Täältä H1-webcastin esityksestä löytyy muuten hyvää tietoa yhtiön kuulumisista ja GetJennystä, mm. tämä case study:
8 tykkäystä
Nyt olisi myös H1 Earnings call saatavilla 
9 tykkäystä
Kiitoksia, nyt on tullut paljon (hyvää) informaatiota LeadDeskistä. Tässä pätkässä puhutaan mm. mainiosta kasvusta, hyvästä tilanteesta ja jännittävästä tulevaisuudesta. 
“LeadDesk lähes kaksinkertaisti alkuvuoden liikevaihtonsa yrityskauppojen vetämänä. Kokonaisuutena raportti vahvisti yhtiön kasvutarinan olevan edelleen raiteillaan. Analyytikko Antti Luiro kommentoi.”
-Videon aiheet-
00:00 Aloitus
00:07 Mitkä tekijät olivat ensimmäisen vuosipuoliskon kasvun takana?
01:57 Pysyikö kannattavuus kasvun mukana?
02:28 GetJenny -yritysosto
03:34 Millainen tilanne LeadDeskin markkinalla on?
04:20 Miten Euroopan valloitus sujuu?
05:56 Ennusteiden noston taustat
06:58 Suosituksen muutos
9 tykkäystä
LeadDeskin tarina etenee oikeilla raiteilla. Meilenkiintoista, että kurssi on silti siellä 25 e paikkeilla, vaikka Loxysoft-kaupan jälkeen oltiin pariin otteeseen 33-35 e haituvilla. Riski yrityskauppojen osalta pieneni merkittävästi tämä osarin osalta. Lisäksi positiivisena koin etenkin orgaanisen kasvun vahvuuden sekä tämän IFRS-muutosmahdollisuuden, joka päälistalle siirtymisessä toisi lisää tunnettavuutta ja sitä kautta sijoittajia mukaan.
On varmasti järkevää nyt hetki sulatella 4-5 yritysostoa, jotta johdon työt eivät mene vain sisäisiin asioihin, vaan myös asiakaspuoleen panostetaan. Ehkä H2 kertoo jo myös kannattavuuspotentiaalista, jos suurin osa integraatiokustannuksista on tehty etupainotteisesti.
17 tykkäystä
10 tykkäystä
Jarno Tenni, VP of Engineering, keventänyt 1200kpl. LeadDeskin sivujen mukaan omistus alle 6000kpl, en tosin tiedä oliko luku ehditty päivittää jo. Joka tapauksessa aika iso osuus hänen omistuksesta.
3 tykkäystä
Haluaisiko joku selittää selkokielellä ymmärtämättömälle LeadDeskin liiketoiminnan.
1 tykkäys
Tervetuloa foorumeille!
LeadDesk tarjoaa pilvipohjaista contact center - ohjelmistoa suuren kontaktimäärän asiakaspalvelun ja myynnin tarpeisiin. Tämä oli suora lainaus Inderesin laajasta raportista joka on luettavissa ilmaiseksi https://www.inderes.fi/fi/system/files/company-reports/leaddesk_laaja_raportti_2020.pdf täältä.
Raportti on pitkä, mutta ehdottomasti kannattaa kahlata läpi. Liiketoimintamalli ja softan hyödyt ja kilpailuedut oli itsellekin aika vaikeaselkoiset, mutta yritän nyt lyhennetysti hahmotella, mitä Leaddeskin softa tekee ja mikä on yhtiön liiketoimintalogiikka.
DISCLAMER: tämä on oma tulkintani perustuen raporttiin ja leaddeskin myyntimateriaaliin, virheet saa ja on suotavaa korjata. Kaikki rahasummat ym. on ns. hatusta vedettyjä.
Eli rautalangasta vääntäen; kun sinulle soittaa Prime Salesin puhelinmyyjä kaupaten vaikka Fortumin sähköliittymää, voi hän käyttää sekä yhteydenoton ja myyntityön välineenä Leaddeskin softaa. (Seuraa mutuilua) Softassa hänellä on mm. lista soitettavista puhelinnumeroista, joita leaddeskin softa on osannut automaattisesti poimia parantaakseen myynnin onnistumisen mahdollisuuden. Ehkä sähkösopimusta kannattaisi tarjota tietyn postinumeroalueen asukkaille, jossa on isoja omakotitaloja? Softaan otetaan ylös asiakkaan yhteystiedot ja tehty sopimus ja softa myös toimittaa myynnin tiedot, asiakkaan yhteystiedot ym. eteenpäin. Myynneistä lähtee automaattisesti raportoinnit esimiehille ja todennäköisesti jonkinlainen automaatio on myös call centereilta sitten heidän loppuasiakkaalle (vaikka Prime Salesilta Fortumille)
Tämä on ns. outbound myyntiä
Toinen esimerkki; soitat taksin la-su yönä. Taksikeskuksessa vastaa asiakaspalvelija. Hän ottaa sijantisi ja kyydintarpeesi ylös, kirjaa ne Leaddeskin softaan joka sitten vie toimeksiannon eteenpäin vaikka Helsingin taksille tarjoten älykkäästi kyytiä lähimmälle, vapaana olevalle taksille. Voi myös olla, että Leaddeskin softa tunnistaa puhelinnumerosi perusteella sinut ja sijaintisi, ehkä olet soittanut aiemmin taksia, puhelu yhdistetäänkin automaattisesti lähimpään vapaaseen taksiin.
Tämä on inbound myyntiä.
Leaddesk tarjoaa softaansaa siis näille puhelinkeskuksille SaaS eli software as a service -mallilla. Perinteisessä softabisneksessä taksikeskus olisi ostanut joltain softatalolta lisenssin eli kertarykäisyllä ostanut vaikka 10 avainta 1000 euron hintaan, paikalle olisi tullut joku it-petteri, asentanut sen kaikkiin taksikeskuksen koneisiin ja thats it. Paitsi että sitten softassa olikin bugi tai taksikeskuksen serverin päälle kaatui kahvikuppi. Odotellaan it-kaveria korjaamaan ongelmat, päivittämään bugit pois tms.
SaaS mallissa Leaddesk myy softaansa 10 käyttöoikeutta 5e/käyttöoikeus/kuukausi. Softaa ei asenneta taksikeskuksen koneisiin, vaan se toimii selainpohjaisesti miltä tahansa koneelta. Päivitykset tehdään pilvipalvelimelle, jolloin ne ovat kaikilla käytössä välittömästi. Taksikeskus hyötyy myös niin, ettei sen tarvitse tehdä suurta alkuinvestointia softalisensseihin. Jos liiketoiminta kippaa tai softa osoittautuu sudeksi, on siitä jopa mahdollisuus päästä eroon. Leaddesk ei saa siis heti alkuun tuota 1000 euron liikevaihtoa, mutta jos taksikeskus pysyy asiakkaana vaikka 2 vuotta, on liikevaihdossa päästy jo yli tuon lisenssipohjaisen kertapaukun. SaaS ei siis ole mikään uusi ja mullistava softa/keksintö/teknologia vaan puhtaasti erilainen tapa tehdä ohjelmistobisnestä.
42 tykkäystä
Kiitos paljon vastauksesta, tämä oli erinomainen selitys untuvikolle. 
Osaisikohan joku vielä kertoa minkä kaikkien alojen yritykset ovat LeadDeskin kohderyhmää (olettaen, että muutkin kuin taksi- ja puhelinmyyjä yritykset).
4 tykkäystä
Tässä on pari tuttua isoa esimerkkiasiakasta: Manpower Group FI ja Intrum.
LeadDeskin sivuilta kopsattu:
" Asiakkaita PK-yrityksistä monikansallisiin suuryrityksiin
LeadDeskiä käyttävät niin yksityisyrittäjät kuin yli 500 työntekijän jättiorganisaatioitkin. Asiakaspalvelukeskukset, myyntitiimit ja niiden agentit käyttävät LeadDeskiä myyntiin, asiakaspalveluun, telemarkkinointiin, puhelinmyyntiin, tapaamisten sopimiseen, tutkimukseen ja perintään.
LeadDeskin käyttäjiä on jo mm. Iso-Britanniassa, Saksassa, Puolassa, Espanjassa, Intiassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Australiassa, Maltalla, Suomessa, Virossa ja Latviassa."
LeadDeskillä on julkisen sektorinkin puolelta asiakkaita, mutta niitä en osaa nimetä. Valitettavasti vastaukseni ei ole yhtä hieno ja kattava kuin @jasson, mutta ehkä tämä vastaukseni jotain antoi sulle?
12 tykkäystä
Kiitos paljon sinullekin. Olen hyvin kiitollinen molemmista saamistani vastauksista. Harvoin näkee keskustelupalstoilla näin asiallista porukkaa.
7 tykkäystä
Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä voisi mainita kunnat. Muistaakseni viime vuonna LeadDesk tarjosi useammille kunnille/sairaanhoitopiireille ratkaisuaan maksutta mm. koronajäljityksiin ja muihin vastaaviin tehtäviin. En tiedä onko tällä tulevaisuudessakaan mitään vaikutusta liiketoimintalukuihin, mutta toiminee esimerkkinä julkissektorin puolelta:
11 tykkäystä
Omistajaluettelosta vahvistui, että Visio Allocatorin laput ovat loppuneet. Viikon takaisen 33 504 osakkeen blokkikaupan myyjäepäilyksi nousee listalta Aktia Nordic Micro Cap-rahasto ja ostajaehdokas Akitre Oy, jolla aiemmin ei ollenkaan omistuksia. Tästä muuten palautetta LeadDeskille, että omistajalistaus 31.8.2021 ei näytä Akitren kohdalla omistusosuuden muutosta vaan muutos täytyy bongata vertailemalla lukuja 31.7.2021 listaan. Ilmeisesti automaatio ei osaa laskea nousuprosenttia tai lisättyä kappalemäärää jos lähtötilanne 0. Osaisiko se Jenny tämän automatisoida toimivaksi 
Tulkitsen, että omistajissa normaalia liikettä, kun yritys kasvaa uuteen kokoluokkaan ja on toisaalta tuottanut oikein mukavasti aikaisessa vaiheessa sijoittaneille. Vaikutelma ollut, että myyntipainetta näistä syistä ollut (voittojen kotiutus, rahaston säännöt), vaikka uutisvirta pysynyt vähintään neutraalina ja osari on lievästi positiivinen. Toki kasvua hinnoitellaan osakkeeseen. Myyntipaine kuitenkin hillinnyt kurssia, mikä toisaalta hyvä pitkäjänteiselle sijoittajalle, kun lisäyksiä voi tehdä. Kyllä edelleen luottavainen tästä tarinasta olen ja merkittävällä painolla LeadDesk on salkussa.
13 tykkäystä
SEB aloittaa LeadDeskin seurannan ja asettaa fair valuen 39-43 euroon eli näkevät reilun upsiden. En ole tutustunut tarkemmin rapsaan, mutta odottavat ainakin 19% orgaanista kasvua vuosille 2021-2023, sekä aktiivisuutta
yritysostomarkkinoilla.
E. Nämä tiedot Nordnetin appin LeadDesk uutisfeedistä. Siellä myös linkki SEB:n sivuille, joka ei jostan syystä aukea puhelimellani. Voi olla maksumuuri vastassa.
27 tykkäystä
EDIT: Nyt löytyy SEBin raportti täältä SEB Research
Kesäkuun Tesi-myynnistä näkyy muuten vieläkin huonosti tietoa Modular Financessa, mutta ainakin Berenberg Funds näytti H1-raporttinsa tietojen perusteella nostaneen omistustaan ja sinne näytti menneen n. 20 % Tesin potista eli 2 % LeadDeskin osakekannasta.
27 tykkäystä
@Taloudellinen_Ajatte tämä jäikin vastaamatta aiemmin 
Lyhyt vastaus: Ehdottomasti potentiaalia yli 20% opon tuottoon, jopa yli 40% on mahdollista.
Pidempi vastaus: Sijoitetun pääoman tuotto on ohjelmistoyhtiöissä vähän hankala mittari. Taseet ovat lähinnä aineetonta omaisuutta ja sinne päätyy lähinnä vain pieni osa ‘investoinneista’ (tuotekehityksen aktivoitu osa) ja yrityskaupoissa muodostunut liikearvo. Ja nämäkin poistetaan sieltä yleensä suhteellisen nopeasti pois (FAS-kirjanpidossa myös liikearvoa poistetaan, kuten LeadDeskillä) ja tase muodostuu lopulta yleensä kevyeksi suhteessa liiketoiminnan arvoon. Eli sijoitetun pääoman tuotto pomppaa herkästi korkealle kun kasvupanostukset hidastuvat ja liiketoimintamallin skaalautuvuus pääsee tulemaan läpi kannattavuuteen.
SaaS-yhtiöissä ‘investoinnit’ tehdään yleensä tuloslaskelmassa kiinteissä kustannuksissa - esim. myynnin ja markkinoinnin kustannukset ovat tavallaan ‘investointeja’ asiakashankintaan, ja jatkuvan laskutuksen sopimuskanta (ARR) on oikeastaan se mihin nuo ‘investoinnit’ valuvat. Tämä selittää myös sitä, miksi SaaS-yhtiöitä arvotetaan liikevaihto tai ARR-kertoimilla.
SaaS-yhtiöissä investoinneille saatavaa tuottoa arvioidaan ja vertaillaan kasvuvaiheessa omilla metriikoilla. LeadDesk ei vielä julkaise näitä, mutta esim LTV/CAC -luku (Asiakkaan elinkaaren arvo jaettuna asiakashankinnan kustannuksella) kertoo kuinka moninkertaisena asiakas keskimäärin tuottaa elinkaarensa aikana katetta.
20 tykkäystä
Kiitokset kattavasta vastauksesta! Huojentavaa kuulla, että analyytikon mielestä jopa yli 40% pääoman tuotto on mahdollinen. Kun katsoin noita LD:n lukuja, niin tämä oli oikeastaan ainut puuttuva palanen, joka sinetöisi valtavan omistaja-arvon luomisen viime aikaisilla yrityskaupoilla.
ARR on kasvanut hyvin, mutta olisi kyllä todella mielenkiintoista nähdä nuo tunnusluvut LTV/CAC-ratio ja CAC payback ratio.
4 tykkäystä
Eikö analyytikko juuri käytännössä sanonut, että oman pääoman tuotolla ei ole merkitystä tässä tapauksessa?
4 tykkäystä
Ei se nyt ihan niinkään mene ettei sillä mitään merkitystä ole. Se ei ole yhtä ohjaava mittari kuin pääomaintensiivisissä liiketoiminnoissa, mutta nolla on silti nolla ja 40 paljon tuota suurempi luku.
3 tykkäystä