Hyzon ketjussa on aika paljon BEV vs FCEV yms keskustelua, joka on toki relevanttia Hyzon sijoittajille, mutta onhan se myös relevanttia muihin liikenneratkaisuja tuottaviin yrityksiin sijoittaville. Lisäksi välillä keskustelu laajenee liikenneratkaisuihin jotka eivät ole ko. yrityksen fokuksessa. Näinpä ajattelin luoda uuden ketjun liikenteen voimalinjaratkaisukeskusteluita varten.
Näkisin että tässä ketjussa keskustellaan paitsi voimalinjoista, myös niiden käyttämien energiamuotojen jakelusta ja koko ketjun kokonaiskustannuksista energian tuotannosta siihen kun ajoneuvo liikahtaa. Syvällisempi keskustelu esimerkiksi sähkön tai vedyn tuotannosta kuulunee kuitenkin energia-ala ketjuun: Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet - Yleinen - Osakesijoittaminen (inderes.fi)
Tesla’s “Megacharger”, which promises to provide the Semi with up to 400 miles of charge in just 30 minutes . That’s more than enough time for a trucker to go into the truck stop, have a shower, grab a coffee and some road snacks, and get back on the road.
Now this sounds exciting, but it’s not surprising that this king of charging uses a lot of power. Tesla claims that the new Megacharger will have a charging output of “more than ten times the power levels” of its Superchargers. Those put out approximately 120 kilowatt-hours of energy, which means that the Megacharger could put out close to 1.5 MWh at peak load.
In other words, in the time span of the truck driver’s lunch break, the Tesla Semi will consume about as much electricity as the average North American home does in one month . That’s one truck, with one trailer, in one half of an hour.
Vaikuttaa melko kovalta kuormalta verkolle ruuhka-aikoina. Yksi megacharger voikin vielä olla kohtuullisen edullinen, mutta mitäs sitten kun pitää ruveta huoltoasemalle tulevaa sähköverkkoa päivittämään. Erilaisia asemakohtaisia akkuratkaisujahan näissä varmasti tullaan näkemään jotta ruuhkahuipuista selvitään, mutta se taas nostaa latausinfran hintaa.
Oliko ketjun tarkoituksena keskustella sijoitusmahdollisuuksista vai yleisesti tekniikasta?
Onko antaa esimerkkejä yhtiöistä ja ratkaisuista, mitkä keskittyvän tähän segmenttiin?
Keskittyisin tässä paitsi tekniseen vertailuun, myös eri teknologioihin kohdistuvan (poliittisen)ilmapiirin ja (julkisten)investointien käsittelyyn. Voihan sitä aina relevantteja yrityksiä tai rahastoja mainita, mutta jättäisin niiden väliset sijoitusanalyysit vähemmälle.
Näen liikenteen voimalinjaratkaisujen (kehityksen) koskevan nyt ainakin kaikkia liikennevälineiden ja tankkausinfran valmistajia ja operoijia. Sekä uusia että vanhoja. Hyzon, Everfuel, Volvo, Tesla, Nio, Hyundai, Toyota, Nobina…
Tuodaans esille superkondensaattorit, joista oli viime viikolla hesarissakin uutista.
Ydin:
“Akkuteollisuuden rinnalle on syntymässä kokonaan uusi bisnes. Superkondensaattorit voivat tarjota jopa satakertaisesti tehoa akkuun verrattuna, ja niiden lataaminen onnistuu jopa minuuteissa.”
Huono puoli näissä on se, ettei energiaa mahdu kuin 1/10 akkuihin menevästä määrästä. Näinpä näitä superkondensaattoreita käytetään ja tullaan käyttämään rinnan perinteisten akkujen kanssa. Akuilla saadaan sädettä ja superkondensaattoreilla tehopiikkejä.
Superkondensaattorit eivä myöskään tarvitse harvinaisia ja kallistuvia maametalleja, vaan esimerkiksi nanosellu ja aktiivihiili on näiden raaka-aineena. Mahdollisuus meidän kotoisille metsäjäteille? Superkondensaattorit kestävät myös
Tietyissä käyttötarkoituksissa superkondensaattorit ovat täysin ylivertaisia perinteisiin akkuihin nähden. Esimerkiksi sähkökäyttöinen bussi voi ladata superkondensaattorin jokaisella pysäkillä kymmenissä sekunneissa.
Olennaisena erona akkuihin verrattuna on se, että lataus voidaan purkaa ja täyttää hyvin nopeasti. Käytännössä se tarkoittaa, että superkondensaattorista saa tarpeen tullen paljon tehoa.
Tesla osti pari vuotta sitten Maxwell techologiesin, joka valmisti superkondensaattoreita, mutta myi sen tänä vuonna pois. Ehkä Musk tai Tesla ei nähnyt siinä potentiaalia tms.? Tai saivat tarvitsemansa patentit? Musk on muistaakseni ollut joskus ainakin kiinnostunut näistä, mutta ehkä kiinnostus on hälvennyt.
Skeleton techologies - Virolainen superkondensaattori firma
Ei ole vielä ainakaan pörssissä, mutta ehdottomasti seurattavan oloinen yritys. Muutamia kertoja on tämä nimi tullut silmille, mutta nyt vasta perehdyin tarkemmin.
Tuntuu tosiaan että superkondensaattorit olisivat ideaaleja akun korvaajia vetyvoimalinjoissa, joissa tarve on juurikin bufferoinnille eikä suuren energiamäärän pitkäaikaiselle varastoinnille.
It does away with the lithium-ion batteries you find in most electric cars available today, instead swapping them out for a hydrogen tank and super capacitors which not only weigh less, but can operate more efficiently at extreme temperatures and - Hyperion claims - the system is safer than lithium-ion counterparts.
Autolla on varsin hyvät speksit ja sen käyttöominaisuudet on F150 lightningiä paremmat.
Iso Li-ion akku+moderni polttokenno toki mahdollistaa aika hyvän piikkitehon kohtalaisen pitkäksi aikaa. Toki nostaa kustannuksia ja painoa. Varsinkin kustannukset ovat EV-autoilulle iso haaste.
Osaako joku sanoa kuinka tällä hetkellä superkondensaattorit vertautuu hinnoissa akkuihin sillein niinkuin oikeassa elämässä?
Kondensaattoreiden haasteena teknisessä mielessä on että toisin kuin akuissa, niiden napajännite on suoraan verrannollinen varaukseen. En ole sähköautojen asiantuntija, mutta lähes kaikessa elektroniikassa virtalähteen jännitteen halutaan ja oletetaan pysyvän vakiona. Kun kondensaattorin varaus puolittuu niin myös sen napajännite puolittuu. Tämä voidaan toki kompensoida hakkuritekniikalla, mutta näin suurten virtojen tehoelektroniikka lienee helposti hyvin vikaherkkää ja kallista.
Toki kondensaattorin voi kytkeä akun rinnalle jolloin siitä saa suuren hetkellisen tehon irti, mutta silloin superkondensaattorin varauskapasiteetista on käytössä vain se pieni osa minkä akun napajännitteen muutokset ”antavat periksi”.
Suomessa näkisin tuon potentiaalisena ratkaisuna esimerkiksi pk-seudun sisäisessä liikenteessä sekä rekoille että busseille, mutta pk-seudulta ei tarvitse kovin pitkälle lähteä kun ajat jo melkoista kinttupolkua 200km keskellä metsää. Tuskimpa esimerkiksi Lahti-Jyväskylä väliä ruvetaan johdottamaan…
Juu ihan oikeassa olet, eikö suomen kaltaisessa pienessä valtiossa tule kasvamaan suureksi jutuksi. Mutta esim yhdysvalloissa tai saksassa suurten kaupunkien välisten reittien sähköistäminen tuolla tavalla tuntuu aivan mahdolliselta ratkaisulta.
Maailman mittakaavassa tälläiset kuljetukset ovat valtaosaa.
Joo, varmasti löytyy välejä joissa tuo olisi kustannustehokkain ratkaisu. Ehkä suomessa myös Turku-Helsinki-Lahti voisi olla sellainen. Ainut että jos tuo kalusto olisi vain vähän halvempaa kuin vety- tai täysakkukalusto, ja niiden infra joudutaan rakentamaan joka tapauksessa koska kaikkea ei voi hoitaa johtoautoilla, niin kannattaako sitten laittaa johtoja minnekkään.
Niin tuon voisi tosiaan nähdä joko lisävarusteena BEV:iin tai sitten niin että johtoautossa on vain pieni akku joka mahdollistaa vaikka 50 km ajon ilman lankoja. Voisi kuvitella että tuo latauslaite on merkittävästi halvempi kuin vaikka 400 km akkukapasiteettia. BEV:eillä tuo sitten tosiaan vähentäisi latailun odottelua sopivilla reiteillä.
Ilmailuissa tuo paino kyllä ratkaisee, hyvin Hexagon purukselle tarkoitettuun kysymykseen Zero Avian webinarissa vastattiin jotenkin näin että tarvittaessa “neliskulmaisen” tankin valmistaminen onnistuu mutta “pullo” mallinen on kevyempi ja paino ratkaisee.
Edit: On muuten hyvä tää uus ketju menee aika rajuksi kun yrittää seurata tuota HYZON ketjua.
Edit:
Tuli tuossa pari videota katsottua aiheesta Daimler.
Vedetään nyt suorasta lennosta aasin siltaa rekkoihin
Väärä päivä olla töissä pitkää päivää. Kaikenlaista hyvää tietoa ja keskustelua on ollut enkä ole pystynyt kuin sivusilmällä katselemaan. @uhrilahja hyvin pureudut noihin eri valmistajien ilmoittamiin kennojen arvoihin. Se on todellinen miinakenttä, koska jokainen valmistaja ilmoittaa omalta kantiltaan edulliset arvot eikä ole vielä vakiintuneita tapoja tiedottamisessa.
Olikos se niin että Hyzon ilmoitti pelkän kennon arvot mutta Hypoint koko järjestelmän?
Asiasta kukkaruukkuun:
Keskustelua akkujen hinnannoususta. Pieni akkuisten autojen kilpailukyky paranee. Yhtäkkiä Toyota alkaa näyttämään aika fiksulta firmalta, koska sillä on monta erilaista voimalinjaa jotka toimivat pienellä (1,5-10kwh) akulla. Vetyvehkeet tietysti tulevaisuuden keihäänkärkenä, niin polttomoottorisena kuin polttokennona. Kuka olisi uskonut
Totta puhuen tuo akkujen hinnannousu oli jo etukäteen tiedetty ongelma, mutta osa autonvalmistajista ei välittänyt riskeistä. Ainakin Volkswagenilla saattaa olla tiedossa ongelmia tulevaisuudessa…
Tuossa on lisää uutisia voimalinjapuolelta. Toyotan ja kiinalaisten toimijoiden yhteistyön tulos ja tarkoitettu raskaaseen liikenteeseen. Muutama mielenkiintoinen lause:
“The “TL Power 100” is built on Toyota’s second-generation MIRAI fuel cell system and some of its parts are locally sourced in China. Through the local R&D in China that highlights domestic application scenarios for CVs, the new fuel cell system reaches a high power density of up to 711W/kg or 4.9kW/L (rated at 101kW), and a ultra-long lifespan of 30,000 hours.”
Sellaiseen johtopäätökseen tuosta tultiin. Ainakin jäähdytys järjestelmät on jätetty pois laskuista.
En pysty sanomaan Hyzonista mitä kaikkea testeissä on laskettu mukaan.
Tuossa ylhäällä olikin puhetta että ilmeisesti ei olla vielä valmiita tuotantoon.
Mea selitti hyvin tuon kennon toiminnan, tuossa on suurempi toiminta lämpötila joten vaaditaan taas levyiltä ja kennolta enemmän. Näitä tutkiessa on autopuolella käytössä 60-90 asteen toiminta lämpötiloja ja tuossa olisi jotain 70-160 astetta.
Seurataan tilannetta, nyt on ainakin Hyzon tehnyt oman osansa.
Eilen katselin vielä Hyundain kennoja ja rekkaa:
X-cient Max. power 180kW (90kW stack X 2)
Eli kaksi Huyndain Nexon kennoa peräkkäin
Max power 350kw sähkömoottori/akku + kenno.
Eli tästä voi päätellä että valmistajat yhdistää kennoja toisiinsa pois lukien HYZON käsittääkseni, heillä on vain yksi kenno per auto?
Edit: 30 000h riittää kyllä jo vaikka mihin… Valmistajilla tuntuu nyrkkisääntönä olevan 25 000 tuntia.
Tuo Gen2 Mirain kenno alkaa olla jo hyvä!