Lapwall suunnittelee listautumista First Northiin ja 5 MEUR osakeantia.
Ml tuoreen yrityskauppa (Termater), Pro Forma 2021 liikevaihto 48,3 MEUR ja liikevoitto 4,8 MEUR
Suunnitellun Listautumisannin odotetaan koostuvan ensisijaisesti osakeannista, jossa LapWall laskisi liikkeeseen uusia osakkeita. Suunnitellun osakeannin koko on alustavasti noin 5 miljoonaa euroa. LapWall suunnittelee käyttävänsä Listautumisannilla kerättävät varat liiketoiminnan ja tuotantokapasiteetin kasvun tukemiseen, mahdollisiin yritysostoihin sekä Yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.
Taloudelliset tavoitteet ja osingonjakopolitiikka
LapWall tavoittelee merkittävää orgaanista kasvua
Yhtiön tavoitteena on saavuttaa noin 70 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2026 loppuun mennessä
Liikevaihtotavoite on tarkoitus saavuttaa pääosin orgaanisella kasvulla
Strategiajaksolla myös yritysostot ovat mahdollisia
Tavoitteena on ylläpitää vahvaa kannattavuutta keskipitkällä aikavälillä
LapWallin keskipitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää noin 12–15 prosentin liikevoittomarginaali oikaistuna liikearvon poistoilla (EBITA)
LapWallin tavoitteena on jakaa osinkoina 30–50 prosenttia tilikauden tuloksesta
Muun muassa Yhtiön strategian mukaiset investoinnit sekä tuloskehitys ja tulevaisuudennäkymät vaikuttavat osinkojen maksamiseen ja määrään tulevaisuudessa
LapWall osti helmikuussa 2022 Termater Oy:n kattoelementtiliiketoiminnan sekä Termaterin käyttämät Vetelissä sijaitsevat tehdaskiinteistöt. Termater suunnittelee, valmistaa ja asentaa kertopuurunkoisia kattoelementtejä teollisuuden, liikerakentamisen, koulujen, liikuntatilojen ja maatalouden tarpeisiin. Termater Oy:n liikevaihto vuonna 2021 oli 12,9 miljoonaa euroa. Liiketoimintakauppa huomioiden LapWallin vuoden 2021 tilintarkastamaton pro forma -liikevaihto oli noin 48,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 4,8 miljoonaa euroa.
Hyvä haastis. Lähtökohtaisesti en ole kiinnostunut mistään edes etäisesti rakennusteollisuuteen liittyvältä, mutta tämähän vaikuttaa ihan selkeältä tuotetoiminnalta.
Toimari saa minulta myös pisteet. Ollut alusta saakka mukana, asiat on selvästi hallussa ja erityismaininta siitä että rehellisesti totesi paristakin asiasta että ”joo me rönsyiltiin silloin ja pieleenhän se meni ja siitä opittiin ja nyt keskitytään meidän ydinliiketoimintaan”
Investointeja tuotantoteknologiaan niin varmasti ihan järkevää kannattavuutta mahdollista tehdä perinteisesti todella tehottomalla rakennusalalla ja pitäisi olla aika defensiivistä koska tarkoitus kasvaa vain nykyisellä markkinalla nykyisillä tuotteilla.
Jos hinta on järkevä niin tämähän voisi olla ihan kiinnostava.
Joku alaa paremmin tunteva voisi kommentoida onko puuelementtirakentaminen millainen bisnes Euroopassa Suomen ulkopuolella ja onko siellä yrityksiä joille Lapwall voisi olla mahdollinen ostokohde?
Itselle rakennusteollisuus aika tuntematon alue vielä, mutta tutustumalla siitäkin oppii lisää. Törmäsin Ylen MOT:n tekemään juttuun puurakentamisesta Suomessa. Juttu jättää hiukan negatiivisen kuvan puurakentamisen yleisestä tilanteesta Suomessa, mutta en osaa itse arvioida vaikutuksia juuri LapWallin toimintaan ja numeroihin.
Alla muutama nosto aiheesta:
Suomessa puu- ja betonirakentamisen vastakkainasettelu on vahvaa
Suomen valtio ei tällä hetkellä taloudellisesti tue puurakentamista julkisissa kohteissa, eikä asiasta myöskään ole tehty määräyksiä tällä hetkellä. Tilanne hyvin erilainen esimerkiksi Ranskassa, mutta LapWall odottaa Suomen tilanteeseen muutoksia lähivuosina.
Puutavarasta on pulaa, mikä näkynyt hintojen nousuna. Keski-Euroopassa kysyntä on vahvaa ja siellä puutavarasta ollaan myös valmiita maksamaan. Noin 90 % Suomen puutavarasta menee vientiin.
Puutavaran hinta on kasvanut rajusti viimeisen parin vuoden aikana. Rakentamisen kustannukset yleisesti ovat kasvaneet myös voimakkaasti, mutta puun hinta ollut yksi isoimpia nousijoita: https://www.nasdaq.com/market-activity/commodities/lbs
Kotimaan jalostava teollisuus, talotehtaat, hirsitalotehtaat, CLT-tehtaat ostavat usein 3 kuukauden jaksoissa, mutta itse myyvät usein 6 kuukauden tai pidemmillä sopimuksilla.” Mitenköhän LapWall toimii tämän osalta ja miten hintojen heilahtelu vaikuttaa heihin?
Venäjän tilanteen vaikutukset
Alkuvuodesta Venäjä alkoi jo rajoittaa raakapuun vientiä maasta. Sodan alkamisen jälkeen Stora Enso ja Metsä Group ovat kertoneet lopettavansa puun tuonnin Venäjältä, mikä ei tietenkään edesauta puun hinnan laskua. 2021 Venäjältä tuotiin kokonaisuudessaan 9,3 miljoonaa kuutiometriä puuta, joka on noin kymmentä prosenttia suomalaisen metsäteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta. Vuonna 2020 samat luvut olivat 9,6 miljoonaa kuutiota puuta ja 12 prosenttia metsäteollisuuden raaka-aineenkäytöstä. Lähteenä HS
Tämä ei ole kaiken kattava vastaus, mutta antaa ehkä jotain kuvaa tilanteesta. Tämä lainaus myös tuosta MOT:n jutusta, jonka linkkasin ylempänä.
Luontokeskus Haltia on rakennettu Stora Enson CLT-massivipuuelementeistä ja sahatavarasta. Stora Enson puutuoteliiketoiminta on Euroopan suurin sahatavarayhtiö.
Stora Enson vahvuutena on investoinnit CLT-tuotantoon, massiivipuuelementtien valmistukseen. Kun Haltia rakennettiin kymmenen vuotta sitten CLT-elementit tuotiin Itävallan tehtailta. Keski-eurooppa on Suomea edellä puurakentamisessa.
Miikka Pesonen, myyntijohtaja, Stora Enso Wood Products: Siis kyllähän puurakentaminen on ollut voimakkaassa nousussa. Meillä on monia sellaisia maita, niin kuin Ranska esimerkiksi, joissa on tuettu julkista puurakentamista ja myös yksityistä puurakentamista. Kyllä mä näen, että tää on tällainen oikeastaan pysyvä trendimuutos. Puulle tulee vahvempaa kysyntää.
Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Pariisiin rakennettavaan kokonaiseen toimistokampukseen yhdeksän hehtaarin alueelle. Tämä on malliesimerkki ranskalaisesta massiivipuurakentamisesta. Ensi vuoden alusta Ranskassa on puu-pakko julkisessa rakentamisessa. Puolet rakennuksista on oltava puuta.
Stora Enson uskosta suomalaiseen puurakentamiseen kertoo jotain se fakta että yhtiöllä ei ole Suomessa CLT-tehdasta. Kun rakennetaan päiväkotia Tuusulaan, puuelementit tulevat Ruotsin tehtaalta.
MOT: Mihin investoitte globaalisti tällä hetkellä?
Miikka Pesonen, myyntijohtaja, Stora Enso Wood Products: No lähinnä tällä hetkellä Keski-Eurooppaan. Meillä on tulossa Tšekkiin uusi CLT-tehdas tai massiivipuuelementtitehdas. Se on nyt lähempänä markkinaa ja kuitenkin edelleenkin, jos katsotaan Suomea, niin Suomi on kohtuullisen pieni markkina, verrataan vaikka Keski-Euroopan, Saksan, Itävallan, Ranskan markkinoihin, jotka kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti massiivipuussa.
Yleisöannissa vajaa 300 t osaketta, instikoille reilu 900 t osaketta ja henkilökunnalle noin 81 t kpl. Eli noin 5 milj. € anti.
Osakkeen hinta 2,72 € mikä tekee yhtiön arvoksi noin 37 milj. €, p/e jossain 8x (2021 luvuilla).
Selvästikkään en ymmärrä listautuvan yhtiön arvonmäärityksestä mitään, kun mielestäni on harhaanjohtavaa tehdä ennustetta osakekohtaisesta tuloksesta listautumista edeltävällä osakemäärällä. Jos listautumista edeltävä osakemäärä on n.12.4M ja osakekohtainen tulos ennustetaan tuolle osakemäärälle, niin eikö se laimene listautumisessa lähes 15% kun osakemäärä nousee 1.85M osakkeella? Vai eikö ennusteessa ole mukana listautumisesta saatavien varojen vaikutusta liiketoiminnan kasvuun?
Tämä kysymys nousee pinnalle lähes jokaisen osakeannin yhteydessä. Tässä on EcoUpin ketjuun kirjoittamani perustelut, miksi me käytämme IPO-tutkimuksissa pre-moneyta.
“Meidän IPO-tutkimukset ovat valtaosin perustuneet hintaan ennen osakeantia (pre-money) ja velattomaan hintaan ennen antia (pre-money). Tämä on käsittääkseni myös yleinen tapa. Tällä tavoin esimerkiksi annin lopputulokseen ei tarvitse ottaa kantaa. Yrityksen velattomaan hintaanhan osakeanti ei vaikuta vaan annista seuraava markkina-arvon kasvu kumoutuu teoriassa täysin (käytännössä listautumisannin kulut heikentävät hyötysuhdetta hieman), kun osakeannissa kassaan tulee rahaa kassaan ja nettovelka laskee”.
Noista luvuistahan on melko helppo laskea, mikä on P/E on uudella osakemäärällä. EV-kertoimet eivät sen sijaan muutu annin myötä mihinkään ja tästä syystä listautumisanneissa myös suositaan EV-pohjaisia kertoimia. P/E maailmassa mielestäni voi myös ajatella, että osakeannin myötä vahvistuva tase laskee riskiprofiilia sen verran, että piirun korkeampi P/E-pohjainen arvostus on hyväksyttävissä.
LapWallin osalta olemme mallintaneet osin listautumisrahoilla tehtäviä investoinnit sekä niiden hyötyjä lähivuosille. Toki korostan, että yhtiö pystyisi halutessaan tuon investointiohjelma tämänhetkisen arvioni mukaan tekemään myös ilman listautumisrahoja, kun huomioidaan lähtötilanteen taserakenne, lähivuosien tulos- ja kassavirtaodotukset sekä investointitarpeiden määrä.
Venäjän tuonti on ollut jo vuosia lähinnä kuitupuuta ja haketta. Tukkipuun tuonti on ollut todella vähäistä, joten jos (ja kun) kantohintoihin tulee nousupainetta niin uskon, että paine kohdistuu noihin mainitsemiini lajikkeisiin, ei tukkipuuhun. Kotimainen tukki on ollut viime vuosina Eu:sa ruotsalaisen jälkeen halvinta, joten uskon LapWallin saavan lähitulevaisuudessa raaka-ainetta kilpailukykyisin hinnoin verrattuna muihin alan toimijoihin.
Jottei kenellekään jää väärä kuva, niin täsmennetään vielä sen verran, että LapWall ei osta tukkia tai muuta raakapuuta vaan Stora Enson, Metsä Woodin, Versowoodin tai jonkun muun vastaavan toimijan tukista valmistavan LVL- tai sahatavaratuotteen. Toki tukin hinta (eli em. pelureiden kulutaso) määrää jollain tasolla sen, missä LVL:n ja sahatavaran tarjontakäyrä voi olla eli matala alkuraaka-aineen hinta olisi jossain määrin hyvä asia LapWallille, vaikka vaikutus onkin epäsuora. Sinänsä olen samaa mieltä, että Venäjän tuonnin loppumisesta mahdollisesti puun hintaan kohdistuva muutospaine osuu lähtökohtaisesti enemmän kuituun kuin tukkiin (toki isot metsäyhtiöt ostavat puuta kokonaisuutena, mikä voi sotkea pakkaa myös tukkipuolella).
LapWallin osakkeella vaihtomäärät listauksen jälkeen arveluttaa. Omistus on keskittynyt. Tuleekohan isot osto-myyntilaitojen erot ja pieni vaihto? Mitä mieltä parviäly on?
Tässä on Salkunrakentajan Jorma Erkkilän tekemä juttu Lapwallista. Jutussa on lainattu mm. Antti Viljakaista ja firman toimaria. Ketjua ja sen tarjoamia linkkejä tarkasti lukeneelle juttu ei hirveästi tarjonne uutta, mutta kyseessä on silti ihan hyvä ja tiivis tietopaketti Lapwallista.
“LapWall suunnittelee käyttävänsä listautumisannilla kerättävät varat liiketoiminnan ja tuotantokapasiteetin kasvun tukemiseen, mahdollisiin yritysostoihin sekä Yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.”
"Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas ja EH Konsultointi Oy ovat listautumisen ankkurisijoittajina antamiensa merkintäsitoumusten mukaisesti sitoutuneet merkitsemään listautumisannissa tarjottavia osakkeita yhteensä noin 1,7 miljoonalla eurolla.
Yhtiön nykyiset osakkeenomistajat eivät myy yhtiön osakkeita listautumisannissa."
“Puurakentamisen kasvu ja rakentamisen tiukentuva sääntely sekä ympäristövaatimukset tukevat näkemyksemme mukaan puuelementoinnin kasvua tulevina vuosina. Suunnitellulla listautumisannilla kerättävät varat tukisivat kasvutavoitteitamme ja toimintamme laajentamista”, toimitusjohtaja toteaa.”
Ajattelin ottaa tästä vuoden ekasta listautujasta pikikset pois kuljeksimasta, vaikka euromääräiset summat jäänevätkin pieneksi annin pienen koon vuoksi. Maanantaina eli huomenna ilmoittautuu sitten seuraava listautuja.
