Yksi asia on kyllä ainakin selvää: erinomaisen hyvin ja kattavasti oli jo tuossa tiedotteessa talouslukuja sekä kauppahinnasta kuvausta - ei tarvinnut alkaa kaivella mistään kauempaa ostettavan liiketoiminnan tilannetta. Jopa vuoden 2023 näkymää avattiin poikkeuksellisen avoimesti, että liiketoiminta on sukeltanut ja sukeltaa.
Erittäin epätasaista tulosta tekevä liiketoiminta siis kyseessä. Mikä on ns. normaali tulostaso, tai mihin se osana LapWallia voidaan normalisoida - se onkin hyvä kysymys. Mutta samaan hiha-arvioon itsekin ehdin päätyä, että 1 MEUR EBITDA olisi ihan realistinen laskelma - ainakin jos uskoo Pekkarisen kykyyn trimmata liiketoiminta hyvään kuntoon osana LapWallia. Tällöin EV/EBITDA 4,2 ei päätä huimaa. Mitä olen Pekkarisen kanssa jutellut konsolidaation hyödyistä, niin olen kyllä hyvin luottavainen, että tässä kaupassa on järkeä!
Itse pidän myös siitä, että kohtuullisen iso osa kauppahinnasta maksetaan käteisellä, eikä huokeasti hinnoitellulla omalla osakkeella.
Ehkäpä melenkiintoisin yksityiskohta tiedotteessa oli, että tämä viime vuonna 14 m€ liikevaihtoa tehneen ostetun liiketoiminnan liikevaihto tänä vuonna tulee olemaan vain 4-5 m€. Kuvastaa hyvin miten järkyttävässä markkinatilanteessa tietyissä rakentamisen segmenteissä mennään ja miten nopea muutos on ollut!
Ostettavaa/konsolidoitavaa tässä tilanteessa löytyy varmasti, ja Lapwallin oman liiketoiminnan vetäessä kuitenkin ilmeisesti edes siedettävästi sillä on mahdollisuus tarttua kassakriisissä painivien kilpailijoiden myyntitilaisuuksiin. Kunhan välttävät liian huonossa jamassa olevat yritykset, niin vahvan taseen kanssa tässä voi olla todella ainutlaatuinen superboostikasvumahdollisuus käsillä. Toisaalta huonoilla ostoilla on helppo myös pilata nopeasti kaikki
Nyt kun inflaatio on laukannut jo toista vuotta sekä Suomessa että globaalisti karkeasti arvioituna 7-10% hujakoilla niin tässä piilee juurikin se vipunen superboostikasvumahdollisuus! Kunhan yritys ostetaan mahdollisimman alhaisella P/B-lukemalla (jopa alle kirjanpidollisen arvon 1) niin tuosta saa parhaimmillaan erinomaista inflatoorista suojaa ja vipuvartta tulevalle nousulle.
Eipä tuo KW-Component Oy kovin kannattava ole viime vuosina ollut
KW-Component Oy -1) on perustettu vuonna 2011 ja sen toimialana on Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Yrityksen viime tilikautena 06/2022, KW-Component Oy teki 38 444 000 EUR liikevaihtoa ja sen tulos oli 50 000 EUR. Yrityksen nettotulosprosentti oli 0,13%. (18 kk tilikauden aikana)
Lisäys: Artikkeli vuoden takaa, jossa avataan tuota Woodcompin ja sen tytäryhtiön KW-Componentin ajatuksia ja visiota
Vuonna 2013 Woodcomp aloitti uudessa sataman hallissa taloelementtien valmistuksen. Tytäryrityksen nimeksi tuli KW-Component Oy ja Kastelli-Talot tuli sen osakkaaksi 20 prosentin osuudella. Ensimmäisenä vuonna se toimitti seinäelementit 135 taloon.
Vuonna 2018 Paloniemi päätti aloittaa tilaelementtien valmistuksen, sillä muutaman kilometrin päässä satamasta oli jäänyt tyhjilleen suuri ja korkea 9000 neliön laajuinen teollisuusrakennus valtatie 8:n itäpuolella. Parhaillaan sitä laajennetaan vielä 1500 neliöllä. Aiemmin rakennuksessa oli muun muassa Rautaruukin teräksen jatkojalostusta. Rakennuksen omisti Raahen kaupunki.
Nyt noin kymmenen prosenttia KW-Component Oy:n valmiista seinä- ja kattoelementeistä siirretään satamasta rekalla Raahen Kiiluntien tilaelementtituotantoon. Sen sijaan suurin osa seinäelementeistä myydään edelleen rakennusliikkeille pien-, rivi- ja kerrostaloihin sekä hoivakoteihin. Suuri asiakas on Kastelli-talot.
Woodcompin tarina huipentui vuonna 2020, kun se aloitti omien puukerrostalojen valmistuksen tilaelementeistä.
Ensimmäinen nelikerroksinen puukerrostalo valmistui viime vuonna Sipooseen.
”Toimimme hankkeessa pääurakoitsijana ja projektikumppanina oli SSA Rakennus Oy. Keskitymme siihen, missä olemme hyviä. Suurin osa kerrostalon arvosta eli asuntomoduuleista tehdään lämpimissä tehdastiloissa Raahessa kosteudelta suojassa”, Paloniemi sanoo.
Ei tainnut ihan vetää sauhujansa nuo tilaelementeistä rakennettavat kerrostalot. Muistelisin myös LapWallin Jarmo Pekkarisen maininneen siitä, kun olivat käsitykseni mukaan tilaelementtejä (kylpyhuoneita) joskus koittaneet.
LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kommentoi yrityskauppaa:
Mahdollistaa yhtenä tekijänä yhtiön nopeamman kasvun puuelementtirakentamisen alalla
LapWall saa merkittävän kumppanuusasiakkaan pitkälle tulevaisuuteen
Liiketoimintakaupan yhteydessä allekirjoitettiin Kastelli-talot Oy:n kanssa puuelementtitoimitussopimus, joka on voimassa vuoden 2028 loppuun asti. Sopimukseen sisältyy viiden vuoden jatko-optio
LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kommentoi:
”LapWall on kasvanut nopeasti Suomen suurimmaksi puuelementtien valmistajaksi. LapWallin tavoitteena on ottaa yksikerrosseinäelementtimarkkinasta noin kolmasosa kuluvan strategiajakson aikana. Sovittu liiketoimintakauppa on tärkeä askel kohti tavoitettamme ja se mahdollistaa yhtenä tekijänä yhtiön nopeamman kasvun puuelementtirakentamisen alalla. Liiketoimintakaupan johdosta, LapWall saa merkittävän kumppanuusasiakkaan pitkälle tulevaisuuteen.”
Kastellin saaminen vakioasiakkaaksi on hieno juttu! Sopimuksen jatko-option lunastuksen todennäköisyyttä ei huononna se, että Lapwallin hallituksen jäsen ja suurimpiin omistajiin kuuluva Timo Pekkarinen istuu Kastellin hallituksessa🤔
Kw-component vaikuttaa toimittaneen kohteita myös Suomen Hoivatiloille, jonka entinen toimitusjohtaja Jussi Karjula on Lapwallin hallituksen jäsen. Vaikuttaa siis olleen Lapwallille hyvinkin tuttu firma
Itse asiassa lähinnä samaa asiaa kuin pohtiessani united bankersiin ja metsä groupiin sijoittamista.
EU lainsäädäntö ja kotimainen kyvyttömyys vetää kotiin päin arveluttavat minua alojen suhteen jotka ovat riippuvaisia kotimaisesta puusta.
Oma tietämättömyys on tässä esteenä - pitäisi jaksaa tutustua niihin EUn hiilinielujuttuihin paremmin…
Edit: @Antti_Viljakainen oletteko jutelleen Lapwallin kanssa kuin tärkeää on puun kotimaisuus? Brändin osalta en ole huomanut firman mitenkään kertovan puun alkuperää tai retostelevan sen kotimaisuudella - mutta oletan että tuo hiilinegatiivisuus ‘brändi’ vaatisi lähipuuta. Enkä myöskään ymmärrä miten tuo hiilinega saavutettaisiin rahtaamalla puuta muualta maailmasta.
Ei ole ollut puhetta. Olen ollut käsityksessä, että LVL:n, sahatavaran ja muun puutavaran tarjonta on kotimaastakin sillä tasolla, että käytännössä yhtiö käyttää vain kotimaisia puutuotteita Ulkomaisen puutavaran kortin voisi pelata sitten, jos joku toimittaja alkaisi pyytää markkinahintoja kovempia myyntihintoja. Lähtökohtaisesti uskon molempien osapuolien olevan sen verran hyvin tietoisia markkinahinnoista, että olisi erikoista, jos kenenkään kotimaisen toimittajan kanssa ei päästäisi ehdoista sopuun. LapWall myös lienee lähialueen tuotannon ja kohtuullisen volyymin omaavana pelurina varsin houkutteleva asiakas suomalaisille puutuotteiden valmistajille.
Tuskin päätyy LapWallin syliin, mutta hienosti tämä alleviivaa ja tukee sitä näkemystä jota toimitusjohtaja on tuossa muutaman kuukauden aikana nostanut esille. Ala tulee syklin vaiheesta ja rakentamisen alamäestä johtuen puhdistumaan. Näyttää siis siltä, että laskuvesi paljastaa myös rakennusalalla muutaman talotehtaan ym., jotka ui ilman uikkareita.
Lehto ilmoitti siis viime tiistaina, että tehdastoiminnasta vastaava johtaja lähtee kesäkuun lopussa ja Kauppalehti visioi, että tehdastoiminnot laitetaan myyntiin.
Pari poimintaa jutusta:
Yksi vaihtoehto on, että Lehto yrittää myydä jotain osia paikatakseen sysisurkeaa tilannettaan. Esimerkiksi tehdastoiminnan myynti voisi tulla kysymykseen.
Lehto valmistaa tehtaillaan muun muassa keittiö- ja kylpyhuonemoduuleita, puurakenteisia seinäelementtejä sekä tilaelementtejä.
Tehdastoiminnan ruuvia on jo kiristetty ja tehostettu. Oulaisissa toiminta on karsittu kahdesta yhteen tehtaaseen. Lehto myi toisen Oulaisten tehdaskiinteistöistä Oulaisten kaupungille noin 4,7 miljoonan euron hinnalla.
Iin ja Siikajoen tehdastoiminnot on päätetty lopettaa. Oulaisten lisäksi Lehdolla on tehdas Hartolassa.
Mietin tuota KW-Componentin ostoa vielä, kun olen uskomuksessa, että LapWallilta saatetaan kuulla ehkäpä jo lähiaikoina uutisia ulkomaille (Ruotsiin) tehtävistä kaupoista/toimituksista. Mikäli näin olisi, niin onko tuosta KW-Componentin sijainnista saatavilla minkä suuruisia logistisia etuja mahdollisia Ruotsin toimituksia ajatellen? Ne KW-Componentin tehdastilat sijaitsee ilmeisesti Raahen satama-alueella?
En usko, että mitenkään käänteen tekevästä asiasta on kyse, kun alkuun Ruotsin toimitukset ovat varmaan melko yksittäisiä. Riippuisi varmaan toki, mihin päin Ruotsia tavara menisi, mutta ainakin pohjoisempaan kumipyörä Pyhännältä voi olla ihan kilpailukykyinen verrattuna Raahesta lähtevään laiva/kumipyörä komboon (käsittelythän tuppaavat yleensä maksamaan). Lisäksi huomioitavana olisi toki myös kaikki muut kustannukset, joissa epäilen Pyhännän yksikön olevan Raahea tehokkaampi suuruuden ekonomian ansiosta.
Lisäksi ylläoleva olettaa, että mahdolliset Ruotsin kaupat olisivat seinäelementtejä. Jos naapuriin myytäisiin kattoelementtejä, mikä on siis hyvin varteenotettava vaihtoehto, niin toimitukset tulisivat tietenkin joko Pälkäneeltä tai Vetelistä.
Sijoitusmessuilla Tampereella toukokuun alussa toimitusjohtajan kanssa keskustellessani jäin siihen ymmärrykseen, että ne yksittäiset avaukset Ruotsiin olisivat nimenomaisesti noita hallien kattoelementtejä. Muistini mukaan Pekkarinen olisi sanonut, että Ruotsissa saattoi operoida joku halleja rakentava tuttu (suomalais?)yritys, jonka kanssa tätä mahdollisesti lähdettäisiin testaamaan. Jotenkin näin muistelisin Jarmon puhuneen.
Samaa epäilisin. LapWall on toimittanut Suomessa kattoelementtejä esimerkiksi Nordecille, jolla on merkittävää toimintaa Ruotsissa. Juuri Nordecin (tai Nordecin kaltaisen pelurin) siivellä Ruotsiin voisi olla helpointa tehdä ensimmäiset kaupat.
LapWall Oyj on antanut tänään muutosneuvottelukutsun liiketoimintakaupalla 1.6.2023 KW-Componentilta siirtyneessä elementtiliiketoiminnassa. Neuvottelut koskevat kaikkia noin viittäkymmentä Raahen yksikön tuotannon työntekijää ja toimihenkilöä. Muutosneuvottelut johtavat mahdollisesti 25 tuotannon työntekijän irtisanomiseen ja/tai kaikkien työntekijöiden lomautukseen. Lomauttamistarve on maksimissaan vuoden loppuun saakka. KW-Componentin elementtitehdas on ollut yhdessä vuorossa alkuvuodesta lähtien, kahden vuoron sijaan. Asuntorakentaminen on laskenut voimakkaasti ja toiminta on sopeutettu vastaamaan kysyntää.
Kesäkuun alusta Pyhännän yksikön tuotanto työskentelee jälleen lähes kahdessa vuorossa parantuneen tilauskannan vuoksi. Pyhännän yksikössä on kuitenkin käynnissä vuoden 2023 toiset muutosneuvottelut, johtuen edelleen jatkuvasta matalammasta markkinakysynnästä. Muutosneuvottelut voivat johtaa enintään 90 päivää kestäviin lomautuksiin. Alkuvuonna pidetyt ensimmäiset muutosneuvottelut johtivat lomautuksiin ja sopeuttamistoimiin huhtikuun alusta alkaen. Tuotanto siirtyi tuolloin yhteen vuoroon, kahden sijasta. Lisäksi toimihenkilöiden työaikaa sopeutettiin.
LapWallille tärkeässä kattoelementtisegmentissä kysyntä on säilynyt normaalina ja tilauskanta on edelleen hyvä.
Tämäpä ei yllätä, uuden yksikön toiminta on pantava kuntoon ja trimmattava tämän päivän markkinaan.
Ehkä lähinnä se jaksaa hämmentää, että ikävät toimenpiteet usein jätetään jonkun muun tehtäväksi. Tätä tervehdyttämistähän LapWall on tehnyt myös aiemmassa ostossaan, eikä Pekkarinen tätä pelkää. Hihat käärittiin tässä kyllä erittäin reippaasti .
Sitä vaan, että maksettiin 4,6 miljoonaa euroa ja nyt voidaan irtisanoa jopa kaikki 50 työntekijää… Mistä siis maksettiin? Liiketoiminnan arvo nolla. Oliko tehdaskiinteistön /laitteiden arvo melkein 5 miljoonaa euroa.
.
