Liikenteen voimalinjaratkaisut: sähkö, vety, polttokennot

Tämä on ainoa asia, mikä itseänikin vielä vähän mietityttää tässä kokonaisuudessa. Aika näyttää.

Toisaalta vetyä voidaan käsittääkseni hyödyntää hyvin ylimääräisen sähkön varastoinnissa.

@ChuckPeddle
Yleisesti siis, akkujen louhinta, ajoneuvojen painon nousu ja vaikutus esim. Suomen surkean tieverkon kuntoon (ei ainakaan edistä asiaa), akkujen kierrätettävyys myös yksi puoli, ja lisäksi olen ymmärtänyt, että jos kaikki autoliikenne haluttaisiin sähköistää, niin akkumateriaali ei riitä alkuunkaan maapallolla.

2 tykkäystä

Voidaan hyödyntää, hyvästä en tiedä kun tosiaan sitä menee kolme kertaa enemmän hukkaan kuin akkua käytettäessä. Teslahan myy jo akkupohjaista ratkaisua mm. tuohon ylituotto-ongelmaan, ja kauppa käy käsittääkseni aika hyvin. Tuotteen nimi on Megapack.

Ajoneuvon painon noususta en itse ole kovin huolissani, sillä akkujen energiatiheys kehittyy jatkuvasti ja joidenkin vuosien tai vuosikymmenien päästä saman kapasiteetin akku voi painaa vain kolmanneksen. Sähköautoissa jää myös jonkun verran tekniikkaa pois polttiksiin verrattuna, joten ehkä jo puolet nykyisestä painava akku toisi painot tarpeeksi lähelle toisiaan.

Tästä asiasta Musk totesi “There’s enough lithium in the United States to electrify all of Earth”. En ole sen tarkemmin tutkinut asiaa. Pullonkaula tällä hetkellä on ymmärtääkseni litiumin jatkokäsittely, ei sen olemassaolo maaperässä.

5 tykkäystä

Hyvin ja hyvin. Sen vihreän ylijäämäsähkön muuttamisessa vedyksi hävittää 20-30% energiasta. Varastointiin palaa 10% ja lopulta häviää vielä toiset 30% kun vety muutetaan takaisin energiaksi. Käteen jää siis 30-40% siitä alkuperäisestä energiasta tämän veivauksen seurauksena.

Tottakai tämä on yksi validi tapa käyttää tätä ylimääräistä energiaa. Kannattaa kuitenkin muistaa että ensinnäkin meillä on järkevämpiä tapoja olemassa tämän ylijäämäenergian käyttämiseksi. Toisekseen sitä ylijäämää ei ole loputtomasti joka aiheuttaa ongelmia skaalautumisen kannalta. Sähkömarkkina pyrkii ennemminkin minimoimaan sen ylijäämän syntymisen.

Olet ymmärtänyt väärin. Akkumateriaalit riittää kyllä meidän tarpeisiin. Kaikkea ei vain ole vielä kaivettu maasta, mutta se kaivaminenkaan ei ole mikään ongelma. Hintalappu saattaa elää kysynnän ja tarjonnan mukaan ja riippuen subventoinnista. Lähinnä tämä materiaalikysymys on sähköistymistä hidastava tekijä, ei sitä estävä.

5 tykkäystä

Asiat eivät ole ihan noin yksinkertaisia. Akkumateriaalien louhintaan liittyy tosiasiassa useita ongelmia, kuten maaperän & vesistöjen saastuminen, metsien kaataminen, elinympäristöjen tuhoutuminen, louhinnasta aiheutuvat ilmastovaikutukset, ihmisoikeudet, harvinaisten metallien saatavuus sekä kierrätysongelmat ihan vain joitakin mainitakseni…

3 tykkäystä

Vetyautot eivät tule kyllä henkilöautoissa tulemaan koskaan isosti markkinoille. Marginaalista puuhastelua ja näen että 5 vuoden kuluttua autovalmistajatkin sen huomaavat.

Ei olemasssa olevaa infraa ja autot kalliita, toisin kuin sähköautoissa.

Raskaassa liikenteessä vedyllä varmasti joku rooli voi tulevaisuudessa olla.

Paljon keskustelua jos sähköautojen myynti kyykkää hetkellisesti, niin kuinka käy latureiden myynnin. Jos pari kvartaalia on sähköautoissa heikompaa myyntiä, niin ei se siihen infraan suoraan vaikuta. Latausinfra täytyy kuitenkin ensin olla ennekuin voidaan autoja isommin myydä.

Regulaatio ja pienhiukkaspäästöt kaupungeissa ajaa henkilöautojen, bussien ja kuorma-autojen sähköistymistä vauhdilla ja raskaan liikenteen runkoliikenne tulee myös sähköistymään kunhan infra saadaan siihenkin kuntoon.

Sähköautojen akut ovat nyt jo kierrätettävissä ja esim käyttöiän päätyttyä, vanhaa tesla Model s akkua voidaan käyttää energian varastoinnissa vielä helposti 10-15 vuotta.

Voit itse päätellä tästä kuvasta kumpi auto on maapallolle ekologisempi vaihtoehto.

2 tykkäystä

@Vili1 EV vs. polttomoottori en ole kiistänyt etteikö EV voittaisi tätä ekologisuustaistelua.

Suhtaudun vain hieman kriittisesti sähköautoihin Suomen olosuhteissa etenkin. Pakkaskelillä ajan edelleen mieluusti itselataavalla hybridillä.

Kiitos kommenteista.

1 tykkäys

Tämä oli mielestäni aivan älytön lehtiartikkeli:

  • Keskuspankkien tavoitteena on ajaa talous taantumaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa nostamalla korkoja. Tässä on jo osin onnistuttukin
  • Autojen rahoituskulut nousseet huomattavasti
  • Taantumassa uusi auto on kutakuinkin viimeisenä kotitalouksien hankintalistalla
  • On täysin selvää, että sähköautojen myynti sakkaa. Voimalinjan (sähkö) kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Toki sähköauto ollut vielä jossain määrin kalliimpaa tekniikkaa uutena kuin polttomoottoriauto
  • Taloustilanteen elpyessä ihmiset alkavat jälleen ostaa uusia autoja ja siirtymä sähköön jatkuu
  • Kyse ei siten ole mistään ”todellisuuden näkemisestä”, kuten Toyotan edustaja ihan pokkana väittää (oma lehmä ojassa)
4 tykkäystä

Noissa “vedyn hyötysuhde on huono” tarkasteluissa väittämät perustuvat Power2X tyyppiseen teknologiapolkuolettamaan. Muita tarkasteluja ei jostain syystä vaivauduta tekemään (joko ei osaaminen riitä tai ideologinen “sokeus” ohjaa ohittamaan ydinteknologiat).

Termolyyttisesti massavalmistetun vedyn olemassaoloa ei tunnisteta vaikka sellainen on vuorenvarmasti tulossa jos kerran terästeollisuus ym. siirtyy massiiviseksi vedyn käyttäjäksi maailmassa.

Termolyyttistä vetyä voidaan valmistaa erittäin kilpailukykyisesti ydinreaktorilla ja ns. ydinvedyn valmistamiseen on useita mahdollisia teknologisia polkuja olemassa. Ensimmäisiä kokeellisia tutkimusreaktoreita tai demonstraatioprojekteja on tämän vuoden aikana jo toteutettu Yhdysvalloissa tai ne ovat rakenteilla Yhdysvaltain energiaviraston (DOE) ja teollisuuden toimesta. Mm. Nine Mile Pointin ydinlaitos on kokeellisesti tuottanut ydinvetyä helmikuusta 2023 lähtien.

12 tykkäystä

Vetyautohan on haluattaessa aivan tavallinen polttomoottoriauto. Aiheesta on esimerkkejä olemassa runsaasti.

Toki sellainekin on mahdollinen polku, että vedystä tehdään autossa sähköä polttokennojen avulla ja pyöritetään sähkömoottoreita. General Motors teki aiheesta prototyypin peräti niinkin kauan sitten kuin 1966. Google: GM Electrovan

Muitakin demonstraatiokokeiluja on tehty.

Infraväitteisiin en ota tässä vaiheessa kantaa. Tekeillä on kuitenkin varsin isoja peliliikkeitä vetypuolellakin.

1 tykkäys

Ei se kaivaminen ole ongelma - no kiva kuulla.

Kaivosten luvituksen kanssa tekemisissä olevat kaverit kertovat vähän toisenlaista tarinaa. Koska kobolttia saadaan Kongota ja nikkeliä Indonesiasta on tuotantoa voitu nostaa nopeasti. Tämä ei olisi onnistunut jos susatainability -vaatimukset olisi ulotettu läpi kko tuotantoketjun.

1 tykkäys

Fortescue osti siivun Norwegian Hydrogenista, joka omistaa mm. Vireon Suomen. Australialainen Fortescue…yli 20000 työntekijää ja 26 miljardia AUD liikevaihto. On siis merkittävä toimija;

4 tykkäystä
1 tykkäys

Tutkimusta avaamatta totean vaan, että miettikää jos tilanne olisi toisin päin:

Akkuautojen tai muiden akkumenopelien kehittäjä, joka keskittyisi lähinnä jakamaan jotain shadyjä linkkejä, joissa julistetaan kuinka huonoja vetyautot on tai kuinka kallista olisi lentää vetylentokoneella. Itse olisin kyseisen jampan akkuvehkeistä todella huolissani.

4 tykkäystä

Lexuksella freesi suunta;

2 tykkäystä

Olen monessa viestissäni puhunut globaalista markkinasta, kun puhutaan käyttövoimista.
Tässä tämän päivän Kauppalehdestä juttu Toyotan busineksestä. Tätä on globaali autokauppa;

Toyotaa on parjattu hitaasta siirtymisestä sähköautoilun aikakauteen. Toiminnasta voi olla montaa mieltä, mutta isossa kuvassa liiketoiminnan kannalta katseltuna strategia näyttäisi yhä toimivammalta vedolta.

Maailman suurimman autovalmistajan globaali tuotantomäärä nousi kuluvan vuoden huhti-syyskuussa 10 prosenttia, ja myynti 8,3. Vahvojen nousulukujen ansioksi se ilmoitti maanantaina ennen kaikkea tuotteiden saatavuuden ja toimitusnopeuden parantumisen, sekä robustimman hyötykäyttömalliston kysynnän kasvun.

Muiden tuputtaessa uusinta ja kalleinta sähköautotekniikkaa, Toyota porskuttaa tarjoamalla perinteisempiäkin vaihtoehtoja.

Siinä missä Toyotan lukemat Automotive Newsin mukaan henkilöautojen osalta paranivat Kiinassa yhden, Euroopassa seitsemän ja Pohjois-Amerikassa 9,4 prosenttia, koki se Afrikassa 22 ja Lähi-Idässä 17 prosentin nousut. Japanissa myynti kasvoi peräti 34 prosenttia vuoden takaisesta.

Porskuttaa ja porskuttaa. Ainakin tämä lähde väittää, että toyota tekee marginaalia lähinnä japanilaisten innolla ostaa kotimaista ja muualla vedettäisiin sitten aika hiuksen ohuella.

No, satunnaiset twiitit ovat aina vain satunnaisia twiittejä. Kannattaakohan uskoa? Hauska on kuitenkin pohtia, että jos pitää paikkansa, niin mitä toyotan tulokselle käy, jos nipponin kansa innostuukin välillä ostamaan nissania.

Ottamatta nyt erityisesti kantaa Nissaniin, viittaan viestilläni globaaliin (lähes 200 valtiota) businekseen. Sinne Toyotan strategia carbon reducing, carbon neutral…multi path…tuntuu purevan. Viimeiset kolme vuotta 9,5 miljoonaa myytyä auto…näillä tämän vuoden luvuilla…reilut 10 miljoonaa…ykkönen maailmassa. Monipuolinen käyttövoimastrategia toimii😀

1 tykkäys

Mahtava analyysi yhden vuoden tuloksen perusteella tältä löytämältäsi kirjoittajalta. Kahdella sitä edeltävällä tilikaudelta Toyotan katteet olivat paremmat muualla Aasiassa kuin Japanissa. Eihän nuo katteet päätä huimaa niin kuin ei millään autoteollisuudessa “kansan autoja” valmistavilla yrityksellä. Eikä sinänsä ihme. Ala on valtavan kilpailtu, joten hinnoitteluvoimaa on luonnostaan kovin vähän ennen kuin mennään kalliimpien hintaluokan autoihin.

2 tykkäystä

@Sambadi Kyllä Toyotalla on kovat katteet autoteollisuuden OEM:ksi.

Tämä tilanne vaan osoittaa sen, että monipuolinen voimalinjavalikoima on kilpailuetu nyt ja hyvin todennäköisesti myös näin on tulevaisuudessakin.

7 tykkäystä