteetin moninkertaistavat investoinnit heikkenevää raksasektoria vasten, analyysissä kasvun ennustetaan olevan kaksinumeroista ja Forward P/E on kuitenkin vain 13? Onko tämä nyt sellainen kuuluisa sijoittajien himoitsema GARP-yhtiö?
Jekku taitaa olla vain siinä että sijoittajia pelottaa rakennussektori yleisesti. Moni asia tukee reipasta kasvua ja hyvää tulosta lähivuosina, kunhan rakennussykli piristyy.
Tässä yhteydessä on toki hyvä huomioida, että pidemmän ajan CAGR näyttää aika erilaiselta kuin vuoden 2023 dropista laskettu kasvu. Lisäksi vuosien 2023-2026 kasvusta osa on käytännössä epäorgaanista, kun Kastelli-asiakkuuden hankkiminen vaati KW Componentsin ostoa, vaikka tehdas ei sinällään enää olekaan.
Tämä on tietenkin totta ja toimialaverrokkien (rakennustuoteyhtiöt) arvostukset ovat alhaisia, vaikka LapWallin tavoin jotkut muutkin yhtiöt arvoketjussa tekevät siedettävää tulosta. Ainakin osittain pidättyväisyys on ihan aiheestakin, kun syklin käänteen aikataulu ja kulmakerroin ovat hyvin pitkälti auki. Korkoryypystäkin kuitenkin kestää jonkun aikaa markkinan kunnolliseen käynnistymiseen.
Sysip*skana vuonna liiketoiminnan rahavirta ~ 5M kun unohdetaan velkojen maksu (sehän on vaan ku laittas rahaa pankkiin ). Nyt kun velat on suurinpiirtein maksettu niin tuleva investointi (+korot - inv.tuet) voidaan ynnätä EV:n tehden siitä ~60M.
Jäljelle jäävä kysymysmerkki on ylläpitoinvestointien osuus investoinneista, mutta kristallipallo puuttuu.
Joka tapauksessa jos joskus 2026-2028 rahavirta pyöriikin normaalimmilla kulmilla esim 7-10M välissä (tai ylempänäkin), vaikea tätä on nyt kalliina pitää. Vakavaa haastajaa ei ole vieläkään näkyvissä. Tosin sellainen voi myös tulla puunkin takaa
Mutta mihin tämä ajatus pitkän aikavälin CAGR-kasvusta perustuu? 8.2 Analyysi lähtee mielestäni hieman kummallisesta olettamasta että firma kokee huiput 2026-2027, jonka jälkeen sekä kasvu että kannattavuus romahtaa kohti terminaalivaiheen alhaista tasoa ja että bruttoinvestoinnit jäisivät nykyiselle tasolle.
Ei tuohon nyt ole kovin hankala kuvitella vasta-argumenttia, että yleensä kannattavuus paranee kun kasvaneesta tuotannosta saadaan skaalaetuja ja raaka-aineiden hinta edullistuu pidemmän päälle Ukrainan sodan loppuessa, kun Venäjältä päästään taas tuomaan se kymmenen miljoonaa kuutiometriä puuta. Aiemmista ‘jättiosingoista’ huolimatta johto on nyt mielestäni ottanut selvän linjauksen, että heillä on rohkeutta ja halua investoida.
Mikäli lyöt sinne analyysiin jälkipuoliskolle 2-numeroisen kannattavuusprosentin ja hieman isomman reinvestment raten, niin alkaa tulla vähän erinäkösiä kasvulukuja Exceliin
Ei analyysi perustu pitkän aikavälin CAGR:iin. Kommentoin tätä kontekstina, kun nostit esiin lähivuosien kasvuprosentteja.
LapWallin näytöt kannattavuudesta ovat kuitenkin melko lyhytaikaiset (12-15 %:n oik. EBIT:n tavoitehaarukka ylitettiin vuonna 2022, mutta muuten on oltu alapuolella) ja terminaalia kohtia katsottaessa mennään lähtökohtaisesti kohti täydellisempää kilpailua, jossa pääoman kustannusta korkeamman pääoman tuoton tekemisen pitäisi (ainakin teoreettisesti) vaikeutua. Yritän tässä nyt kurkkia muutaman vuoden päähän, jonne näkyvyyttä jollain tasolla voi olla. Tämän pidemmällä aikaviiveellä ennustaminen hankaloituu ja turvamarginaaliakin on syytä ennusteisiin sisällyttää. Kasvuennusteillamme LapWall ottaa kuitenkin merkittävästi markkinaosuutta, joten turvamarginaalia on enemmän kannattavuuden (ja osin tuottovaatimuksen) puolella.
Näin on ja antakoot ne mennä, joita tunnustaa. En minä ole esteenä. Syytä on kuitenkin ymmärtää, että tällä tavalla ottaa riskiä (ylös ja alas) melko kaukaisilla ennustetuilla kassavirroilla.
En tiedä, seuraako kukaan LapWallin edustaja tätä ketjua, mutta jos seuraa, niin annan palautteen toimitusjohtajan katsauksesta:
Tämä oli todella hyvä ja ainakin itse sain katsauksesta paljon mielenkiintoista tietoa. Ei kannata turhaan stressata, että puhe olisi liian pitkä, kun on hyvää asiaa. Plussaa myös siitä, että esitys on vedetty omalla aidolla tyylillä, eikä ole heittäydytty harmaiksi virkamiehiksi.
Enpä ole juurikaan yhtiötä ja toimariaan seurannut, mutta kun kun tuli vastaan että oli haukkunut toimialansa (eli asiakkaansa), niin pistetään nyt esiin tarkka määritelmä:
Ja palataan sitten tähän annettuun esimerkkiin. Saatan lyödä tässä hudin, mutta omasta mielestäni asiakas ei ollut valehdellut, pettänyt, huijannut tai varastanut.
Toki kyseessä täysin joustamaton sopimuksen tulkinta, mutta tehtyä sopimustahan siinä kirjaimellisesti seurattiin. Ja onhan yleisesti myös selkeä korrelaatio siinä, että mitä tiukemmalla yrityksen talous on, sitä tarkemmin sopimukset tulkitaan.
Katsoin vain tämän pikku pätkän, mutta sen pohjalta voisin suositella toimarille vaikkapa lomaa lapin hangille…
Uskallan edelleen olla eri mieltä. Petos, huijaus ja varastaminen ovat käräjä(kelpoisia) juttuja kun taas sopimuksen kirjaimellinen noudattaminen ei sitä ole.
Jos kyseessä oli muutaman kymppitonnin kupru (kuten taisi olla?), niin mielestäni toimari voi kiittää tätä asiakasta arvokkaasta opista: myös sopimusjuridiikkaan on satsattava asianmukaisesti. Mitä yritys ilmeisesti tehnytkin ja hyvä niin.
Totta kai suurin piirtein jokainen taloyhtiökin tietää, että alalla tulee vastaan vähän sitä sun tätä. Myös ihan suoria laittomuuksiakin ja varsinkin silloin kun konkurssit kaatavat firmoja vasemmalta ja oikealta.
Jos nyt oikein omistajalistaa tulkitsin, niin Lapwall on pitkälti perheyritys? missä TJ on suurin yksittäinen omistaja. Silloin tietysti on varaa sanoa enemmän ja suorempaan kuin pelkillä palkkajohtajilla. Vähän eksoottisemmalta myynninedistämiseltä tämä kuitenkin kuulostaa.
(Sanktioitu) tarkistuspiste sopparissa on kuitenkin aina tarkistuspiste ja toisaalta projektiaikataulu on projektiaikataulu. Miksi ne olivat erit? Mikä on asiakkaan versio tapahtuneesta? Mihin hintaan lapwall oli tarjonnut? Miksi lapwall oli valittu ja mahdollinen kilpailija oli jäänyt nuolemaan näppejään?
Olisi voinut olla vaikka niin, että lapwall oli kalliimpi mutta sai diilin kun sitoutui toimittamaan vaadittuun tarkistuspisteeseen. Miltä tuntuisi silloin siitä toisesta tarjoajasta, kun huomaa ettei lapwall kuitenkaan pysynyt aikataulussa mutta jäi silti ilman sanktiota?
Eli hämmästelen kuitenkin edelleen tätä kommenttia (“kusetus”, “epärehellisyys” kategorista alalla) ja ennen muuta tätä siihen liitettyä esimerkkiä. Kun on toimittu kirjaimellisesti sopparin mukaan.
Tämä kohta em. videolla taisi alkaa noin hetkestä 16:40
Ja hmm… mahdollisesti ymmärsin osin väärin tai ehkä niin ettei ihan yksityiskohtainen ja yksikäsitteinen tapahtumien kulku selvinnyt videolta. (ks. Wertherin kommentit alta…)
). Nyt kun velat on suurinpiirtein maksettu niin tuleva investointi (+korot - inv.tuet) voidaan ynnätä EV:n tehden siitä ~60M.
Syytä on kuitenkin ymmärtää, että tällä tavalla ottaa riskiä (ylös ja alas) melko kaukaisilla ennustetuilla kassavirroilla.
