Sori vielä kolmas postaus tähän perään, mutta tärkeä pointti vielä itselleni: Nämä oli mun ekat postaukset foorumille, vaikka olenkin jonkun aikaa jo lukenut juttuja täällä. Toivon, että kysymykseni virittäisivät hyvää keskustelua. Vaikka kysymykseni ehkä kriittisiä ovatkin, olen varmasti tietämätön markkinasta ja ehkä väärässä (monestakin asiasta). Aikomukseni siis ovat hyvät…
Leaddeskissä on, ja voi olla, paljon positiivistakin. Softapuolen skaalautuvuus esimerkiksi voi olla lähtökohtaisesti hyvä asia.
Yksi asia vielä “uhka vai mahdollisuus” hengessä: olen kuullut että robotiikka tulee call center -teknologiassa olemaan iso tekijä. Muistan kuulleeni, että USA:ssa jo enemmistö myyntipuheluista on robottien soittamia. Tällainen toki tarkoittaa, että softa (CRM?) nousee aivan kriittiseksi bisneksen hallinnassa. Mitähän ajatuksia tämä Leaddeskissä herättää? Onko tämä mahdollisuus? Onko mahdollista päästä tuonne “väliin” vai onko Leaddeskin ominaisuudet jo sisällytetty noihin softiin? Ja pitääkö tämä robo-puoli edes paikkansa?
No tämä on vähän niin kuin se mun pointti: mikä on se järkevä tavoiteltava liikevaihto? Onko se 100 miljoonaa? Millä resursseilla sinne päästään? Se markkina on kuitenkin jo olemassa ja jollain tavoin asiakkaiden tarpeet tulevat ratkaistua joka päivä jo nyt. Onko Leaddeskillä mahdollisuus lohkaista siitä itselleen hyvä osuus?
Vastaan itselleni: Inderes analyysissään odotti vuodelle 2022 n. 21.7 meurin liikevaihtoa. 100 miljoonaa ei liene siis järkevä tavoite. Vaikka vuotuinen kasvu onkin ihan miehekäs prosenteissa, on se markkinan kokoon nähden aika pientä (mielestäni). Mikä siis voisi olla yhtiön tulevaisuus?
Eilisen tilaisuuden parasta antia oli Q&A-setti, missä tuli muutama tiukka kysymys myös softan käyttäjältä. Q&A vastaa moniin näistä täällä esitetyistä kysymyksistä, alkaa kohdasta noin 1:05
Esitteet, analyysit, videot ja tilaisuudet on kaikki katsottu useampaan kertaan. Lopputuloksena päädyin merkitsemään noin 8% salkkupainolla LeadDeskiä.
Kaikkein suurimpana riskinä näen tavoiteltujen yritysostojen onnistumisen/epäonnistumisen (yhdistymisen/integraation onnistuminen järkevässä aikataulussa, ostettavien yritysten avainosaajien kadon välttäminen, jne.)
Riskit on tehty kannettavaksi ja mahdollisuudet vastaanotettaviksi,
mukana ollaan.
Firma on houkutteleva sijoituskohde, mutta silti joitain askarruttaviakin asioita löytyy.
Yritys on tehnyt yritysostoja myös tähän mennessä, mutta niistä ei ollut mainintaa esitteessä eikä eilisessä tilaisuudessa. Kuinka paljon yritysostoja ja/tai liiketoimintakauppoja on tehty esimerkiksi viime vuonna ja minkä verran niistä on tullut liikevaihtoa ja tulosta?
Kuinka yritysostojen integroiminen on onnistunut? Onko ostetut liiketoiminnot saatu järkevästi osaksi LeadDeskiä ja onko esimerkiksi ostettujen yritysten asiakkaat saatu käyttämään LeadDeskin softaa?
Kuinka iso osa SaaS-liikevaihdosta tulee LeadDesk-tuotteesta ja kuinka iso osa ostettujen yritysten softista?
Kuinka iso osa KV-liikevaihdosta on ostettujen yritysten tuomaa ja kuinka iso osa orgaanisesti tehtyä?
Onko inbound-tuote jo sellaisella tasolla että on mahdollista voittaa kauppoja myös sellaisissa asiakkuuksissa joissa inbound on tärkeässä roolissa ja halutaan käyttää samaa järjestelmää inboundiin ja outboundiin? Pari vuotta sitten asia ei ainakaan ollut näin.
Tervetuloa muuten foorumille @tyhma_raha Tässä tiivistetysti ajatuksia, kollegani @Petri_Aho voi täydentää
Nämä miljardimarkkinat ovat kovin makro-tason määritelmiä, ja hyvä huomioida, että kun lähdetään palastelemaan, niin niiden sateenvarjon alle mahtuu monta niche-markkinaa, joihin syntyy omat toimijansa (esim LeadDesk keskittyy pieniin ja keskisuuriin suuren volyymin contact centereihin (sekä pääasiassa outboundissa ja vain Euroopassa)).
Analyysissämme haarukoimme Euroopan markkinan kokoa outbound-myyjien lukumäärällä ja siitä tarkastelimme hinta/seat/kk (75€) arviolla markkinapotentiaalin kokoa päätyen noin 900 meur lukuun. Tämä siis antaa vain pallokenttää ja käsittää pelkän outboundin ja pelkästään pilvimarkkinan, olettaen 100 % penetraatio pilveen. Tuo pilvisiirtymä on aika alkuvaiheessa, joten pilvimarkkina on tänä päivänä vielä murto-osa. Markkina on kovin pirstaloitunut (ja paikallinen) ja voisi olettaa, että pitkässä juoksussa (tyyliin 10v) se pilvisiirtymän myötä keskittyy muutamien yhtiöiden käsiin ja LeadDeskin ambitio on olla yksi niistä (kasva/osta tai tule ostetuksi…). Eli vaikka LeadDesk on aika pieni ja nuori yhtiö, niin myös markkinan voi todeta olevan verrattain nuori kehitysvaiheeltaan.
Uuden markkinan avaamisen kustannus riippuen markkinasta ja valitusta strategiasta 0,5 meur:sta 1,5 meur:oon (tästä oli Q&A:ssä puhetta). Mielestäni tuolla 5,5 meur:lla saatiin hyvät tulokset aikaan huomioiden paljonko runrate (ARR) kasvoi vuoden 2015 alusta tähän päivään. Todennäköisesti uudet markkinat on “helpompia” avata, kun on oppeja saatu jo 5 markkinasta. Tästäkin oli tilaisuuden Q&A:ssä hyvät kommentit. IPO-rahoja käytetään yrityskauppoihin ja uusien markkinoiden avaamiseen, mutta hyvä huomioida, että yhtiön operatiivinen kassavirta on tänä päivänä jo sillä tasolla, että sekin antaa liikkumavaraa.
Tästä myös Q&A:ssa puhetta (ja meidän raportissa löytyy kommentit myös kilpailutekijöistä). Kilpailutekijöitä mm luotettavuus, tietoturva, integroitavuus, telepalvelut ja tausta-infra, softan ominaisuudet, vahva asiakaskanta, referenssit, uskottavuus…
Siirtymä pilveen ei tapahdu yön yli ja uuden toimintamallin (ohjelmisto pilvestä) käyttöönotto vie aina asiakkailla ja koko toimialalla aikaa. Eli ehkä markkinatasolla voisi sanoa, että rajoitteena on ollut markkinan kypsyys. Ajan myötä näiden ohjelmistojen markkinasta tulee jatkuvasti kypsempi pilvisiirtymää varten. Yhtiötasolla kasvu on pitkälti kiinni siitä, paljonko kaadetaan rahaa myyntiin.
Kun rajataan määritelmä pilvipohjaisiin myynti- ja asiakaspalvelun ohjelmistoihin, niin väite on varmasti totta.
Miksi yritykset valitsisivat Software-as-a-Service (SaaS) -tyyppisen ratkaisun, joka heikentää heidän kannattavuuttaan sen sijaan, että kohtelisivat ohjelmiston hankintaa alkuinvestointina yritykseen? Kokemukseni mukaan tällaisiin kuukausimaksullisiin virityksiin on suhtauduttu erittäin kriittisesti softapuolella. Asiakkaan softaan liittyvät tarpeet eivät luultavasti muutu ajan kuluessa, mutta nämä “lainamaksut” ovat ikuisia. Videollakin puhuttiin että tällaisen softan voi joku näppärä teekkari koodata lopputyönään.
Kiitos @Pika-Sissi linkkaamastasi jutusta. Taitaa nyt olla niin, että wanha Brutus-setä jättää tämä casen välistä ja hankkii sitten yhtiön myöhempien näyttöjen perusteella osakkeita pörssistä, jos siltä alkaa näyttämään. Tähän päätökseen vaikuttaa myös se, etten tunne yhtiön toimialaa ja tuotteita riittävän hyvin eikä välttämättä ole innostusta ryhtyä perehtymään asiaan. Parempi pysyä niissä yhtiöissä, joiden toimiala ja tuotteet ovat tutumpia.
Väliin jätetään täälläkin. Pääsyinä nuo aiemmin esille nostamani kysymykset. Lisäksi se, että en vielä muista lukeneeni riittävän kattavaa selitystä, mikä tarkkalleen ottaen on se vallihauta tässä casessa.
Väkisinkin tulee mieleen tällasissa VC-rahoitetuissa tapauksissa, jotka tekevät IPO:n näin varhain, että uskoa ei enää hirveästi ole vaan sijoittajat haluava rahat takaisin. Näin pienien firmojen pitäisi saada ihan helposti rahaa VC-markkinoilta eikä tulisi kaikkea sitä hallinnollista taakkaa joka syntyy kun siirtyy pörssiin.
Minulla ei ollut kompetenssia arvioida käypää hintaa omin neuvoin, joten päädyin luottamaan Inderesin arvonmääritykseen. Merkkasin kuitenkin vain puolet siitä, minkä kuvittelen maksimipositiokseni LeadDeskissä, joten mahdolliselle lisäilylle on reserviä.
Casessa kiehtoo jo toteutuneet näytöt nopeasta kasvusta. Vuosien nopea kasvu osoittaa myös, että tuotteen on oltava vähintään kohtuullisessa kunnossa (markkinoinnissa asiakkaat ja yritys itse kehuu sitä tottakai huipuksi)
Meille tuli juuri aspaan uusi työntekijä, joka kertoi käyttäneensä Deskiä edellisessä työpaikassaan. Kysymykseen millainen se oli käyttää, kuului vastaus “helppo ja vaivaton. Suoraviivainen ilman turhaa kikkailua.” “Paljon sujuvampi kuin vanha oli”
Tuo oli tietysti rohkaisevaa kuulla sellaisen suusta, joka päivittäin on järjestelmää työssään käyttänyt. Firma oli joku turvallisuusalan yritys.
Oletan siis, että tuote on laadultaan ja hinnaltaan kunnossa, koska se ilmeisesti toimii hyvin tarkoituksessaan ja markkinat haluaa sitä kovasta kasvusta päätellen hankkia.
Tuossa on jo yhtälö, jonka avulla markkinoita on mahdollista vallata, kunhan markkinointikoneisto toimii kunnolla. Ilmeisesti se on ainakin tähän saakka toiminut, lukujen kasvusta päätellen.
Toivotaan, ettei heti kärkeen käy “Enersensejä”, vaan kuvaukset tulevasta pitävät edes pääpiirteittäin paikkansa.
Mielestäni esittelytilaisuudessa hallituksen puheenjohtaja mainitsi erikseen, että nykyiset omistajat eivät ole irtautumassa, päinvastoin osa on kasvattamassa omistustaan nyt kun se mahdollistuu.
Yhtiö on toistaiseksi tehnyt vain yhden pienen yrityskaupan vuonna 2016, jolla ostettiin käsitykseni mukaan enemmän osaajia, teknologiaa ja asiakassuhteita, kuin liiketoimintaa. Maininta löytyy esitteen sivulta 32 ja oheisesta tiedotteesta https://leaddesk.com/blog/leaddesk-continues-growth/
Integrointi on käsityksemme mukaan tehty onnistuneesti.
3/4. Yritysostot eivät ole käsityksemme tuoneet merkittävää lisää liikevaihtoon ja ne on integroitu osaksi LeadDeskin tuotetta.
Inbound-tuote ei ole käsityksemme mukaan LeadDeskin myynnin keihäänkärki, sillä outboundin myyntisyklit ovat lyhyempiä ja siten niiden kautta on helpompi mennä sisään asiakkuuksiin. Inbound asiakkuudet syntyvät tyypillisesti sitten, kun asiakas on ensin todennut tuotteen toimivuuden outboundissa.
Hyvä kysymys. Tähän yhtiö osaisi varmasti vastata syvällisemmin. LeadDeskin omat palvelinratkaisut on käytössä lähinnä telepalveluissa (VoiP), joissa on tärkeää että palvelimet ovat palvelun laadun takaamiseksi mahdollisimman lähellä käyttäjiä.
Tässä tiivistetysti ajatuksia, kollegani