LeadDesk sijoituskohteena

Minusta tarina oli uskottava ja innostava. Numeroiden lisäksi.
SaaS-firmoja ei tule joka päivä pörssiin.

Olin eilen tunnin verran kuuntelemassa esitystä paikan päällä, sitten piti lähteä. En ole vakuuttunut, muutama kysymys minua jäi askarruttamaan (En myöskään seurannut Q&A:ta, jos näitä käytiin läpi, kertokaa ihmeessä).

  • Mikä on se realistinen markkina, jota Leaddesk voisi tavoitella? Puhutaan, että global call center SaaS markkina on jo monen miljardin kokoinen. Miten n. 11 meurin liikevaihtoa tekevä yritys voi nousta merkittäväksi tekijäksi noin isolla markkinalla? Mikä on se realistinen liikevaihtotavoite?

  • Yritys käytti edellisessä kasvuvaiheessaan 5,5 meur pääomia päästäkseen siihen missä se nyt on. Nyt annilla saadaan yritykseen n. 5 meur (kulujen jälkeen). Mihin nämä 5 meur nyt tarkalleen ottaen aiotaan käyttää, jotta kasvu onnistuisi? Oma tulkintani on, että ainakin pari miljoonaa menisi velkojen maksuun (pääomalaina ja osa muista veloista). Tämä ei jätä ihan kauheasti varoja muuhun kasvuun. Mikä on kustannus yhdelle uudelle markkinalle menoon?

  • Mikä on tällä hetkellä yrityksessä arvokkainta ja lisäarvoa tuottavinta? Itse softa? Joku työntekijöiden osaaminen? Brändi?

  • Mikä on ollut tähänastisessa toiminnassa suurin kasvun este?

7 tykkäystä

Ai niin, vielä tämä: jos markkina kerran miljardiluokkaa, miten tämä yritys voi olla jo Pohjoismaissa “johtava” alansa tekijä? Missä se on se iso markkina ja onko sinne pääsyä?

6 tykkäystä

Sori vielä kolmas postaus tähän perään, mutta tärkeä pointti vielä itselleni: Nämä oli mun ekat postaukset foorumille, vaikka olenkin jonkun aikaa jo lukenut juttuja täällä. Toivon, että kysymykseni virittäisivät hyvää keskustelua. Vaikka kysymykseni ehkä kriittisiä ovatkin, olen varmasti tietämätön markkinasta ja ehkä väärässä (monestakin asiasta). Aikomukseni siis ovat hyvät… :slight_smile:

Leaddeskissä on, ja voi olla, paljon positiivistakin. Softapuolen skaalautuvuus esimerkiksi voi olla lähtökohtaisesti hyvä asia.

Yksi asia vielä “uhka vai mahdollisuus” hengessä: olen kuullut että robotiikka tulee call center -teknologiassa olemaan iso tekijä. Muistan kuulleeni, että USA:ssa jo enemmistö myyntipuheluista on robottien soittamia. Tällainen toki tarkoittaa, että softa (CRM?) nousee aivan kriittiseksi bisneksen hallinnassa. Mitähän ajatuksia tämä Leaddeskissä herättää? Onko tämä mahdollisuus? Onko mahdollista päästä tuonne “väliin” vai onko Leaddeskin ominaisuudet jo sisällytetty noihin softiin? Ja pitääkö tämä robo-puoli edes paikkansa?

4 tykkäystä

Pohjoismaat on aika pieni osa maailmasta. Saksakin on jo 10 kertaa isompi.

No tämä on vähän niin kuin se mun pointti: mikä on se järkevä tavoiteltava liikevaihto? Onko se 100 miljoonaa? Millä resursseilla sinne päästään? Se markkina on kuitenkin jo olemassa ja jollain tavoin asiakkaiden tarpeet tulevat ratkaistua joka päivä jo nyt. Onko Leaddeskillä mahdollisuus lohkaista siitä itselleen hyvä osuus?

Vastaan itselleni: Inderes analyysissään odotti vuodelle 2022 n. 21.7 meurin liikevaihtoa. 100 miljoonaa ei liene siis järkevä tavoite. Vaikka vuotuinen kasvu onkin ihan miehekäs prosenteissa, on se markkinan kokoon nähden aika pientä (mielestäni). Mikä siis voisi olla yhtiön tulevaisuus?

Eilisen tilaisuuden parasta antia oli Q&A-setti, missä tuli muutama tiukka kysymys myös softan käyttäjältä. Q&A vastaa moniin näistä täällä esitetyistä kysymyksistä, alkaa kohdasta noin 1:05 :point_down:

1 tykkäys

Esitteet, analyysit, videot ja tilaisuudet on kaikki katsottu useampaan kertaan. Lopputuloksena päädyin merkitsemään noin 8% salkkupainolla LeadDeskiä.

Kaikkein suurimpana riskinä näen tavoiteltujen yritysostojen onnistumisen/epäonnistumisen (yhdistymisen/integraation onnistuminen järkevässä aikataulussa, ostettavien yritysten avainosaajien kadon välttäminen, jne.)

Riskit on tehty kannettavaksi ja mahdollisuudet vastaanotettaviksi,
mukana ollaan.

4 tykkäystä

Firma on houkutteleva sijoituskohde, mutta silti joitain askarruttaviakin asioita löytyy.

  1. Yritys on tehnyt yritysostoja myös tähän mennessä, mutta niistä ei ollut mainintaa esitteessä eikä eilisessä tilaisuudessa. Kuinka paljon yritysostoja ja/tai liiketoimintakauppoja on tehty esimerkiksi viime vuonna ja minkä verran niistä on tullut liikevaihtoa ja tulosta?
  2. Kuinka yritysostojen integroiminen on onnistunut? Onko ostetut liiketoiminnot saatu järkevästi osaksi LeadDeskiä ja onko esimerkiksi ostettujen yritysten asiakkaat saatu käyttämään LeadDeskin softaa?
  3. Kuinka iso osa SaaS-liikevaihdosta tulee LeadDesk-tuotteesta ja kuinka iso osa ostettujen yritysten softista?
  4. Kuinka iso osa KV-liikevaihdosta on ostettujen yritysten tuomaa ja kuinka iso osa orgaanisesti tehtyä?
  5. Onko inbound-tuote jo sellaisella tasolla että on mahdollista voittaa kauppoja myös sellaisissa asiakkuuksissa joissa inbound on tärkeässä roolissa ja halutaan käyttää samaa järjestelmää inboundiin ja outboundiin? Pari vuotta sitten asia ei ainakaan ollut näin.
6 tykkäystä

Tervetuloa muuten foorumille @tyhma_raha :muscle: Tässä tiivistetysti ajatuksia, kollegani @Petri_Aho voi täydentää

Nämä miljardimarkkinat ovat kovin makro-tason määritelmiä, ja hyvä huomioida, että kun lähdetään palastelemaan, niin niiden sateenvarjon alle mahtuu monta niche-markkinaa, joihin syntyy omat toimijansa (esim LeadDesk keskittyy pieniin ja keskisuuriin suuren volyymin contact centereihin (sekä pääasiassa outboundissa ja vain Euroopassa)).
Analyysissämme haarukoimme Euroopan markkinan kokoa outbound-myyjien lukumäärällä ja siitä tarkastelimme hinta/seat/kk (75€) arviolla markkinapotentiaalin kokoa päätyen noin 900 meur lukuun. Tämä siis antaa vain pallokenttää ja käsittää pelkän outboundin ja pelkästään pilvimarkkinan, olettaen 100 % penetraatio pilveen. Tuo pilvisiirtymä on aika alkuvaiheessa, joten pilvimarkkina on tänä päivänä vielä murto-osa. Markkina on kovin pirstaloitunut (ja paikallinen) ja voisi olettaa, että pitkässä juoksussa (tyyliin 10v) se pilvisiirtymän myötä keskittyy muutamien yhtiöiden käsiin ja LeadDeskin ambitio on olla yksi niistä (kasva/osta tai tule ostetuksi…). Eli vaikka LeadDesk on aika pieni ja nuori yhtiö, niin myös markkinan voi todeta olevan verrattain nuori kehitysvaiheeltaan.

Uuden markkinan avaamisen kustannus riippuen markkinasta ja valitusta strategiasta 0,5 meur:sta 1,5 meur:oon (tästä oli Q&A:ssä puhetta). Mielestäni tuolla 5,5 meur:lla saatiin hyvät tulokset aikaan huomioiden paljonko runrate (ARR) kasvoi vuoden 2015 alusta tähän päivään. Todennäköisesti uudet markkinat on “helpompia” avata, kun on oppeja saatu jo 5 markkinasta. Tästäkin oli tilaisuuden Q&A:ssä hyvät kommentit. IPO-rahoja käytetään yrityskauppoihin ja uusien markkinoiden avaamiseen, mutta hyvä huomioida, että yhtiön operatiivinen kassavirta on tänä päivänä jo sillä tasolla, että sekin antaa liikkumavaraa.

Tästä myös Q&A:ssa puhetta (ja meidän raportissa löytyy kommentit myös kilpailutekijöistä). Kilpailutekijöitä mm luotettavuus, tietoturva, integroitavuus, telepalvelut ja tausta-infra, softan ominaisuudet, vahva asiakaskanta, referenssit, uskottavuus…

Siirtymä pilveen ei tapahdu yön yli ja uuden toimintamallin (ohjelmisto pilvestä) käyttöönotto vie aina asiakkailla ja koko toimialalla aikaa. Eli ehkä markkinatasolla voisi sanoa, että rajoitteena on ollut markkinan kypsyys. Ajan myötä näiden ohjelmistojen markkinasta tulee jatkuvasti kypsempi pilvisiirtymää varten. Yhtiötasolla kasvu on pitkälti kiinni siitä, paljonko kaadetaan rahaa myyntiin.

Kun rajataan määritelmä pilvipohjaisiin myynti- ja asiakaspalvelun ohjelmistoihin, niin väite on varmasti totta.

7 tykkäystä

Huippua @Mikael_Rautanen! Kiitokset vastauksista. Arvelinkin, että ainakin osaa näistä käsiteltiin elien.

2 tykkäystä

Miksi yritykset valitsisivat Software-as-a-Service (SaaS) -tyyppisen ratkaisun, joka heikentää heidän kannattavuuttaan sen sijaan, että kohtelisivat ohjelmiston hankintaa alkuinvestointina yritykseen? Kokemukseni mukaan tällaisiin kuukausimaksullisiin virityksiin on suhtauduttu erittäin kriittisesti softapuolella. Asiakkaan softaan liittyvät tarpeet eivät luultavasti muutu ajan kuluessa, mutta nämä “lainamaksut” ovat ikuisia. Videollakin puhuttiin että tällaisen softan voi joku näppärä teekkari koodata lopputyönään.

2 tykkäystä

niin, tiedä sitten miten riskinotto annin kautta on mahdollista, jos ei institutionaaliseksi ole lähdössä. Eiköhän se ole, että saa sen 100-200 osaketta, ja sitten loput rahat on jemelissä viikon pari. Eli riskin joutuu ostamaan markkinalta, tai käsittääkseni instituutioille (>110ke sijoitus) taataan? määräät.

Hyviä kysymyksiä kaikki.

Lisäisin vielä hieman ihmetystä asiasta, joka ei ole noussut esiin:

LeadDesk kertoo, että

  • ei ole “vanhan maailman painolastia”, se on ei-pilvi-softaa taakkana
  • kuitenkin, tämä heidän mallinsa, jossa on omia servoja, on aika vanhanaikainen
  • K: Miksei palvelua ole rakennettu AWS tmv päälle, tällöin skaalautuminen oikeasti on täysin dynaamista?
1 tykkäys

Rahamiähen blogissa tarinaa LeadDeskistä.
Arvostustaso selvästi mietityttää, loppupuolella pientä kritiikkiä myös Inderesin suuntaan.

Kannattaa tämäkin lukaista jos merkintäpäätöstä on itsensä kanssa muodostamassa.

3 tykkäystä

Kiitos @Pika-Sissi linkkaamastasi jutusta. Taitaa nyt olla niin, että wanha Brutus-setä jättää tämä casen välistä ja hankkii sitten yhtiön myöhempien näyttöjen perusteella osakkeita pörssistä, jos siltä alkaa näyttämään. Tähän päätökseen vaikuttaa myös se, etten tunne yhtiön toimialaa ja tuotteita riittävän hyvin eikä välttämättä ole innostusta ryhtyä perehtymään asiaan. Parempi pysyä niissä yhtiöissä, joiden toimiala ja tuotteet ovat tutumpia.

2 tykkäystä

Niin, en nyt tiedä mikä merkitys tuolla blogilla on mihinkään. Minusta ei tasan mitään merkitystä, ihan sama vaikka olisi taksimiehen kertomaa. On vain mielipide.

1 tykkäys

Seurailen itse tuleeko myöhemmin hinta alas tuonne 6€ tienoille. Sit voi kiinnostaa.

1 tykkäys

Väliin jätetään täälläkin. Pääsyinä nuo aiemmin esille nostamani kysymykset. Lisäksi se, että en vielä muista lukeneeni riittävän kattavaa selitystä, mikä tarkkalleen ottaen on se vallihauta tässä casessa.